Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Karjalan piiri

Pohjois-Karjala
Navigaatio päälle/pois

Tiedote val­ko­pos­ki­han­hien aiheuttamista vahingoista

Valkoposkihanhia syksyisellä pellolla.

Valkoposkihanhien aiheuttamat vahingot viljelijöille ovat tuntuvia. Ei ole oikein, että viljelijät jäävät yksin rauhoitetun lajin suojelusta koituvien ongelmien kanssa. Valkoposkihanhien suojelu on EU-tasoinen suojelupäätös, jonka ratkaisemiseksi tulee jäsenvaltiossa tehdä alueellisia toimia, mutta rauhoitusstatuksen muuttaminen ei kuulu kansallisen oikeuden tai lainsäädännön piiriin.

Suomessa on kehitettävä alueiden ja maatilojen ennakointia luonnonsuojelun kysymyksiin. Rauhoitetuista lajeista koituvien vahinkojen ennaltaehkäisyä tulee tehdä yhdessä viranomaisten ja tutkijoiden kanssa jäsenvaltioiden yhteistyöllä. Näiden lisäksi tulee luoda toimiva korvausjärjestelmä, joka mahdollistaa oikea-aikaiset korvaukset vahingoista kärsiville.

Luonnonsuojelulailla toimeenpannun Euroopan parlamentin ja neuvoston lintudirektiivin (2009/147/EY) 1 artiklan nojalla valkoposkihanhi on suojeltu laji. Samaisen direktiivin 9 artiklassa annetaan jäsenvaltiolle mahdollisuus poiketa lajin suojelusta viljelmille koituvan vakavan vahingon estämiseksi, jollei muuta tyydyttävää ratkaisua ole. Luonnonsuojelulain 49.4 §:n mukaan ELY-keskus voi yksittäistapauksessa myöntää luvan poiketa esimerkiksi valkoposkihanhen rauhoitussäännöksistä lintudirektiivin 9 artiklassa mainituilla perusteilla.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on antanut luvan valkoposkihanhien karkottamiseksi ampumalla. Lupa koskee 12 viljelijän peltoja Tohmajärvellä, joilla saa luvan mukaisesti ampua kahden vuoden aikana (20.8.–31.10.) yhteensä 750 valkoposkihanhea laumojen karkottamiseksi.

Luonnonvarakeskus on todennut hakemuksesta antamassaan lausunnossa, että erilaisten valkoposkihanhien karkotus- tai estokeinojen tutkimus on vasta alkanut ja tehokkuuden vertailu tulisi tehdä yhteismitallisessa erilaisia menetelmiä vertailevassa tutkimuksessa. Lausunnosta voi päätellä, ettei Luonnonvarakeskuksen näkemyksen mukaan eri menetelmiä ole riittävästi vielä tutkittu. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausunnossa puolestaan todetaan, että valkoposkihanhien aiheuttamat vahingot ovat pahentuneet 2010-luvun alusta alkaen. Erilaisia karkotusmenetelmiä on testattu, mutta karkotusmenetelmillä ei ELY-keskuksen mukaan voida estää vakavien vahinkojen syntymistä. ELY-keskus arvioi kuitenkin, että muutamien hanhiyksilöiden ampuminen saattaisi tehdä hanhista arempia ja tehostaa muita menetelmiä. Perusteita tähän ei päätöstekstistä käy ilmi. ELY-keskuksen mukaan alueille tulisi saada peltoja, joilla linnut voisivat ruokailla rauhassa, mutta tällaisia ei siis ole saatu vielä perustetuksi.

Muuttavien valkoposkihanhien aiheuttamat ongelmat ovat olleet tiedossa jo hyvän tovin, mutta siitä huolimatta karkotus- tai estomenetelmiä ei olla kattavasti tutkittu eikä hanhipeltoja ole perustettu alueelle. Pohjois-Karjalassa on meneillään laser-karkottimien testaus ja niistä on saatu hyviä kokemuksia.

Yleisellä tasolla valkoposkihanhien aiheuttamiin ongelmiin reagoiminen kuvastaa mentaliteettia, jolla maakunnassa vastataan erilaisiin luonnonsuojelun kysymyksiin. Paikalliset elinkeinot tai ihmiset koetaan olevan uhattuja ja syypäänä nähdään EU-oikeus, johon kansallisella tasolla ei voida vaikuttaa. Ensisijaisena ratkaisuna nähdään jonkin eläinlajin poikkeusluvallinen tappaminen, eläinlajin saattaminen metsästysoikeuden piiriin tai ääritapauksissa oman käden oikeus. Esimerkkinä tästä on pitkään jatkunut maakunnan susikeskustelu, jossa paikalliseen itsemääräämisoikeuteen nähdään kajotun liiaksi ja suden ampuminen nähdään yksinkertaisena ratkaisuna koettuun ongelmaan. Valkoposkihanhien aiheuttamat tuhot viljelyksille ovat todellinen ongelma, mutta muutamien hanhiyksilöiden ampuminen ei ole siihen kestävä ja pitkäkestoinen ratkaisu.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri katsoo, että Varsinais-Suomen ELY-keskuksen päätös valkoposkihanhien ampumiseksi karkotustarkoituksessa on lainvastainen, koska muita menetelmiä hanhien karkottamiseksi tai estämiseksi ei ole riittävässä laajuudessa testattu ja tutkittu, eikä alueelle ole perustettu soveltuvia hanhipeltoja valkoposkihanhien ruokailuun, vaikka ongelma on jo ollut tiedossa useita vuosia. Poikkeamissäännöstä ei voida myöskään ottaa luonnonsuojelulain perusteella käyttöön jokasyksyisen tappoluvan perusteeksi, vaan kyseessä on oltava yksittäistapaus. Piirin näkemyksen mukaan ei ole riittäviä perusteita sille, että valkoposkihanhien ampumisella olisi merkittävästi suurempaa karkotusvaikutusta kuin muilla karkotustoimenpiteillä, joilla ei vahingoiteta hanhia.

Näillä perusteilla piiri aikoo valittaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen antamasta luvasta. Piiri ei valita kiusatakseen viljelijöitä ja väheksyäkseen heille koituneita tuhoja tai toimiakseen viranomaisten työn esteenä, vaan siksi, että piiri katsoo, että luvan antaminen on vastoin valkoposkihanhen suojelusäännöksiä ja siksi, että piiri näkee, että luonnonsuojelukysymyksiin tulee pystyä varautumaan ennakolta, eikä nostaa käsiä pystyyn, kun ongelma on syntynyt.

 

Joensuussa 25.5.2020
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry