Lausunto Kiteen kaupungille Pyhäjärven rantaosayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
Pyhäjärvi sisältää luontoarvoja, joita on vaikeaa tai jopa mahdotonta sovittaa rantarakentamiseen tai sen seurausvaikutuksiin. Alueen merkittävimmät luontoarvot sijoittuvat Pyhäjärven mannerrannoille sekä selkävesien saarille ja luodoille. Tärkeimpiä näistä ovat rantojen tikkametsät sekä selkävesilinnusto.
Kaavaprosessin aikataulutus
Suunnitelmassa esitetään kaavaprosessin etenevän niin, että varsinainen kaavaluonnos tulee julki elokuussa 2007 ja kaavaehdotus jo lokakuussa 2007. Tällainen aikataulu ei anna osallisille maankäyttö- ja rakennuslain mukaista mahdollisuutta osallistua riittävissä määrin alueensa maankäytön suunnitteluun. Kaavaluonnoksen arvioimisen vuorovaikutus on esitetyllä aikataululla vain joitakin viikkoja, eikä aikataulu anna mahdollisuutta arvioida kaavaluonnosta eikä kaavaehdotustakaan oikea-aikaisten maastotarkastelujen pohjalta. Jotta kaavaratkaisun vaikutukset luontoarvoihin tulisivat parhaiten arvioiduiksi, maastokäyntejä tulisi pystyä tekemään kevään ja alkukesän aikana niin, että käytettävissä on kaavaluonnosehdotus.
Riittävien mahdollisuuksien varaaminen maastokäynteihin kaavaluonnoksen arvioimiseksi ja huomautusten tekemiseen on erityisen tärkeää, koska varsinaisen luontoselvityksen maastotöihin on käytetty alueen laajuuteen ja arvoon nähden hämmästyttävän vähän aikaa. Lisäksi maastotyöjakso on lopetettu jo ennen myöhäisimpien muuttolintulajien (yölaulajat) saapumista. Mielestämme Pyhäjärven
kaltaisen kohteen luontoarvojen kartoitus vaatii huomattavasti huolellisempaa paneutumista kevään ja kesän eri vaiheissa.
Mitoitusvyöhykesuosituksen rajaukset
Luonto- ja maisemaselvityksessä kohdassa 2.5 ranta-alueet on esitetty luokiteltavaksi kolmeen maisemaekologiseen luokkaan. Tulokset on esitetty rantarakentamissuosituksena liitteessä 7. On ristiriitaista ja hämmentävää, että kohdassa 8 (Johtopäätökset) ja rakentamissuosituksissa rannat on jaettu kahteen luokkaan: maisema- ja luontovyöhykkeeseen sekä rakentamisvyöhykkeeseen (liitekartta 8).
Osittain nämä kaksi suositusta ovat keskenään ristiriitaisia. Esimerkiksi Hiekanpäänselän täyteen rakennettu pohjoisranta on rajattu maisema- ja luontovyöhykkeelle. Toisaalta Hiekanpäänselän Papinniemen puoleinen ranta on sijoitettu rakentamisvyöhykkeelle, vaikka siellä on runsaasti luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaita alueita (liitekartta 6) ja rakentamiseen soveltumattomia jyrkkiä kalliorantoja joiden kulutuskestävyys on todettu heikoksi (liitekartta 5). Loogisempaa olisi rajata Hiekanpäänselän rannat ja saaret maisema- ja luontovyöhykkeeseen täyteen rakennettuja alueita lukuun ottamatta. Tämän esimerkin perusteella esitämme, että rantaviivan jakoa maisema- ja luontovyöhykkeeseen sekä rantarakentamisvyöhykkeeseen tarkistetaan koko kaava-alueella.
Rakennusoikeuden määrä mitoitusvyöhykkeillä
Johtopäätökset ja rakentamissuositukset -kappaleessa maisema- ja luontovyöhykkeelle esitetään mitoitukseksi alle 4 rakennuspaikkaa/muunnettu rantaviiva ja rakentamisvyöhykkeelle 4–5 rakennuspaikkaa/muunnettu rantaviiva. Ero näiden vyöhykkeiden rakentamistiheydessä on liian pieni. Maisema- ja luontovyöhykkeen rakentamistehokkuutta on vähennettävä huomattavasti,
jotta Pyhäjärven valtakunnalliset ja paikalliset luonto- ja maisema-arvot voidaan turvata.
Kiteellä 13.1.2007
Keski-Karjalan Luonto ry
Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry