Esitys Ylä-Karjalan kan­sal­lis­puis­tok­si

Esitettävä kansallispuisto olisi alkuvaiheessa kaksiosainen. Puiston itäisen osan muodostaisi Mujejärven Natura 2000 -alueen valtion omistama osa (noin 2250 ha) ja läntisen osan  Hietanen- Talasjärven erämaajärvet sekä niiden ympärillä sijaitsevat, pääosin suojeluohjelmiin sisältyvät Pääskivaaran ja Kypärävaara-Roninselkosen alueet (1769 ha). Alkuvaiheen kansallispuistoksi esitettävän alueen kokonaispinta-ala on reilut 4000 hehtaaria.

Kansallispuiston perustamisen yhteydessä tai nopeasti sen jälkeen tulisi selvittää mahdollisuudet yhdistää puiston osat hankkimalla Tornator Oy:lta vapaaehtoisilla kaupoilla tai maanvaihdoilla tarvittava määrä maata puistojen osien välistä.  Alueella sijaitsee mm. yhtiön yksityisenä suojelualueena suojelema Raatolamminkankaiden metsä (104 ha), joten varsinaisten hankittavien talousmetsien määrä jäisi vähäiseksi. Myös Tornatorin yksityiset suojelualueet Mujejärven pohjoisrannalla (noin 220 ha) sekä niiden vieressä oleva yhtiön omistama, keskeisiltä osin ojittamaton Luokkisuo (78 ha) olisi tarpeen hankkia valtiolle ja liittää osaksi kansallispuistoa.

Esittämäämme puistoa olisi mahdollistaa laajentaa valtion maille myös Kuhmon puolelle TeeriLososuon Natura 2000 -alueelle asti. Kohtalaisen pienillä aluelaajennuksilla myös Mätäslammen ja Paistinvaaran vanhojen metsien ohjelmakohteet olisi kytkettävissä osaksi puistoa.

Esitetty aluekokonaisuus täyttää nähdäksemme hyvin kansallispuiston edellytykset. Alueella on huomattavaa merkitystä etenkin boreaalisten luonnonmetsien, pienvesien ja karujen erämaajärvien, soiden sekä harju- ja kalliomuodostumien suojelulle. Etenkin Mujejärvellä on jo nyt huomattavaa merkitystä myös virkistyskäytön kannalta.

Liitekartassa 1 esitettävän kansallispuiston raja on paksulla mustalla rajaviivalla, rajaukseen sisältyvät yksityiset maat (yhtiön) vasemmalle kaatuvalla, harmaareunaisella viivarasterilla, rajaukseen sisältyvät tai rajautuvat tai sitä lähellä olevat yksityisten maiden luonnonsuojelualueet oikealle kaatuvalla, punareunaisella viivarasterilla.

Luonto-, maisema- ja kulttuuriarvot

Esitetyllä kansallispuistolla on merkitystä kymmenen luontodirektiivin luontotyypin suojelulle. Erityisen merkittävä alue on boreaalisten luonnonmetsien, puustoisten soiden, pienten purojen ja humuspitoisten järvien ja lampien suotuisan suojelutason turvaamisen kannalta. Lisäksi sen perustaminen kehittäisi huomattavasti Mujejärvi-Uuronrotkon kytkeytyneisyyttä Kainuun puolella sijaitseviin Hiidenportin ja Teeri-Lososuon Natura 2000 alueisiin.

Mujejärven alue on tummavetisten erämaajärvien, vanhojen metsien ja  pääosin ojittamattomien soiden muodostama jylhä ja luonnonkaunis kokonaisuus. Aluetta monipuolistavat Mujejärven harjujaksoon kuuluvat glasifluviaalimuodostumat. Mujejärven harjualue on kokonaisuutena luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi. Mujejärven itäpuolella on Hiltuskankaan suurehko, luonnontilainen sandurdelta. Sen kohdalla jäätikköjoen pääuomaan on pohjoisesta yhtynyt pieni sivuhaara, jonka kerrostamia matalia selänteitä ja harjanteita on Tetrijärvessä (Hahtosenniemi) ja sen luoteispuolella Kärenjärven-Parvajärven-Paasijärven ruhjelaaksossa. Harjujakson päähaara suuntautuu Hiltuskankaan länsiosasta länsiluoteeseen Kukonsärkän kapeana, jyrkkärinteisenä selänteenä.

Mujejärven länsirannalla harju nousee esille Kalmoniemen selänteenä, joka laajenee monimuotoiseksi selänteiden, harjukuoppien, jääjärvideltojen ja terassien yhdistelmäksi. Uuronrotkon kaakkoispään suulla on matalia sandurtasanteita ja suuressa rotkolaaksossa paikoin laaksontäytetasanteita ja pieniä harjanteita. Laakson luoteisosassa harju poikkeaa länteen Valkeislampien ja Louhilammen välissä matalan selänteen muodostaen. Soidinlampien rotkoissa jakso häviää vähäisiksi laaksotasanteiksi.

Mujejärven ja Tetrijärven rannoilla on lukuisia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kalmoniemen kärjessä on historiallisen ajan ortodoksikalmisto. Rantavyöhykkeen hiekkatasanteilla on kivikautisia asuinpaikkoja, Kalmoniemen harjulla pyyntikuoppia ja tervahauta, Kalmosaari ja Huutoniemen saari ovat historiallisen ajan hautasaaria. Talasjärvessä ja Kivijärvessä on myös Kalmosaaret.

Mujejärveen liittyvä Uuronrotkon alue on 4 km mittainen murroslaakso, johon mannerjäätikön eroosiotoiminta on kohdistunut voimakkaana aiheuttaen ruuhilaaksomaisen muodon. Osaan laaksosta liittyy jäätikön sulamisvesivirran kuluttava ja lajittuneita aineksia kerrostanut toiminta. Laakson pohjalla on luonnontilaisia soita, pieniä lampia ja lähteisyyttä. Rotkon rinteillä kasvaa edustavaa vanhaa metsää ja monin paikoin on kosteita, varjoisia jyrkänteitä ja vastakkaisella puolella laaksoa paisteisia kalliopintoja.

Kansallispuistoesityksen läntisen osa-alueen ydin ovat neljä käytännössä rakentamatonta eräämaajärveä (Hietanen, Talasjärvi, Turkkijärvi, Kivijärvi). Järviin liittyy Metsähallituksen ekologisessa verkostossa pääosin huomioituja vanhoja rantametsiä, edustavaa suoluontoa (Turkkisuo, Kivisuo) sekä jonkin verran eri-ikäisiä talousmetsiä. Kivisuo on Vapo Oy:n omistama. Lisäksi alueen kaakkoisnurkassa on Soidinlampien ja Kivilammen alueella monipuolisia ja laajoja majavan tulvittamia alueita, joita muun muassa metsähanhet hyödyntävät. Lännessä järvialueeseen liittyy Pääskivaaran vanhojen metsien suojeluohjelmakohde. Etelässä alue liittyy luonnontilaisen Kivisuon kautta Kypärävaaran ja Roninselkosen suojeluohjelmakohteisiin.

Huomattava osa alueesta on huomioitu Metsähallituksen alue-ekologisessa verkostossa arvokkaina luontokohteina, METSO-kuvioina tai ekologisina yhteyksinä. Talasjärven etelä- ja itäpuolelle on lisäksi määritelty Nurmeksen alue-ekologisessa suunnitelmassa monimuotoisuuden lisäämisalueita. Turkkisuo ja Pääskivaaran länsiosa huomioitiin myös Metsähallituksen METSO 10 000 ha projektissa (106 ha laajuudessa).

Noin kahdenkymmenen järven ja lammen sekä näiden lähimetsien ja –soiden muodostama aluekokonaisuus on todettu huomattavan arvokkaaksi myös Pohjois-Karjalan pienvesikartoituksessa.

Esitetyn kansallispuiston lajistosta

Esitetyn kansallispuiston lajistoa ei ole kattavasti selvitetty minkään lajiryhmän osalta. Luonnonsuojelupiirin tiedossa on kuitenkin luotettavia, vuoden 1994 jälkeen tehtyjä havaintoja lähes 40 valtakunnallisesti uhanalaisesta tai silmälläpidettävästä lajista, mikä kertoo alueen huomattavasta lajistonsuojelullisesta arvosta.

Vaateliaista linnuista kansallispuistoesityksen alueelta on pesimäaikaisia havaintoja mm. haarahaukasta (CR), helmipöllöstä (NT), hiirihaukasta (VU), kalasääskestä (NT), keltavästäräkistä (VU), kuukkelista (RT), käenpiiasta (NT), mehiläishaukasta (VU), metsähanhesta (RT), niittykirvisestä (NT), pikkusieposta, pohjansirkusta (VU), pohjantikasta, rantasipistä (NT), riekosta (RT),  sinipyrstöstä (VU), sinisuohaukasta (VU) ja teerestä (NT). Hietasen, Talasjärven, Turkkijärven ja Kivijärven muodostama vesistökokonaisuus on merkittävä niin selkälokeille (VU) kuin kuikillekin.

Alueelta tunnetaan myös useita liito-oravahavaintoja (VU) ja lisäksi alueella on ainakin ajoittain vieraillut karhuja (VU), metsäpeuroja (NT) ja saukkoja (NT).

Läntisen osa-alueen soilta on havaittu kaitakämmekkää (VU)  ja suopunakämmekkää (VU). Kansallispuistoesityksen metsistä on useita havaintoja raidankeuhkojäkälästä (NT).

Vaateliaista kääväkkäistä kansallispuistoesityksen alueelta on havaittu mm. erakkokääpää (VU), hentohaprakääpää (VU), kairakääpää (VU),  korpiludekääpää (NT), käpäläkääpää (NT), pohjanrypykkää (NT), punakarakääpää (NT), pursukääpää (NT), raidantuoksukääpää (NT), riekonkääpää (NT), rusokantokääpää (NT), rustikkaa (NT), sirppikääpää(NT) ja välkkyludekääpää (VU). Edellä mainittu lajilista kertoo sen, että alueen metsissä on säilynyt valtakunnallisesti merkittäviä  vanhojen metsien lajistojatkumoita.

Matkailu- ja virkistyskäyttöarvot

Esitetty kansallispuisto palvelisi sekä Nurmeksen että Kuhmon luontomatkailuun ja luonnon virkistyskäyttöön liittyviä tarpeita.

Etenkin Mujejärven alueen nykyiset rakenteet vastaavat jo kansallispuistotasoa eli alueella on yli 30 kilometriä merkittyjä polkureittejä, laavuja, autiotupa sekä telttapaikkoja.

Alueiden kaavoituksellinen tilanne

Esitetystä kansallispuistosta yli 80 % on huomioitu Pohjois-Karjalan maakuntakaavoituksessa SL-varauksina. Natura 2000 -alueiden lisäksi 2. vaihemaakuntakaavassa on osoitettu suojelualueiksi Kivisuo (77 ha) ja Turkkisuo (70 ha). Luonnosvaiheessa olevassa Pohjois-Karjalan 3. vaihemaakuntakaavassa myös Metsähallituksen 10 000 ha -projektiin sisältynyt Pääskivaaran laajennus (noin 36 ha) on esitetty suojelualueeksi.

Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kallioalueet käsitellään Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 3. vaiheessa. Uuronrotkon maakunnallisesti-valtakunnallisesti arvokas kallioalue sisältyy maakuntakaavan 3. vaiheen luonnokseen. Kypäräjärvi-Kypärävaarat on inventoitu Nurmeksen yleiskaavoituksen yhteydessä. Se on paikallisesti-maakunnallisesti arvokas, geomorfologisesti monimuotoinen ja monin paikoin maisemallisesti edustava kallioalue, jolla on merkitystä myös metsäluonnon suojelun kannalta. Kallioalue on pääosaksi maakuntakaavan 1. vaiheen SL-varauksena.

Esitetty kansallispuistoesitys sisältyy lähes kokonaisuudessaan Pohjois-Karjalan 1. vaihemaakuntakaavassa esitettyyn matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueeseen (mv-4). Lisäksi Mujejärveltä kulkee läntisen osa-alueen poikki maakunnallinen ulkoilureitti. Kansallispuisto tukisi erinomaisesti kaavan tavoitteita.

Nurmeksen kunnan (oikeusvaikutuksettomassa) yleiskaavassa (2000) läntinen järvikokonaisuus lähimetsineen ja -soineen on merkitty kaavassa lähes kokonaan SL-1-alueeksi (valtakunnallisesti merkittävä luontokohde).

Puiston perustamisen vaikutukset alueiden nykyisiin käyttömuotoihin

Kansallispuistoksi ehdotetut alueet ovat tällä hetkellä pääosin varattu suojelutarkoituksiin. Suojelemattomista alueista valtaosa kuuluu Metsähallituksen alue-ekologisen verkoston arvokkaisiin luontokohteisiin, METSO-kohteisiin, ekologisiin yhteyksiin tai luonnon monimuotoisuuden lisäämiskuvioihin. Kokonaan ilman käyttörajoitteita olevien valtion talousmetsien määrä esityksessä jää vähäiseksi. Kansallispuiston perustaminen ei siten vähennä kohtuuttomasti metsätalouden toimintaedellytyksiä Nurmeksen alueella. Puistosta matkailuelinkeinolle ja virkistyskäytölle koituvat hyödyt korvaavat nämä menetykset.

Metsästyksen osalta kansallispuistoaloitteen tehnyt taho esittää hirven ajon sallimista puiston alueella.

Mikäli ympäristöministeriö katsoo kansallispuiston harkitsemisen arvoiseksi, toivomme, että hankkeesta konsultoidaan asianmukaisesti vaikutusalueen kuntia sekä keskeisiä sidosryhmiä.

Joensuussa 30.7.2012
Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry

Liite 1. Kartta esitettävästä kansallispuistosta (pdf)