Lausunto Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman 2021 luonnoksesta

Yleisluontoiset kommentit maakuntaohjelmanluonnoksesta:

Useissa kohdin painotetaan maakuntasuunnitelmassakin asetettua tavoitetta maakunnan luonnonläheisyydestä sekä vetovoimaselvityksen maakunnallisia menestystekijöitä: luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä sekä hyvää luonnon ja ympäristön tilaa. Varsinaisia tavoitteita näiden edistämiselle ei kuitenkaan aseteta. Tulevilla maakunnilla tulee olemaan entistä merkittävämpi rooli alueellisessa ympäristön ja luonnonvarojen hallinnassa, se tulisi näkyä jo tämän maakuntaohjelman sisällöissä. Lainsäädännön vaatimien tavoitteiden (esim. suojeluohjelmien toteutus) tai valtakunnallisten ympäristöön ja luontoon liittyvien ohjauskeinojen luetteleminen ohjelmassa ei luo vielä vakuuttavaa kuvaa pohjoiskarjalaisesta kestävästä luonnonvarojen hallinnasta ja luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta. Jos Pohjois-Karjala haluaa todella erottautua luonnonläheisenä, kestävänä ja ilmastotyössä edistyksellisenä maakuntana, tulee sen myös varmistaa, että se on etunojassa toteuttamassa todellista kestävää alueellista ympäristö- ja luonnonvarapolitiikkaa. Pohjois-Karjalassa on panostettu maakunnan markkinointiin ja imagotyöhön, mutta kuten ohjelmassakin todetaan, tälle markkinoinnille tulisi löytyä myös katetta. Pohjois-Karjala ei näyttäydy valtakunnallisesti kovinkaan ympäristömyönteisenä maakuntana, tällöin luonnonläheisyyden markkinoiminen saa hiukan vääränlaisen kaiun. Matkailijoille markkinoitavaa monimuotoista luontoa ja komeita metsämaisemia tulisi löytyä maakunnassa myös luonnonsuojelualueiden ulkopuolelta, jotta luonnonsuojelualueiden käyttöpainetta voidaan purkaa esimerkiksi suojelualueiden ympäristöön, sekä tarjota näillä alueilla myös sellaisia palveluita, joiden tarjoaminen suojelualueiden sisällä ei ole mahdollista. Pohjois-Karjalassa ei ole tällä hetkellä voimassaolevaa kattavaa ympäristö-ja luonnonvaraohjelmaa, jolloin maakuntaohjelma sekä maakuntakaava jäävät ainoiksi kokoaviksi ohjelmiksi luontoa koskevassa alueellisessa suunnittelussa. Tästäkin syystä ympäristö- ja luonnonvarojenhallinnan tavoitteet ohjelmassa olisivat perustellut.

1. Pohjois-Karjalan nykytila ja sen kehitysnäkymät:

Sivun 20 taulukko 7: Vähähiilinen talous ja ympäristön kehitys 2010-2021.

Suurin osa seurantaindikaattoreista liittyy väestömääriin, ympäristön osalta tarkastelussa ovat vain uusiutuvan energian osuus (jaottelematon), kokonaistyppi ja -fosforipäästöt sekä khk-päästöt. Pelkästään näiden indikaattorien seuranta antaa hyvin ohuen kuvan ympäristön tilasta. Tähän voitaisiin liittää uusiutuvan energian tuotantotapaosuudet, kasvihuonekaasupäästöjen jakaumat (ml. liikennemuodoittaiset päästöt), hiilinielujen ja hiilivarastojen suuruusluokat, suojelualueiden prosenttiosuudet sekä hakkuumäärät ja turvetuotantopinta-alat.

2. Elinvoimaa alueiden verkostoitumisesta – Hyvä saavutettavuus ja toimintaympäristö

s. 26 Kehittämiskohteet: ”Elinympäristön viihtyisyyttä turvataan edistämällä luonnon monimuotoisuutta, torjumalla vieraslajeja sekä kunnostamalla vesistöjä”
– Tähän lisättäväksi: turvaamalla monimuotoinen lähiluonto asutuskeskittymien välittömässä läheisyydessä.

3. Uudistumisella kasvua – Monipuolinen, kestävä ja työllistävä elinkeinorakenne

Maakuntaohjelmassa on erittäin vahvana tavoitteena maakunnan luonnonvarojen tehokas käyttöönotto, jota varten erityisesti metsäbiotaloudelle ja kivenjalostus- ja kaivannaistoiminnalle on asetettu lukuisia osatavoitteita. Sen sijaan kestävyydelle ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiselle ei aseteta mitään määreitä saati tavoitteita. Nämä tulisi nostaa samalle tasolle luonnonvarojen hyödyntämiseen tähtäävien tavoitteiden kanssa, jotta voidaan puhua todellisesta  kestävyydestä.

Sivun 35 kehittämistavoitteeseen ”Metsien kestävä hyödyntäminen ja käyttö sekä metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen” tulee lisätä kestävyyden määritelmä, jotta sen toteutumista voidaan myös seurata. Lisäksi ekosysteemipalvelut tulisi turvata jatkossakin, jotta niiden hyödyntämistä voidaan jatkossa kehittää. Luonnon monimuotoisuuden edistämiselle tulisi asettaa konkreettinen tavoite, niin että se sisältää jotain enemmän kuin pelkät lainsäädännön edellyttämät toimet, muutoin tavoite jää vain sanahelinäksi.

Sivu 40: kehittämistavoitteisiin tulee lisätä kaivannaisalan ekologinen kestävyys.

Sivun 43 kehittämistavoitteeseen ”Luonto- ja kulttuurimatkailun kehittäminen” tulee lisätä monimuotoisuuden turvaavien, peitteisten metsienkäsittelytapojen kehittäminen erityisesti suojelualueiden ympäristössä. Luontomatkailun kehittämiseksi suojelualueverkoston ulkopuolisella metsienkäsittelyllä on oleellinen
vaikutus alueen houkuttelevuuteen ja maakunnan luontomatkailun imagoon.

Sivun 53 kehittämistavoitteet ”Ilmastonmuutoksen hillintä” ja ”Ilmastonmuutokseen sopeutuminen” tulisi avata niin, että kävisi ilmi myös ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvät muut kuin energiantuotantoon ja -kulutukseen liittyvät tavoitteet (esim. hiilivarastojen ja -nielujen ja ekologisten verkostojen suojelu, turvemaiden ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöt).

5. Aluepolitiikka Pohjois-Karjalassa

Tähän voisi lisätä maakunnan vastuun alueellisessa ympäristö- ja luonnonvarapolitiikassa.

Joensuussa 3.10.2017
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry.