Lausunto Pohjois-Karjalan maa­kun­ta­kaa­vaeh­do­tuk­ses­ta 2040

Piirin johdonmukaisesta kaavatyöskentelystä ja globaaleista ilmasto-ja monimuotoisuustavoitteista sekä uusimmista tutkimustuloksista huolimatta kaavaan ei ole tavoitetasolle nostettu maankäytön merkitystä luonnon monimuotoisuuden suojelussa tai ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kaavassa on hyviä parannuksia luonnon monimuotoisuuden osalta entisiin kaavoihin ja piiri tunnistaa ne, mutta maakuntakaavan mahdollistaman ja kannustaman intensiivisen luonnonkäytön rinnalle ei silti ha­luta nostaa luonnon monimuotoisuutta ja ilmastonmuutoksen hillintää. Vaikka kaavan vaikutus ulottuu vuoteen 2040 ja merkittäviltä osin tätä pidemmälle, ei siinä siitä huolimatta katsota muuta­man vuoden aikajaksoa pidemmälle. Tästä syystä ilmastonmuutos-ja monimuotoisuuskysymykset tulee käsitellä omana kaavavaiheenaan lähivuosina.

• Piiri ehdottaa, että tulevissa kaavavaiheissa käydään läpi ilmastonmuutoksen hillintä ja sii­hen sopeutuminen sekä luonnon monimuotoisuuden suojelemisen edistäminen sekä vihreä infrastruktuuri. Piirin luonnosvaiheen lausunnossa esitetyt SL-, alu-ja luo-merkintäehdotuk­set tulee käsitellä osana tätä vaihetta.

Kolin kehittämisen kohdealue on piirin mielestä liian laaja ja epämääräinen. Kolin valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue tulee huomioida paremmin kehittämisalueen kaavamääräyksessä. Kolin merkittävin vetovoimatekijä ja matkailuarvo on maisema, johon alueen suunnittelulla ja rakentami­sella on merkittävä vaikutus. Kolille on laadittu erinäisiä matkailun ja kehittämisen ohjelmia, mutta alueen kehittäminen on silti varsin sirpaleista. Alueelle ollaan myös laatimassa uutta yleiskaavaa, mutta silti esimerkiksi Lieksan kaupunki on parhaillaan käynnistämässä hyvin pienialaista, mutta massiiviseen rakentamiseen tähtäävää kaavoitushanketta maisema-alueelle. Ainoastaan oikeudel­lisesti ohjaavat kaavamerkinnät pystyvät suojaamaan maisema-aluetta. Kaavan ei tule antaa kehit­tämisen kohdealue -merkinnällään harhaanjohtavaa mielikuvaa alueella rakentamista suunnittele­ville tahoille.

• Piiri vaatii, että Kolin kehittämisen kohdealueen merkintä poistetaan kansallispuiston alu­eelta.
• Piiri vaatii, että vaikka kaavassa on Kolin valtakunnallinen maisema-aluemerkintä, sen lisäksi maisema-arvot lisätään myös Kolin kehittämisen suunnittelumääräykseen:

”Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa matkailu, palvelut, monimuotoinen asuminen ja muut työpaikat tulee suunnitella alueen erityiset kulttuuri-, maisema-ja luontoarvot huomioiden. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee lisäksi huomioida alueen si­säisen matkailuliikenteen kehittäminen mukaan lukien kävelyn ja pyöräilyn olosuhtei­den sekä joukkoliikenteen kehittäminen.”

Maankäyttö-ja rakennuslain 30.2 §:n mukaan ”jos jotakin aluetta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojen vuoksi suojeltava, maakuntakaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä”. MRL:n mukaisesti Kolin maisema-alueelle voidaan maakuntakaavassa asettaa maisema-alueeseen perus­tuva suojelumääräys. Tämä olisi valtakunnallisen luonnonmaiseman, kansallismaiseman ollessa ky­seessä erittäin perusteltua. Suojelumääräys turvaisi jatkossa paremmin Kolin maisema-alueen ja an­taisi selkeät pelisäännöt alueen kehittäjille, joiden liiketoiminta kuitenkin perustuu tuohon mai­sema-alueeseen. Kolin, maamme yhden arvokkaimmista maisemanähtävyyksistä, erityispiirteenä on nimenomaan suurenmoinen luonnonmaisema, jossa on huolehdittava siitä, että rakentaminen ja muut maisemaa häiritsevät hankkeet, toimenpiteet ja infrastruktuuri (kuten tiet, katuvalaistus) sijoittuvat näkymäkatveisiin suhteessa tunnetuimmilta näkemäpaikoilta avautuviin maisemanäky­miin.

• Piiri esittää, että Kolin kansallismaisemalle osoitetaan maakuntakaavassa MRL:n 30.2 §:n mukainen suojelumerkintä.

Piiri on pettynyt maakuntakaavan rantarakentamista koskevan yleisen kaavamääräyksen suurpiir­teisyyteen. Suunnittelumääräys ei turvaa maakunnan erämaisia järviä ja arvokasta rantaluontoa riit­tävästi. Lisäksi piirin kaavaprosessissa esillä pitämät Joensuun ja Joensuun lähikuntien alueiden va­paat ranta-alueet on unohdettu kaavasta. Rantojen käytön osalta viitataan kaavaselostuksessa ran­tojen viheryhteyteen, mutta esimerkiksi kaupunkiseudulla viheryhteys on aivan eri asia kuin ekolo­ginen rantavyöhyke, joka mahdollistaa monipuolisen lajiston ja lajiston siirtymisen rantavyöhyk­keellä sekä vesilintujen pesinnän rantavyöhykkeellä. Viheryhteys huomioi vain ihmisen liikkumisen. Maakuntaliitto voisi olla suunnannäyttäjänä ja kehottaa kuntia huomioimaan rantavyöhykkeen eko­logisen merkityksen.

• Piiri toistaa vaatimuksensa, että erämaisille pienvesille tulee laatia tiukemmat omat kaava­määräykset, jotka takaavat niiden säilymisen erämaisina.
• Piiri toistaa vaatimuksensa Joensuun ja sen lähikuntien rakentamisen ohjauksesta riittävien vapaiden ranta-alueiden säilymiseksi.

Turvetuotanto ja arvokkaat suoalueet käsitellään seuraavassa vaihekaavassa. Tässä kaavassa kui­tenkin toistetaan vanhojen kaavojen tavoitteet mm.: ”Varautua maakuntakaavassa kysyntäennus­teita suurempaan turpeen käyttöön” ja ”Turvata turvetuotannon tulevaisuuden mahdollisuudet ko­timaisena polttoaineena Pohjois-Karjalan energiantuotannossa”. On kyseenalaista toistaa vuoteen 2040 ulottuvassa maakuntakaavassa vanhoja tavoitteita turvetuotannon osalta, se antaa väärän­laista viestiä alan toimijoille. Turvetuotannon ja turpeenkäytön tulevaisuus on epävarmaa tässä il­mastopoliittisessa tilanteessa, on täysin mahdollista, että turpeen käyttö myös muihin kuin energiantuotantoon tullaan ajamaan alas. Teknisen hiilen tehtaan tuotannon vaatimaan turpeen­käyttöön luvataan kaavassa varautua ja ympäristövaikutusten arvioinnissa sitä pidetään vieläpä ym­päristön kannalta positiivisena asiana teknisen hiilen mahdollisten käyttötarkoitusten takia. Ky­seessä on turvetuotannon ympäristövaikutukset niin lähialueen vesistöön kuin myös itse turpeen­noston ja säilytyksen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt.

• Piiri vaatii, että vanhojen kaavavaiheiden turvetuotantoa koskevat tavoitteet poistetaan tästä kokonaismaakuntakaavasta.
• Piiri vaatii, että ympäristövaikutusten arvioinnista poistetaan turvetuotannon positiiviset ympäristövaikutukset.

Koivusuo-Ruosmesuon osalta maakuntakaavassa lausutaan seuraavaa:

Kokonaismaakuntakaavassa 2040 esitetään n. 500 ha:n alue selvitysalueeksi. Mikäli alueelle haetaan ja saadaan ympäristölupa aikaisempaa hakemusta pienemmälle alu­eelle, se voidaan merkitä maakuntakaavaan EO/tu (Turvetuotantoalue) merkinnällä. Vaihtoehtoisesti tu (Turvetuotannon kannalta tärkeä alue) merkinnällä tai niin kuin voimassa olevassa kaavassa, jättää merkitsemättä.

Tämä osoittaa maakuntakaavan vahvan poliittisen ohjailun. Koivusuo-Ruosmesuo on ollut valitetta­van tempoileva tapaus jo pitkän aikaa maakuntakaavassa. Kaavaprosessin aikana sitä koskevaa sel­vitysaluemerkintää on esitetty säilytettäväksi, välillä merkintä on poistettu ja tämänhetkisessä kaa­vaselostuksessa Koivusuo-Ruosmesuo on esitetty käsiteltävän viranomaisen päätöksestä riippuvai­sena.

• Piiri vaatii, että Koivusuo-Ruosmesuon teksti ja sen käsittely poistetaan tästä kaavavai­heesta.

Kaavaselostuksessa on käsitelty kaavan vastaavuus valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Se­lostuksessa lausutaan, että ”Pohjois-Karjalassa on varauduttu ilmastonmuutoksen vaikutuksiin myös maakuntakaavassa”. Piirin käsitys on, että kaavassa ei ole riittävässä määrin varauduttu il­mastonmuutoksen vaikutuksiin, saati ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Viheryhteyttä ja ekolo­gista yhteyttä ei ole valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa suotta ilmaistu erikseen, sillä ne myös tarkoittavat eri asioita. Tässä kaavaehdotuksessa ei ole huomioitu ekologisia yhteyksiä lain­kaan. Kaavan liiteaineistossa, joka oli aiemman kaavaluonnoksen mera-tarkastelun pohjana, ekolo­gisia yhteyksiä oli tarkasteltu, mutta tämänhetkinen kaavaehdotus ei sisällä tästä mitään.

• Piiri vaatii, että kaavaselostuksesta poistetaan todellisuutta vastaamattomana lause: Valta­kunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti maakuntakaavassa edistetään ekologis­ten yhteyksien säilymistä.

Piiri on kritisoinut kaavan vaikutustenarvioinnin tasoa aiemmissa kaavavaiheissa ja pitää aiempien vaiheiden huomautuksensa soveltuvin osin voimassa. Edelleen vaikutusten arvioinnissa on useita kyseenalaisia kohtia, mutta joudumme valittaen toteamaan, että vaikutustenarviointia tuskin muu­tetaan toistetusta kritiikistä huolimatta.

Joensuussa 24.4.2020
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry