Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Etelä-Karjalan piiri Imatran yhdistys

Imatra
Navigaatio päälle/pois

Imatran Oritsaaren mittavat hakkuut – edessä arvokkaan Saimaan saaren luonnonarvojen menetys

Oritsaaren metsää, jossa kasvaa haapoja, koivuja, kuusia ja mäntyjä. Uutisvuoksen artikkelissa "UPM Metsä kiistää saaren metsien suojelupotentiaalin. Sen mukaan kyse on normaalista leimikosta ja enimmäkseen yhden puulajin viljelymetsästä, jolla ei ole erityisiä luontoarvoja. Imatran seurakunta luottaa UPM:n arvioon." Kuva Liisa Laitinen

Aloite Oritsaaren suojelusta hylättiin kirkkovaltuuston äänin 21-4.  Noin 70 hehtaarin saaresta avohakkuita on yli 20 hehtaaria ja harvennushakkuita yli 40 hehtaaria. Metsäyhtiö UPM kaavailee aloittavansa hakkuut vielä tämän syksyn aikana.

Imatran seurakunnan omistaman Oritsaaren kohtalosta päätettiin kirkkovaltuuston kokouksessa 10.10. Kirkkovaltuuston jäsen Suvi Rautsiala teki suunnitelluista hakkuista vastaehdotuksen:

”Esitän, että kirkkovaltuusto päättää toimia tehdyn aloitteen esitysten mukaisesti eli päätetään että seurakunta jättää Oritsaaresta METSO-suojeluesityksen. Mikäli saarta ei hyväksytä METSO-ohjelmaan, seuraavana toimenpiteenä selvitetään, onko Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö halukas ostamaan saaren.
Mikäli saaren suojelu kummallakaan edellä mainitulla tavalla ei osoittaudu mahdolliseksi, päätetään, että luovutaan avohakkuisiin perustuvasta metsänkäsittelystä ja valitaan jatkuvan kasvatuksen vaihtoehto, jossa painotetaan saaren erityisiä luonto- ja virkistysarvoja.”

UPM:n uusittu hakkuusuunnitelma ei estä luontoarvojen menetystä ja ympäristöhaittoja

UPM:n suunnitelman lähtökohtana ovat FSC-sertifikaatin edellyttämät kriteerit luontoarvojen huomioimiseksi. Tämä ei kuitenkaan riitä suojelemaan luonto- ja virkistysarvoja. Retkeilyn ja virkistyksen kannalta pienialaisten kohteiden lähiympäristön säilyttäminen – vaikkakin tärkeää – ei kuitenkaan pelasta metsäluonnon tuntua ja rauhaa. Eivätkä vanhat sieni- ja marjapaikat säily entisellään.

Saaressa toteutettavat avohakkuut, mm. 9 hehtaarin avohakkuualue, vaikuttavat laajalti ympäristöönsä. Tutkimusten mukaan ns. reunavaikutus ulottuu hakkuualan ulkopuolelle lajistosta ja luontotyypistä riippuen 30, jopa 100 metrin päähän. Paahteet ja tuulet muuttavat maaperän kasvustoa, heikentävät puiden vastustuskykyä ja sen myötä vaikuttavat myös eläinten elinoloihin. Lisäksi elinympäristöjen pirstaloituminen laikuiksi vaikeuttaa ja estää lajien liikkumista. Saimaan selille hakkuut näkyvät aukkoina puustossa ja rannoilta alkavina metsäkoneiden kulkuväylinä.

Suuret avohakkuut Saimaan saarissa ovat aina tuhoisia metsien kasveille ja eläimistölle. Hakkuista ja avohakkuun jälkeisestä maanmuokkauksesta seuraa rehevöittäviä ravinnevalumia vesistöön. Vesistön kannalta hakkuusuunnitelmassa esitetty 10 metrin suojavyöhyke on riittämätön. Suojavyöhykkeen leveys tulee metsäyhtiön arvioida uudelleen ja moninkertaistaa sen laajuus sekä säilyttää reunavyöhyke luonnontilaisena. Rantametsien luonnonarvot vaihettumisvyöhykkeenä ovat erityisen merkittävät.

Vastuullisen metsänomistajan tulisi huomioida ilmastonmuutos ja tulevaisuus

Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste. Ilmaston lämmetessä sään ääri-ilmiöt yleistyvät, merenpinta nousee ja varsinkin pohjoisella havumetsävyöhykeellä luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit kärsivät. Toimivat ekosysteemit ovat puolestaan elävän elämän ja ihmisten hyvinvoinnin ehdoton edellytys.

Seurakuntienkin on arvovaikuttajina ja metsänomistajina alettava huomioida ilmastonmuutos, ja punnittava metsähakkuista saamaansa taloudellista tuottoa sitä vasten. Tuore Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n raportti korostaa metsien avainroolia hiilinieluina, joiden katoaminen vauhdittaa ilmastonmuutosta. Oritsaaressakin maaperän ja puuston hiilivarastot menetetään hakkuiden seurauksena. Hiilensidonta myös heikkenee vuosikymmeniksi, kunnes puusto taas hakkuualueilla uudistuu.

Niin ilmastonmuutoksen torjunnan kuin luontoarvojen suojelun kannalta jatkuva kasvatus on hakkuita parempi vaihtoehto. Puolueettoman ja tutkitun tiedon mukaan jatkuva kasvatus voi myös olla taloudellisesti järkevä vaihtoehto, vaikka Metsänhoitoyhdistysten ja metsäyhtiöiden taholta usein toisin väitetään. Pyrkimys tulevaisuuden turvaamiseen ja elämän monimuotoisuuden säilyttämiseen on vastuullisen metsänomistajan valinta, ja seurakuntien soisi ympäristöohjelmissaan ja metsänhoidossaan tämän huomioivan.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus torppasi METSO-suojelun

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen toimintaa meidän on vaikea ymmärtää. Imatran seurakunta otti ELY-keskukseen yhteyttä kahteen otteeseen tiedustellen METSO-suojelumahdollisuutta, mutta molemmilla kerroilla ELY:n vastaus oli kielteinen. Sittemmin asiantuntijavoimin tehty ja arvioitu luontokartoitus osoitti, että noin 2/3 osaa saaresta on METSO-kelpoista. Saaren arvoa lisää myös sen läheisyys suojeltuun Kytösensaareen. Mitä todennäköisimmin saari olisi säästynyt retkeilijöille ja asukkaille, mikäli ELY olisi toiminut toisin.

Helena Roiha, Suvi Rautsiala , Kauko Mäkinen, Ritva Pohjola
Imatran seurakunnan kirkkovaltuusto
Juha Jantunen, puh.joht., Tiina Vitikainen, siht., Yrjö Haverinen
Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys
Anna Vuori aluepäällikkö, Suomen luonnonsuojeluliitto Etelä-Karjala
Anitta Miikkulainen, metsäryhmän vastaava
Liisa Laitinen ja Juha Juuti, METSO-suojelun asiantuntija
Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys

Näin asiasta kirjoitettiin Uutisvuoksessa 16.10.2018: Imatran luonnonsuojeluyhdistys älähti Imatran seurakunnalle ja UPM Metsälle: ”Suuret avohakkuut Saimaan saarissa ovat aina tuhoisia”