Turvediesel on vaarallinen ilmastouhka
Turve on pahin ilmastoa pilaava energiamuoto. Ojitettujen soiden, suopeltojen ja turvekenttien ennallistaminen on tehokas tapa palauttaa soiden hiilen sidonta ja suojella soiden hiilivarastoa. Ilmastonmuutoksen uhka ja todellisuus vaatii täydellistä asenteiden ja toimintatapojen muutosta suhteessa suomalaiseen suoluontoon.
Globaali huoli ilmastonmuutoksesta on noussut keskeiseksi reunaehdoksi, jonka mukaisesti turpeen kaltaisia energialähteitä joudutaan tarkastelemaan. Kokonaisuutena tarkasteltuna Suomen suot aiheuttavat kasvihuonepäästöjä määrän, joka vastaa noin kolmannesta Suomen raportoiduista päästöistä. Epämiellyttävä totuus käy ilmi Maa- ja metsätalousministeriön uuden tutkimusraportin tuloksista. Aiemmin soiden kokonaispäästöt arvioitiin vastaavissa laskelmissa noin puolta pienemmiksi. Ero johtuu siitä, että aiemmin luultiin ojituksen lisäävän hiilen sidontaa suon turvekerrokseen.
Soiden käytön ilmastokuormitus on suurempi kuin maamme koko liikenteen hiilipäästöt. Pelkästään turpeen energiakäytöstä aiheutuu lähes yhtä suuret päästöt kuin koko maan tieliikenteestä. Tässä tilanteessa myös maakunnallinen turvepolitiikka on arvioitava uudelleen: luonnontilaisten ja ennallistettujen soiden hiilensidontakyky on ekosysteemipalveluna paljon merkittävämpi kuin turpeesta äärimmäisen korkeiden hiilipäästöjen hinnalla saatava energia.
Turvedieseltuotannon kehittäminen on toiveajattelua. Liikennepolttoaineena turvediesel olisi paljon haitallisempi kuin fossiilinen diesel. Toisin kuin turveteollisuuden propaganda esittää, turpeen energiakäytöllä ei ole kasvunäkymiä. Suomen sitoutuminen kansainvälisiin tavoitteisiin uusiutuvista energiamuodoista ja päästöjen vähentämisestä johtavat turpeen käytön vähenemiseen.
Lähivuosina yhä olennaisemmaksi tulee nousemaan tarve palauttaa vaurioitettujen suoekosysteemien hiilensidontaa ojitettuja soita ennallistamalla. Päästöjen vähentämisen kannalta tehokkainta olisi suunnata ennallistaminen suopelloille. Tämä tarjoaisi myös turveteollisuudelle mahdollisuuden merkittävään päästöjen kompensoimiseen.
Turpeen käyttö on edelleen merkittävä uhka alkuperäisen suoluonnon monimuotoisuudelle. Outokummun Viurusuo on esimerkki arvokkaasta luonnontilaisesta suosta, jolle Vapo Oy jopa omien periaatteidensa vastaisesti yhä suunnittelee turpeenottoa. Valmisteilla olevassa maakuntakaavan tarkennuksessa suurin osa turpeenottokohteista on luonnontilansa ilmeisesti menettäneitä soita mutta turvevarausten joukossa on yhä myös luontoarvoiltaan merkittäviä kohteita.
Ilomantsin Möhkössä 29.3.2008
Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry:n kevätkokous