Lausunto Vapo Oy:n Kuohusuon tur­ve­tuo­tan­toa­lu­een ym­pä­ris­tö­lu­pa­ha­ke­muk­ses­ta

1. YLEISTÄ

Vapo Oy hakee lupaa Valtimon kunnassa sijaitsevan Kuohusuon 78,8 ha:n suuruisen hankealueen turvetuotannolle. Hankkeella ei ole aikaisempaa lupaa tai siihen rinnastettavaa päätöstä. Hakijan mukaan toiminta käsittäisi noin vuoteen 2040 asti jatkuvan tuotantovaiheen sekä jälkihoitovaiheen. Kuivatusvedet johdettaisiin kahdelta, ympäri vuoden toiminnassa olevalta pintavalutuskentältä laskuojia pitkin Verkkojokeen ja sieltä edelleen reittiä Hallajoki-Puukarinjärvi-Nuolijärvi.

Lupahakemuksessa on näkemyksemme mukaan eräitä olennaisia heikkouksia ja puutteita, joihin toivomme lupaviranomaisen kiinnittävän huomiota. Tämän muistutuksen liitteenä on karttaluonnon Kuohunsuon ja Verkkojoen alueen lupaharkinnan kannalta tärkeistä piirteistä, joita alla lähemmin tarkastellaan.

2. ALUEEN KUVAUS

Lupahakemuksen liitteenä on kartta, jossa lupa-alue on esitetty varsin viitteellisesti. Soikiolla rajatun alueen sisällä on kaksi kiinteistöksi rajattua suokompleksia, joita lupahakemus ilmeisesti koskee: läntinen Iso-Kuohu (kiinteistötunnus 911-403-5-18, noin 50 ha) ja sen itäpuolella Väli- Kuohu ja Pikku-Kuohu (911-403-5-19, noin 60 ha). Hakemuksesta ei käy ilmi, miten mainitut kaksi tuotantolohkoa, joiden yhteispinta-alaksi ilmoitetaan vajaa 80 hehtaaria, tulisivat tarkasti sijoittumaan.

Kuohunsuo tulisi olemaan ensimmäinen turpeennostoalue Verkkojoen vesistöalueella. Tämän pääosin asumattoman ja metsävaltaisen valuma-alueen suot on suureksi osaksi metsäojitettu 1970- luvulla, joten seudun suoluonnon yleistila on pahoin kärsinyt. Kuohunsuot on myös suureksi osaksi aikanaan ojitettu, mutta kuten ilmakuvista voidaan todeta (Kansalaisen karttapaikka), suurella osaa soiden alkuperäisistä avoimista osista ojituksella ei ole ollut merkittävää puuston kasvua edistävää vaikutusta. Soiden alkuperäinen pintatopografia on edelleen nähtävissä, joten Kuohunsuot edustavat arvokasta jossain määrin säilynyttä suoluontoa niin sanotun Nurmes-suunnitelman laajalla alueella, jossa pääosa valtionmaiden soiden luontoarvoista on ojituksin tuhottu.

3. MAAKUNTAKAAVA

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 2-vaiheessa, joka vahvistettiin 10.6.2010, on määritelty tarkoin karttarajauksin useita turvetuotantoalueita (kaavamerkinnät EO/tu, turvetuotantoalue, tu, turvetuotannon kannalta tärkeä alue). Kuohunsuot eivät kuulu näihin. Kuohunsoiden kaakkoispuolella on laajahko (jo käytössä oleva) Suurisuon turvekenttä, joka on merkitty maakuntakaavaan EO/tu-merkinnällä. Olennaista on, että alueiden välillä on vedenjakaja; Suurisuon vedet laskevat etelään, eikä sen valumat siten ole vaikuttaneet Kuohunsoiden kohdevesistön, Verkkojoki-Kokkojoen veden laatuun.

Pidämme lupahakemuksen kannalta erikoisena, että hakija ei ole maakuntakaavan 2.-vaiheen valmistelussa hakenut Kuohunsoiden alueelle tu-merkintää, vaikka alue kokonaisuudessaan tulee ilmeisesti ylittämään kaavavarauksille ohjeellisesti esitetyn 100 ha vähimmäisalan, ja on oletettavaa, että turpeennostosuunnitelma on kaavan valmisteluvaiheessa jo ollut olemassa.

4. VESISTÖKUORMITUS

Kuohusuon nettokuormitus tulisi hakijan mukaan olemaan kuntoonpanovaiheessa noin 12-18 kg/v fosforia, 290-430 kg/v typpeä ja 950-1400 kg/v kiintoainetta. Tuotantovaiheessa nettokuormitus olisi hakemuksen mukaan noin 5,5 kg/v fosforia, 200 kg/v typpeä ja 800 kg/v kiintoainetta 78,8 ha:n tuotantoalalta.

Esitetut kuormitusarvot ovat kylläkin yleisesti turpeenoton vaikutusarvioissa käytettyä suuruusluokkaa, mutta niiden oikeellisuus on uudemman tutkimuksen valossa kyseenalainen. Luvut eivät ilmeisesti perustu minkäänlaiseen näiden soiden turpeen ominaisuuksien tutkimuksiin, vaan lienevät muualla mitattujen pintavalutuskenttien tuloksista saatuja arvioita.

Turpeennoston vesistökuormitusta ansiokkaasti tutkineen FT Lasse Svahnbäckin mukaan turpeen vesistökuormitus vaihtelee erittäin laajoissa rajoissa, ja on riippuvainen olennaisesti muun muassa turpeen maatuneisuudesta. Kuormitus voi siten suurestikin vaihdella myös tietyn turpeenottoalueen kaivamisen eri vaiheissa, ja se voitaisiin ja tulisi selvittää jokaisen suon osalta erikseen tarkoilla turvestratigrafisilla analyyseillä (Viite: Lasse Svahnbäck: Precipitation-induced runoff and leaching from milled peat mining mires by peat types: a comparative method for estimating the loading of water bodies during peat production, University of Helsinki, 2007, 111 pp. + 18 appendices, University of Helsinki, Publications of the Department of Geology D 13, ISSN 1795-3499, ISBN 978-952-10-2620-1).

On myös syytä korostaa, että lupapaperissa mainittujen ravinteiden ja kiintoaineen lisäksi erittäin merkittävä turvesuon kuormitus aiheutuu liukoisesta orgaanisesta aineksesta (humus, DOC), jonka haitalliset vesistövaikutukset voivat olla huomattavia (hapenkulutus, metanogeneesi), mutta jota toistaiseksi ei turveluvissa juurikaan ole noteerattu, ja johon ei tässäkään hakemuksessa viitata.

Viitteellisesti esitetty vesistökuormitus tulisi arvioida tarkemmin ja monipuolisemmin. Esitämme harkittavaksi, tulisiko Kuohusoiden turvehankkeesta tehdä ympäristövaikutusten arviointi ennen ympäristöluvan käsittelyä.

Lisäksi on todettava, että suunnitellut toimet (ympärivuotinen pintavalutus) eivät ole kovin tehokkaita, eivätkä parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia. Kuten ympäristöhallinnon sivuilla http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=12950&lan=fi
turpeen kaivuun vesistövaikutusten vähentämisestä kerrotaan, ravinteiden kemiallinen saostaminen on olennaisesti tehokkaampaa kuin pintavalutuskentän ravinteita pidättävä vaikutus (joka sitäpaitsi saattaa tulva-aikoina jopa kääntyä lisäkuormitukseksi, mikäli pitkään käytössä olleeseen kenttään varastoituneet ravinteet lähtevät liikkeelle).

5. NATURA-ALUEET

Oheistamassamme liitekartassa on merkittynä turpeenottoalueen välittömässä läheisyydessä oleva kaksiosainen Murtovaaran alueen vanhat metsät Natura 2000- alue (FI0700065). Hakemuksessa mainitaan, että hakijan on tarkoitus jättää suojavuohyke turvekentän ja näiden suojelualueiden väliin, mutta tätä ei ole tarkemmin esitetty. Turpeennoston haittavaikutuksia kyseisille Natura- alueille ei millään lailla edes yritetä arvioida.

Pidämme selvänä, että turpeennosto tulisi aiheuttamaan merkittävää haittaa välittömässä läheisyydessä sijoitseville Natura-alueille sekä pölyn (kasvillisuus; kaikki vihreät kasvit,sekä erityisesti epifyyttijäkälät) että melun (linnut, nisäkkäät) muodossa.

Esitämme, että vaikutuksista on tehtävä asianmukainen Natura-arviointi ennen lupapäätöstä..

6. VAIKUTUKSET ALAPUOLISEEN VESISTÖÖN: KALATALOUDELLISET KUNNOSTUKSET JA VESIPOLITIIKAN PUITEDIREKTIIVI

Hankealueen turvetuotannosta alapuoliseen vesistöön aiheutuvat vaikutukset hakija arvioi niin vähäisiksi, että toiminnasta ei arvioida aiheutuvan virkistyshaittaa.

Hakemuksessa ei lankaan mainita, että vastaanottava Verkkojoen-Kokkojoen vesistö on merkittävä virtakutuisten kalojen lsääntymisalue, jossa muun muassa on viime vuosina toteutettu taimenen kutupaikkojen kunnostusta EU-rahoitteisessa virtavesien kunnostushankkeessa: http://www.jarvilohi.net/userfiles/file/Valtimon%20jokien%20kunnostus%202009.pdf

Hanke ei hakijan mukaan vaaranna vesiensuojelun toimenpideohjelmassa määritettyjen tavoitteiden saavuttamista eikä aiheuta korvattavaa talousvesihaittaa. Käsityksemme mukaan kuitenkin turpeenotto Verkkojoen vesistössä kokonaan uutena maankäyttö- ja kuormitustekijänä tulisi epäilemättä vaikuttamaan haitallisesti sekä purkuvesistön kalataloudelliseen tilaan että virkistyskäyttöarvoon.

Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2010-2015 määrittelee kohdealueen, eli Hallajoki-Kokkojoki-vesistöalueen (04.463) hydrologis-morfologisilta ominaisuuksiltaan luokkaan erinomainen (ei olennaisesti muuttunut luonnontilasta) ja fysikaalis-kemiallisten tekijöiden mukaisesti luokkaan hyvä (P-K:n ELY-keskuksen julkaisuja 1/2011, Liite 4b).

Koko Euroopan unionin alueella vesiensuojelun ja -hoidon yleiseksi tavoitteeksi on asetettu jokien, järvien, rannikkovesien ja pohjavesien vähintään hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää (EY:n vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY) ja laki vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004)).

Lupaharkinnassa on vakavasti huomioitava riski vastaanottavan vesistön luokituksen putoamisesta. Mielestämme hakijan antamat tiedot hankkeen vaikutuksista eivät anna mahdollisuutta kyseisen riskin arvioimiseen.

Ottaen huomioon kohdevesistön kalataloudellisen merkityksen, erityisesti Verkkojoen taimenen ja muiden virtakutuisten kalojen kutualueiden kärsimisen turvekentiltä tulevasta kuormituksesta, on joka tapauksessa perusteltua vaatia kuivatusvesien kemiallista käsittelyä bat-idean mukaisena käytäntönä.

Lupakuulutuksessa todetaan sanatarkasti näin: ”Myös eri turvetuotantoalueiden turvetuotannon yhteisvaikutukset purkuvesistön veden laatuun ovat vähäiset”. Toteamme, että käsillä oleva hanke on ensimmäinen ja ainoa laatuaan kyseisessä vesistössä.

7. LOPUKSI

Mielestämme lupaharkinnassa tulee tarkastella turpeen kaivuuta ja käyttöä myös yleisellä tasolla, punniten turvelupaa mm. maamme kansainvälisten ilmastonsuojelusitoumusten valossa. Kuten tiedetään, turve-energian ominaispäästö on merkittävästi suurempi kuin kivihiilen. Tässä yksittäistapauksessa toiminnan ilmastotaakkaa edelleen lisäävät suunnitellut pintavalutuskentät: yllä siteerattujen ympäristöhallinnon nettisivujen mukaan tällainen pintavalutuskenttä saattaa muodostua huomattavaksi typpioksiduulin lähteeksi, mikäli denitrifikaatio alkaa vapauttaa pitkän käyttöajan kuluessa valutuskenttään varastoitunutta typpeä. Tunnetusti typpioksiduuli on yli 200 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.

Yllä mainituilla perusteilla katsomme, että hakijalle ei tule myöntää sen hakemaa ympäristölupaa turpeenottoon Kuohusoiden alueilla.

Joensuussa 19.1.2012
Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry

LIITE. Kartta alueesta merkittävine kohteineen