Vaaliiko Joensuun kaupunki luonnon mo­ni­muo­toi­suut­ta?

Kauhanen oli ottanut pihallaan tavoitteeksi luonnon monimuotoisuuden lisäämisen kasvattamalla perinteisen nurmikon sijasta niittylajistoa ja perhosille sekä muille hyönteisille sopivaa kasvillisuutta. Lajistoa on myös seurattu;

1. 600 perhoslajia ja 131 lintulajia on merkittävä tulos kaupunkialueen luonnon monimuotoisuuden kannalta.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri on jo pitkään seurannut huolestuneena Joensuun kaupungin maankäyttöä ja sitä, miten vähän tai ei ollenkaan kaavoituksessa on huomioitu kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja sen säilyttämistä. Tästä hyviä esimerkkejä ovat mm. vireillä olevat Hasanniemen, Rantakylä-Utran ja Biotien kaavahankkeet. Piiri muistuttaa, että maankäytön suunnittelussa tulee huomioida, uhanalaisten ja direktiivilajien ja -luontotyyppien ohella, myös sitä kaupunkiluontoa, joka on kaupunkiluonnon monimuotoisuuden, asukkaiden virkistyskäytön sekä monimuotoisuuden terveysvaikutusten kannalta merkittävää. Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ohella vielä jäljellä olevat kaupunkiluonnon alueet palvelevat kuntalaisia virkistys- ja ulkoilualueina. Väestön ikääntyessä näiden luonto- ja viheralueiden merkitys tulee vielä korostumaan. Kouluille ja päiväkodeille nämä alueet ovat helposti saavutettavia lähiluontokohteita.

Asukkaiden palautetta monimuotoisten alueiden säilyttämiseksi ei juurikaan huomioida. Tästä hyvänä esimerkkinä Rantakylä-Utran kaavassa Puronsuun alue, jossa kaavaluonnoksesta saadun palautteen jälkeen lisättiin huomattavan laaja omakotitalojen rakennusalue. Kokonaisuutena tarkastellen näyttää siltä, että Joensuun kaupungissa kaavoitusta tehdään puhtaasti rakentamisen ehdoilla, mikä on vastoin maankäyttö- ja rakennuslain maankäytölle asettamia tavoitteita. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen vuorovaikutus kuntalaisten ja kaupungin virkamiesten välillä näyttää kaupungille olevan vain välttämätön muodollisuus, joka ei edellytä toimenpiteitä tai palautteen huomioon ottamista.

Kaupunki perustelee kaavoja yhdenmukaisesti valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla (VAT), jotka edellyttävät yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. Vielä jäljellä olevien viher- ja luontoalueiden rakentaminen ei kuitenkaan ole valtakunnallisten alueiden käytön tavoitteiden mukaista toimintaa eikä varsinkaan tavoitteilla tarkoitettua yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. VAT:ssa (14.12.2017) asetetaan tavoitteeksi muun muassa, että ”Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä”. Joensuussa näitä tavoitteita ei juurikaan maankäytön suunnittelussa huomioida. Kuvaavaa on myös, että Joensuun kaupungilla ei ole yhtään luonnontalouden asiantuntijaa, joka voisi edistää monimuotoisuuden huomioonottamista maankäytön suunnittelussa. Omaa asiantuntemusta kaupungilla tulisi olla jo senkin takia, että voidaan arvioida kaavoja varten tehtyjen luontoselvitysten sisältöä ja riittävyyttä sekä niiden laatimista oikea-aikaisesti.

Nyt esim. edellä mainitussa Rantakylä-Utra osayleiskaavaehdotusta varten tehdyssä luontoselvityksessä on merkitty uhanalaisten lajien esiintymät, mutta esim. Puronsuun alueen luontotyyppejä ei ole tarkemmin arvioitu ja sijoitettu kartalle.  Alueella sijaitsevaa arvokasta raviinialuetta ei edes mainita luontoselvityksessä. Luontoselvityksissä esitettyjä suosituksia toimenpiteistä tulisi myös huomioida kaavoituksessa. Esim. Rantakylä-Utra osayleiskaavaa varten laaditussa luonto- ja maisemaselvityksessäkin todetaan, että ”Arvokkaan viherverkoston laatua ja yhtenäisyyttä on syytä tukea alueen suunnittelussa”. Kaavaesityksessä tämä on huomioitu lisäämällä rakentamista Puronsuun alueelle. Vastaavasti Biotien asemakaavan luontoselvitys (2018) tuli myöhään, vasta osayleiskaavan ollessa valmis, eivätkä tiedot erityisesti suojeltavasta lajista ja monimuotoisuudesta enää näytä vaikuttavan kaavan lopputulemaan. Tuoreen luontoselvityksen suosituksiakaan ei ole huomioitu.

Joulukuussa 2018 valmistuneen luontotyyppien uhanalaisuuden toinen arviointi sekä uhanalaisten lajien uusin arviointi (maaliskuu 2019) molemmat osoittavat sekä luontotyyppien että lajien uhanalaisuuden lisääntyneen. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja palauttaminen edellyttävät kaikilta toimijoilta aktiivisuutta. Joensuun kaupunki on avainasemassa oman maankäytön suunnittelun kautta. Maankäytön ohella tulisi myös vakavasti kehittää ns. hallitun hoitamattomuuden lisäämistä kaupunkialueella. Esim. pääkaupunkiseudulla tätä on tehty jo 1980-luvulta saakka. Useita monimuotoisuutta lisääviä toimia voitaisiin tehdä varsin pienillä kustannuksilla tai jopa säästöjä aikaan saaden. Esimerkiksi taajama- ja puistometsiköiden säännönmukaisesta aluskasvillisuuden poistosta voitaisiin useilla kohteilla luopua.

Kaupungilla tulisi olla oma monimuotoisuusohjelma, josta valtuutettu Antti Saarelainen on tehnyt tänä vuonna aloitteen. Ohjelman tulisi olla konkreettinen ja kaikkia kaupungin organisaatioita sekä alihankkijoita sitova. Monimuotoisuuden ylläpitämistä ja lisäämistä koskevat tavoitteet tulee ottaa osaksi kaikkea kaupungin toimintaa niin kaavoituksessa, rakentamisessa, metsien- ja puistojenhoidossa kuin tontteja ja katualueita koskevissa toimintaohjeissakin. Eri organisaatioiden ja sidosryhmien ohella yksittäisillä kansalaisilla on myös tärkeä rooli, kuten Hannu Kauhasen toiminta on osoittanut. Tällaista toimintaa tulisi kannustaa eikä rangaista siitä.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri toivoo, että Joensuun kaupunki ottaisi maankäytön suunnittelussa ja muussa toiminnassaan luonnon monimuotoisuusasiat sillä vakavuudella, mitä ne edellyttävät. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on ilmaston muutoksen ohella toinen merkittävä ympäristöongelma, johon voidaan vaikuttaa parhaiten paikallisella tasolla. Viheralueilla ja luonnon monimuotoisuudella on myös merkittävä osa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa.

Joensuussa 12.11.2019
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry

Iltalehden artikkeli 26.10.2019, ”Joensuulaisen Hannun piha on harvinaisten lajien paratiisi – kaupunki käskee niittää kaiken matalaksi”