Kenen susi?
Susi on puhuttanut taas eduskuntaa myöten. Metsästäjät haluaisivat susijahtiin ja epäilevät samaan hengenvetoon susitutkimusta. On järkyttävää, että jotkut metsästäjät uhkailevat ja häiritsevät susitutkimusta tekeviä ihmisiä. Harvaa tutkimusta on niin perusteellisesti aukaistu suurelle yleisölle kuin suden kanta-arvioita.
Pitkään elänyt väite, että Suomessa olisi enimmäkseen koirasusia, on nyt tieteellisesti todistettu tuulesta temmatuksi. Silti media, poliitikot sekä riista- ja metsästysorganisaatiot ovat vaitonaisia. Viranomaiset eivät ylipäänsä osallistu mediassa käytävään keskusteluun.
Koiran sinänsä surullinen päätyminen suden ravinnoksi tarinoidaan yksityiskohtaisesti kuvien kera. Miksei kuvata yhtä huolella auton alle jääneiden tai muutoin hävitettyjen koirien kohtaloa? Kannanhoidollista metsästystä harjoitettiin viimeksi vuonna 2016, jolloin 78 sutta kuoli reilusta 200 sudesta metsästyksestä ja muista syistä johtuen. Suden aiheuttama koiravahinko puolestaan osuu vuosittain noin 30–50 koiraan arvioidusta 700 000 koirasta.
Susikeskustelua leimaa rakennetut ääripäät ja kaupunki-maaseutu-kahtiajako sekä tunteellinen kerronta. Miksi susi on joidenkin asia enemmän kuin toisten? Mediassa ruokitaan vastakkainasettelua, vaikkei ole aivan selvää mitä nämä ääripäät ovat.
Luonnonsuojelijoiden, tutkijoiden, useimpien viranomaisten ja joidenkin metsästäjienkin mielipiteet ovat yhtenevät siitä, että susi on tällä hetkellä uhanalainen Suomessa ja että suojelua tulee kehittää. Ketä siellä toisessa ääripäässä on ja miksi heitä varotaan? Toista laitaa ei ilmeisesti haluta suututtaa salametsästyksen pelossa. Epäilyjä on, että salametsästystä tapahtuu, tehtiinpä valtakunnan politiikassa mitä hyvänsä.
Luultavaa on, ettei susikeskusteluun löydetä tänäkään talvena ratkaisua, eikä suden suojelutarvetta suostuta edelleenkään ymmärtämään. Toivon, että Tohmajärvellä järjestettävässä susi-illassa keskustelu pysyisi asiallisena ja osallisilla asiat mittasuhteissaan. Susi säilyy tässä sirkuksessa yhä vain sivustaseuraajana. Seuraavan seminaari-illan aihe voisi olla vaikkapa ihmisten lajitovereiden välisen luottamuksen rakentaminen.
Joensuussa 1.12.2020
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri
Tämä mielipide on julkaistu3.12.2020 Karjalaisen mielipidepalstalla otsikolla ”Suden kanta-arvio on avattu tarkkaan” (maksumuurin takana).
Kutsu Maakuntaliiton järjestämään susi-iltaan: ”Susi – ajankohtaiskatsaus Tohmajärvellä”