Maakuntakaavan tehtävä sovittaa yhteen tarpeita

Väitteitä on syytä oikoa ja muistuttaa päättäjiä edelleen maakuntakaavan tehtävästä. Hoskonen syytti luonnonsuojelijoita väärän tiedon syöttämisestä metsien tilasta EU-komissiolle. Tässä kolumnissaan Hoskonen itse lietsoo väärin tiedoin olematonta suojelusotaa maakuntakaavasta.

Hoskonen väittää, että maakuntakaavassa olisi ”selviä metsienkäytön rajoituksia”. Kunpa olisi näin. Maakuntakaavaan suunniteltu ’eko’-merkintä ei kuitenkaan rajoita metsien käyttöä millään tavalla, niin kuin ei mitään muutakaan maankäyttöä, kuten rakentamista. Merkintä sisältää ainoastaan suosituksen väljemmästä rantarakentamisesta näillä alueilla.

Maakuntakaavan tehtävänä on sovittaa yhteen erilaisia maankäyttötarpeita. Jos kaava laadittaisiin kaiken mahdollistavana, sen voisi yhtä hyvin jättää laatimatta. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kuitenkin, että maakuntakaavassa kiinnitetään huomiota mm. alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen, vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön sekä maiseman ja luonnonarvojen vaalimiseen. Merkittävä osa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeistä luontoarvoista sijaitsee suojelualueiden ulkopuolella ja meitä sitoo Pohjois-Karjalassakin samat kansainväliset tavoitteet luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja ilmastonmuutoksen hillinnästä.

Maakuntakaavan ’eko’-merkintä pohjautuu paikkatietoanalyysiin mm. geologisesta aineistosta ja biodiversiteetin kannalta tärkeistä alueista. Merkintä pyrkii osoittamaan Pohjois-Karjalasta suojelualueiden ulkopuolella talouskäytössä olevien alueiden luonnonarvoiltaan merkittäviä alueita, jotka voidaan ottaa alemman tason kaavoituksessa huomioon. Merkintä myös muistuttaa ekologisten yhteyksien tärkeydestä, mikä on ilmastonmuutokseen varautuessa erittäin hyvä tavoite.

Kaavan ohjausvaikutus on vain oikeudellisesta näkökulmasta olematon. Ymmärrettävästi ympäristöjärjestöjen näkökulmasta ’eko’-merkinnällä tulisi olla sitova ohjaava vaikutus niin maankäyttöön kuin metsien hoitoonkin, muutoin sillä ei ole mitään merkitystä, eikä sen toteutumista todennäköisesti valvo mikään taho.

Maakuntakaava ulottuu vuoteen 2040, ja toivoa sopii, että Pohjois-Karjalan luonnolle on tuolloin jo monimuotoisempia ja tuottavampia käyttötarkoituksia kuin puuntuotanto. Parhaimmillaan maakuntakaavassa ennakoidaan tulevaa maankäyttöä ja ennaltaehkäistään ristiriitoja, jotka pahimmillaan voivat johtaa oikeuskamppailuihin. Annetaan siis maakuntakaavassa tilaisuus kerrankin tehdä ennakoivaa suunnittelutyötä, ja jätetään tämä jatkuva jankkaaminen menneisyyteen.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry.

Mielipide on julkaistu Karjalaisessa 23.2.2018 ”Maakuntakaavan tehtävä sovittaa yhteen tarpeita” (maksumuurin takana).

Hannu Hoskosen kolumni Karjalaisessa 21.2.2018 ”Maakuntakaavat ovat uusi suojeluohjelma”