Valitus rakennusluvasta, Kolin hotelli

Valitus Lieksan kaupungille rakennusluvasta 12-0135-R

1. Vaatimukset

Vaadimme rakennusluvan hylkäämistä. Vaadimme myös hankkeen toteutukseen mahdollisesti myönnettyjen toimenpidelupien hylkäämistä. Lisäksi toteamme, että hankkeen pääsuunnittelijalla ei ole tehtävän vaativuuden edellyttämää kelpoisuutta.

2. Hankkeen tähänastiset vaiheet

Metsähallitus on hakenut 8.6.2012 rakennuslupaa Kolin kansallispuistossa sijaitsevaa hotellirakennusta koskeviin seuraaviin toimenpiteisiin:

Muutostyöt: 1. kerroksessa nykyisen hotellin saunaosaston ja kahden hotellihuoneen muutos kylpylätiloiksi; 2. kerroksessa ravintolatilojen huonetilamuutoksia, Laajennus: Pääsisäänkäynnin tuulikaapin laajennus 2. kerroksessa, Julkisivumuutos: Terassien rakentaminen 1. ja 2. kerrokseen rakennuksen koillissivulle.

Lupahakemukseen on liitetty muutospiirustukset sekä rakennetapaselostus, joiden laatijaksi on merkitty Suunnittelutoimisto Pauli Nuutinen Ky.

Ympäristöministeriö on antanut 29.8.2012 rakennuslupahakemuksesta lausunnon (YM3/623/2012). Lausunnossa todetaan muun muassa, että ministeriö on jo aiemmin saattanut sekä hotellin vuokralaisena toimivan Pohjois-Karjalan Osuuskaupan (PKO) että Metsähallituksen tietoon, että hotelli Kolin laajentaminen ei ole mahdollista ilman Kolin kansallispuiston perustamisesta säädetyn lain muuttamista.

Lieksan rakennustarkastaja on päätöksellään 13.9.2012, § 227, hyväksynyt rakennusluvan muilta osin, mutta on poistanut siitä pääsisäänkäynnin tuulikaapin laajennuksen. Päätökseen liitetyn selvityksen (päivätty 12.9.2012) mukaan rakennuksen laajentaminen ei ole mahdollista. Päätöksen perusteluina viitataan maankäyttö- ja rakennuslakiin ja sen nojalla annettuihin säännöksiin ja määräyksiin.

3. Valituksen ja vaatimustemme perustelut

3.1. Sovellettava lainsäädäntö.

Lupapäätöksessä viitattujen maankäyttö- ja rakennussäädösten ohella Hotelli Kolin rakennushanketta arvioitaessa on otettava huomioon myös luonnonsuojelulaki (1096/1996) sekä laki ja asetus Kolin kansallispuistosta (581/1991 ja 674/1991). Mainittuun asetukseen viitataan YM:n lausunnossa, mutta näkemyksemme mukaan valikoivasti ja tarpeettoman sallivasti tulkiten.

3.2. Lupahakemus, rakennetapaselostus ja muutospiirroksiin sisältyvä kerrostasoalan laajennus.

Valituksemme ensisijaisena kohteena on muutospiirustuksiin sisältyvä 43 m² laajuinen ’lasitettu kylmä terassi’, joka rakennuspiirustuksissa on merkitty huonetilaksi 198a, ja jonka rakenteet kuvataan rakennetapaselostuksessa seuraavasti:

(I PERUSTUS)

II ULKOSEINÄT, 2: 1.kerroksen lasitettu terassi (US1) – alumiinirunkoinen avattava lasiseinä (III VÄLISEINÄT)

• ALAPOHJA, 4: Alapohja 1. kerroksen lasitettuterassi (AP4) – öljytty lauta 33 mm; – koolaus 80mm; – teräsbetonilaatta 165 mm; – solumuovieristelevy 100 mm; – tasaushiekka; – suodatinkangas; tiivistetty murske >400 mm
• VÄLIPOHJAT, 2: 1. kerroksen lasitettu terassi: – painekyllästetty lauta 33 mm; – koolaus 80mm; – kantava teräsbetonilaatta 165 mm.

Todettakoon, että piirustukset (leikkaus G-G) ja rakennustapaselostus ovat ristiriidassa sikäli, että leikkauskuvassa tämän tilan yläpohjan (YP1) kantavaksi rakenteeksi mainitaan ’180 mm kantava teräspalkki’, eikä teräsbetonilaatta, kuten selostuksessa.

Tämä tila, samoin kuin sen eteen suunniteltu avoin terassi 198b, tulevat rakennuksen nykyisen ulkoseinän ulkopuolelle, alueelle, joka edellisessä, vuonna 1998 laaditussa rakennussuunnitelmassa on merkitty ja toteutettu avoimena piha-alueena (pintarakennekuvaus: terassi, noppakivi). Muutospiirustuksessa on tähän ulkotilaan nykyisellään avautuvan ulko-oven tuulikaappi merkitty poistettavaksi, ja kulkuyhteys siirretty kulkemaan nykyisen suksivaraston yksinkertaisen oven kautta. US1-merkinnällä kuvattuun ’avattavaan lasiseinään’ on piirustukseen merkitty ulko-ovi, joka avautuu edessä olevalle terassille 198b.

3.3. Kerrosalan käsite, määritelmiä ja tulkintaa

Käsityksemme mukaan tämä suunniteltu tila 198a on rakenteeltaan ja toiminnalliselta tarkoitukseltaan rakennuksen kerrostasoalaan laskettavaa huonetilaa, ja suunnitelma siten tosiasiallisesti merkitsee rakennuksen laajentamista. Perusteluksi esitämme seuraavaa:

1) Ympäristöministeriön julkaisema opas Kerrosalan laskeminen (Ympäristöopas 72, 2000) määrittelee kerroksen näin:

Kerros on rakennuksen tila, jota rajoittavat lattiataso ja väli- tai yläpohja. Kerros sijaitsee kokonaan tai pääasiallisesti maanpinnan yläpuolella.

Käsite kerrosala puolestaan määritellään näin:

Kerroksen kerrosalaan luetaan ulkoseinien ulkopintojen mukaan kerroksen kaikki tilat näiden tilojen käyttötarkoituksesta ja ominaisuuksista riippumatta.

2) Mainitussa oppaassa kuvataan käsitteitä parveke ja viherhuone näin:

Parveke on kaiteellinen, maanpinnan yläpuolinen rakennuksen ulkotila, johon on yhteys rakennuksen sisältä. Parveketta ei lueta kerrosalaan. Parveke voidaan suojata avattavilla rakenteilla, esimerkiksi liukulaseilla. Lasitus ei kuitenkaan saa olla ulkoseinän omainen. Jos parveke silti täyttää määritelmän ominaisuudet (”kaiteellinen”, ”ulkotila”), sitä ei lueta kerrosalaan.

Viherhuone luetaan kerrosalaan. Viherhuoneeseen on yhteys sisältä. Viherhuoneelle on parvekkeesta, avokuistista tai muusta lasitetusta tilasta poiketen ominaista., että lasitus on ulkoseinän omainen ja tila on ympärivuotiseen käyttöön soveltuva sisätila.

3) SFS-standardissa 5139 määritellään huonealan käsite näin:

Huoneala on rakennuksen tilan ala, jonka rajoina ovat tilaa ympäröivät seinien pinnat tai niiden ajateltu jatke.

Edelleen todetaan huonealasta järjestelmän osana:

Huoneala lasketaan rakennuksen jokaiselle tilalle, jota rajaavat lattia ja katto sekä seinät ja jolla on suunniteltu käyttötarkoitus tai käyttötapa.

Näiden määritelmien valossa tilaa 198a on pidettävä kerrosalaan luettavana huonetilana:

muutospiirustusten mukaan siihen on määrä rakentaa kantavat ala- ja välipohjarakenteet sekä piirustuksessa US-merkinnällä kuvattu ulkoseinän omainen lasiseinä. Kyseinen lasiseinä ei täytä parvekkeen ominaisuuksia (”kaiteellinen”); syntyvä huonetila on muodoltaan kiilamainen, sen rakennuksen puoleisten seinien (nykyinen ulkoseinä) pituus on noin 24 m, ja uusi lasinen ulkoseinä on pituudeltaan noin 13 metriä. Uusi ulkoseinä suoristaa julkisivussa olevan kulmikkaan syvennyksen. Toiminnallisesti kyseinen huonetila täyttää olennaisen kerrosalaan sisällyttämisen kriteerin, koska se on olennaisesti rakennuksen käyttötarkoituksen mukaista tilaa, joka on suunniteltu toimimaan huonetilaan 156 (”Wellness pub”) yhteydessä asiakastilana; piirustuksessa on merkintä 198a LASITETTU KYLMÄ TERASSI 30 asiakaspaikkaa 43.0.

Lisäperusteena tilan 198a lukemiseksi kerrosalaan on vielä todettava, että suunnitelmassa sen ulkopuolelle on piirretty laaja kaksiosainen, kaiteellinen terassi 198b (45 m²) ja siihen pohjoispuolella liittyvä  paljuterassi 198c (45 m²). Nämä terassit, samoin kuin 198a:n yläpohjan varaan ja osittain terassien 198b ja c päälle tuleva toisen kerroksen kaiteellinen parveke voidaan katsoa kerrosalaan kuulumattomiksi parveke/terassirakenteiksi. (Nekin mielestämme luvituksen kannalta kyseenalaisia, koska ovat rakennuksen bruttoalaa lisääviä rakennelmia, jotka kuitenkaan eivät palvele kansallispuistoon tutustumista, mitä asetus edellyttää.)

4. Huomioita Lieksan rakennustarkastajan ratkaisusta

Luparatkaisussaan rakennustarkastaja on hylännyt laajennuksena haetun 14 m² tuulikaapin osuuden luvasta. Tätä ratkaisua pidämme oikeana, mutta tietyssä mielin epäjohdonmukaisena. Toteamme, että ratkaisun perusteena on ollut nimenomaan luonnonsuojelusäädökset, joissa rakentaminen luonnonsuojelualueelle kielletään.

Kyseinen tuulikaappi olisi tullut rakennuksen toiseen kerrokseen, olemassa olevan 1-kerroksen vapaan yläpohjan päälle, siis siten, että se ei olisi lainkaan lisännyt rakennuksen (ulkoseinien kohtisuoran projektion määrittämää) pinta-alaa. Rakennusteknisesti kyseinen tuulikaappi olisi ollut varsin kevyt lisärakenne, koska sen alapohjana olisi toiminut jo olemassa oleva 1-kerroksen kattorakenne, eikä yläpohjaa olisi tarvinnut rakentaa muita rakenteita kantavaksi.

Tähän ratkaisuun verraten on yllä kuvatun huonetila 198a:n suunnitelma aivan ratkaisevalla tavalla raskaampi konstruktio (maanvarainen, pohja-alaa laajentava kantava alapohja; yläpuolista parveketta kantava yläpohja; pinta-ala noin kolme kertaa suurempi), ja pidämme kummallisena, että sitä ei ole samoilla tärkeillä perusteilla pyyhitty luvasta pois.

5. Huomioita YM:n lausunnosta

Ministeriön lausunnossa on syytä kiinnittää huomiota eräisiin ilmeisiin väärinkäsityksiin ja virhetulkintoihin.

Lausunnossa aivan oikein todetaan, että hotellin laajentaminen ei ole mahdollista ilman lakimuutosta. On outoa, että faktiseen laajennukseen (tuulikaappi ja 198a-huonetila) kuitenkin suhtaudutaan myönteisesti.

Lausunnossa viitataan asetukseen Kolin kansallispuistosta, ja todetaan muun muassa näin:

Muutokset edesauttaisivat osaltaan alueen matkailupalvelujen turvaamista muuttuvissa olosuhteissa ja ovat siten eduskunnan vaatimuksesta säädetyn, yllä mainitun asetuksen mukaisia toimenpiteitä.”

Tässä kohtaa on syytä siteerata kyseisen asetuksen 5§ 2 mom:

Ympäristöministeriö voi sallia muitakin kuin 2 ja 3§:ssä tarkoitettuja toimia, jotka eivät ole ristiriidassa kansallispuiston perustamistarkoituksen kanssa ja joita sen asianmukainen hoito tai käyttö edellyttää.

Mielestämme puiston asianmukainen hoito tai käyttö ei millään lailla edellytä kylpylän rakentamista Hotelli Kolin tiloihin. Siinä mielessä laajennushanketta on pidettävä asetuksen vastaisena.

Lausunnossa mainitaan vielä, että suunnitellut terassit tulisivat hyvin epämääräisessä käytössä olevaan piha-alueen osaan, jossa on ollut pienehkö kaatopaikka. Tämä käsitys perustuu virheellisiin tietoihin; tarkoitettu entinen kaatopaikka sijaitsee noin 50 metriä etelään terassien suunnitellusta paikasta, jyrkässä notkossa hotellin ja laskettelurinteen välissä. Terassien kohta on nykyisellään suhteellisen siistiä nurmetettua, osittain noppakivistä pihatasannetta.

4. Suunnitelman vaikutukset maisemaan.

Koli on paitsi kansallispuisto, myös kansallismaisema, ja hotelli sijaitsee erittäin keskeisellä paikalla, ollen merkittävä maisemavaurio jo nykyisellään. Kritisoimme lupahakemusta ja –prosessia myös sen takia, että maisemaseikkoja ei ole lainkaan huomioitu, edes YM:n lausunnossa. Suunniteltu kylpylätilojen laajennus muuttaisi oleellisesti rakennuksen järven puoleista ja maisemallisesti erittäin näkyvää julkisivua, koska nykyisen pääosiltaan betoni- ja rimaverhoillun seinäosan tilalle tulisi vähintään 40 neliömetrin laajuudelta lasiseiniä valaistuihin sisätiloihin. Erityisesti hämärän ja pimeän aikaan tämä muutos merkitsisi rakennuksen häiritsevän huomioarvon ratkaisevaa lisääntymistä. Yksistään tällä perusteella pitäisi suunnitelma terassien osalta hylätä.

5. Suunnittelijan kelpoisuus tehtävään.

Maankäyttö- ja rakennuslain 123 § määrittelee yksityiskohtaisesti rakennus- ja erityissuunnitelman laatijoiden pätevyydestä, kelpoisuudesta ja vaadittavasta kokemuksesta, viitaten rakennusmääräyskokoelman sitoviin määräyksiin; (Suomen rakentamismääräyskokoelma: Rakennuksen suunnittelijat ja suunnitelmat A2; Määräykset ja ohjeet 2002, Ympäristöministeriön asetus rakennuksen suunnittelijoista ja suunnitelmista.

Kansallispuistossa ja kansallismaisemassa sijaitseva hotellirakennus on suunnittelukohteena itsestään selvästi korkeinta vaativuusluokkaa AA. Tätä koskevat ohjeet sanovat mm näin:

4.2.1 Ohje: ARK-rakennussuunnittelutehtävän vaativuus/vaativuusluokat

AA (MRA 48 § 1 mom.) ERITYISVAATIMUS

Suunnittelutehtävä erittäin vaativaan ympäristöön tai rakennuspaikalle, kuten:

• kulttuurimaisemaan
• keskusta-alueelle
• suojeltuun rakennukseen tai miljööseen
• historiallisesti, rakennustaiteellisesti tai maisemallisesti merkittävään kohteeseen. Erittäin vaativa toiminnallinen ja arkkitehtoninen tavoitetaso.

Korjaamisessa esimerkiksi

• vaativa restaurointi
• käyttötarkoituksen muutos oleellisesti vaativampaan suuntaan.

4.2.2 Ohje: ARK-rakennussuunnittelijan pätevyys kohdan 4.2.1 vaativuusluokkien mukaisiin rakennussuunnittelutehtäviin

AA (MRA 48 § 1 mom.)

Suorittanut arkkitehdin tutkinnon teknillisessä korkeakoulussa tai yliopistossa ja on toiminut rakennussuunnittelijana vaativuusluokan A suunnittelutehtävissä vähintään viiden vuoden ajan ja osallistunut vaativuusluokan AA hankkeiden rakennussuunnitteluun.

A-luokan pätevyyden täyttävä rakennussuunnittelija, jolla on edellämainittu kokemus ja jolla voidaan katsoa olevan tehtävän vaatimat edellytykset.

Rakennuslupahakemusessa hankkeen pääsuunnittelijaksi on merkitty Pauli Nuutinen tittelillä rak.ins. /Suunnittelutoimisto Pauli Nuutinen Ky.

Katsomme, että suunnittelijaksi valitun henkilön pätevyys ei ole ollut riittävä tämän tyyppiseen tehtävään. Suunnitelma tulee sen vuoksi kokonaan hylätä. Hotelli Kolin remonttisuunnitelma tulee teettää kokeneella arkkitehdilla.

6. Valituksen käsittelyelimet

Kuten rakennusluparatkaisustakin ilmenee, olennaiset tätä rakennuslupaa koskevat säädökset ovat luonnonsuojelulaki sekä laki ja asetus Kolin kansallispuistosta. Maankäyttö- ja rakennuslaki ja siinä viitatut säädokset on toki myös tarkoin huomioitava, mutta yksinomaan niiden mukaan ei hanketta voida arvioida eikä viedä eteenpäin.

Sen vuoksi ilmoitamme, että käsillä oleva valitus on jätetty ensi sijassa Lieksan teknisen toimen käsiteltäväksi valitusajan mukaisena reagointina rakennuslupapäätökseen. Riippumatta sen ratkaisusta, koskien itse asiaa sekä valittajien asianosaisuutta, ilmoitamme olevamme valmiita jatkamaan valitusta hallinto-oikeuteen tässä kirjelmässä esitetyillä perusteilla.

Helsinki ja Joensuu 1.10.2012
Suomen luonnonsuojeluliitto ry
Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry