Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Karjalan piiri

Pohjois-Karjala
Navigaatio päälle/pois

Vuonoksen rikastamon ja talkkitehtaan toi­min­na­na­loit­ta­mis­lu­pa

Kannanotto Itä-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksesta toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta. Vuonoksen rikastamon ja talkkitehtaan ympäristöluvan lupamääräyk­sen 1 muutokseen liittyvän päätöksen nro 54/2016/1 toiminnanaloittamislupa, Outokumpu (Dnro ISAVI/3865/2016).
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ja Outokummun luonnonystävät vastustavat toiminnan aloittamista tässä mainituin perustein.

Naturajavarovaisuusperiaate

Aloittamislupaa ei tule myöntää, koska asiaan liittyvässä aiemmassa Itä-Suomen aluehallintoviras­ton päätöksessä ei ole lainkaan otettu huomioon Sysmäjärven Natura-statusta, eikä ole myöskään esitetty minkäänlaista arvioita vaikutuksista tai edes niiden puuttumisesta Kyse on tiukasti velvoit­tavasta EU-oikeuden täytäntöönpanosta ja arviointikynnys on matala. Arvioinnin puuttuminen on olennainen virhe.

Toiminnanharjoittajan tulisi lisäksi noudattaa Natura-alueella varovaisuusperiaatetta. Kyseessä ovat sulfaatin hankalasti arvioitavat vaikutukset vesistöön. Riskit ennakoimattomista muutoksista vesistön rehevyydessä sekä happamuudessa täytyy arvioida. Sysmäjärvi on vesistö, joka reagoi herkästi virtaaman muutoksiin.

Happamuuspiikkien riski

Mondo Mineralsin sulfaattikuormituksen tilapäistä nostoa koskevan lupahakemuksen liitteenä 3 on selvitys sulfaattikuormituksen vaikutuksista Sysmäjärven veden laatuun. Selvitys koski sulfaatti­kuormituksen kasvun vaikutuksia voimassa olevan luvan päästörajaan 1150 t/a asti. Raportin mu­kaan merkittävä sulfaatin aiheuttama vedenlaaturiski saattaa Sysmäjärvessä olla keväisten hap­pamuuspiikkien muodostumien. Asiaa on selvitetty raportin luvussa 7.3. Happamuuden lisäänty­minen. Voimakas pH:n aleneminen syntyy tilanteessa, jossa hapettomissa oloissa sulfidi hapettuu sulfaatiksi kevättäyskierron aikaan happitilanteen parantuessa. Tätä ei ole kovin hyvin voitu do­kumentoida näytteenoton estyessä kevätjäillä, mutta kevään 2015 esimerkin valossa tällainen il­miö olisi mahdollinen. Samoin talven 2012 kaltaisessa tilanteessa, jossa happi on lähes loppu koko järvestä, olisi potentiaalia merkittävälle pH:n alenemiselle voimakkuudeltaan riippuen veden sul­faattipitoisuudesta. Talven happitilanne riippuu paljon talven hydrologisista oloista. Myös Mondo Mineralsin aloittamislupahakemuksessa todetaan, että talvien 2015 ja 2016 tapaisessa hydrologi­sessa tilanteessa happamuuspiikit olisivat mahdollisia jo toteutuneilla matalammilla sulfaattipitoi­suuksilla.

Nyt annettu lupa korotetulle sulfaattikuormitukselle lisää huomattavasti vahinkoriskiä, koska hap­pamuuspiikin voimakkuus ja sitä kautta vahinkoriski on suoraan suhteessa sulfaattipitoisuuteen. Happamuuspiikki puolestaan voi johtaa kalakuolemiin järvessä. Läjitysalueen jätevesiä on myös hankala kontrolloida, jolloin sulfaattipitoisuuden määrään jätevesissä ei pystytä reagoimaan ko­vinkaan nopeasti.

Joensuussa 17.1.2017
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri
Outokummun luonnonystävät