Vastaselitys Kontiolahden pienvesikaavasta KHO:lle

Korkeimman hallinto-oikeuden kirje 05.01.2012 diaarin:o 0964/1/11

Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry ja Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry lausuvat kunnioittaen vastaselityksenään seuraavaa:

Vastaselityksenä UPM-Kymmene Oyj:n (jatkossa UPM) 29.11.2011 antamaan selitykseen esitämme, mitä olemme aiemmin asiassa lausuneet, ja lisäksi toteamme seuraavaa.

UPM toteaa selityksessään ”UPM:n laatukriteerit niin rakentamisen kuin luontoarvojen osalta ovat joka hankkeessa keskeisesti esillä. UPM on käyttämiään konsultteja varten laatinut ohjeen luontoarvojen huomioimiseksi kaavoitustyössä (Liite 1)”.

Viitatussa liitteessä 1 todetaan muun muassa ”lintulaskennat tehdään yleisesti käytettyjen linnustoseurannan havainnointiohjeiden mukaisesti”. UPM ei puutu selityksessään millään tavoin laskennan ajankohdasta ja laskentasäästä esittämäämme kritiikkiin. Esimerkiksi maininnat luontoinventoinnin vuosittaisesta ajoittumisesta touko-elokuuhun ja luontoinventoinnin suorittamisesta suunnitelman mukaisena vuonna eivät vastaa eri lintulajien edellyttämien laskentojen ajankohtavaatimuksia. Linnuston maastoselvitystä tehdessä vallitsi erittäin sopimaton säätila. Voidaan todeta, että linnustoselvitys on toteutettu jopa UPM:n omien ohjeiden vastaisesti. Yleisesti käytetyt linnustonseurannan havainnointiohjeet kieltävät yksiselitteisesti linnuston maastoselvitysten tekemisen huonossa säässä. Tässä tapauksessa sää oli sateinen, tuulinen, kylmä ja jopa räntäsateinen.

UPM toteaa selityksessään, että käyttää hankkeissaan arvostettuja konsultteja, joiden työn taso on maan parhaimmistoa. Sopimattomien säiden aikana suoritettuja linnustoselvityksiä ei voi korvata ammattitaidollakaan. Räntäsateessa tehdyt selvitykset eivät kerro ammattitaidosta. Kylminä ja sateisina päivinä tehdyt linnustokartoitukset voivat myös vaarantaa lintujen pesintöjä.

UPM viittaa valittajan kesällä v 2011 tekemään inventointiin, todeten muun muassa että kyseisen maastohavainnoinnin perusteella ei ole esiintynyt sellaisia linnustoarvoja, joiden takia kaavaa tulisi muuttaa. Kyseessä ei ole valittajan tekemä inventointi, vaan satunnaisemmat maastokäynnit, joilta saadut havainnot ovat olleet valittajan käytettävissä. Alueellisen rajautumisensa ja menetelmä- puutteidensa vuoksi kesän 2011 maastohavainnointi ei siten missään tapauksessa korvaa puuttuvaa kunnollista maastoinventointia. Maastokäyntien tarkoitus oli ainoastaan selvittää pistokokeiden avulla, ovatko kaavan luontoselvityksen menetelmävirheet johtaneet virheelliseen lopputulokseen. Tässä tehtävässä maastokäynnit onnistuivat nähdäksemme erinomaisesti.

UPM toteaa, että ”kaavoituksessa tehtävien selvitysten määrä tulee suhteuttaa kaavalla osoitettavan rakentamisen määrään, alueen luonteeseen ja laajuuteen sekä ympäröivään maankäyttöön. Kun vielä todetaan, että Kontiolahden pienvesien ranta-asemakaava on erittäin väljä rakentamisen suhteen, niin tehdyt luontoselvitykset ovat riittäviä kaikilla kriteereillä mitattuina.”. Käsitys siitä että väljästi rakennettavalla alueella ei tarvitsisi selvittää rakentamiselle arkojen lajien olemassaoloa tai pesäpaikkoja, kyseenalaistaa eri eliölajien valitsemat elinalueet, sen että niillä olisi mitään kriteerejä pesäpaikkansa valinnalle. Ilmeisesti väitteen esittäjä ei tiedä, että jokainen rantaviivan metri ei ole yhtä käyttökelpoista eri eliölajeille. Kyse on ekologian hallitsemattomuudesta, ja juuri sellaisesta syntyy käsitys, että linnustoselvitystä ei tarvitsisi tehdä tai että se saa olla miten ylimalkainen tahansa.

Joensuussa 19.1.2012
Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry
Pohjois-Karjalan lintutieteellinen yhdistys ry