Lausunto Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelmasta 2030
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri on osallistunut Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2030 -prosessiin ohjausryhmän jäsenenä. Piiri pitää erittäin hyvänä, että luonnon monimuotoisuus on ohjelmassa nostettu omaksi tavoitteekseen, sillä ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen sekä luonnon monimuotoisuus ovat sidoksissa toisiinsa. Lausunnossamme kiinnitämme huomiota seikkoihin, jotka ohjausryhmävaikuttamisesta huolimatta ovat jääneet ohjelmassa liian vähälle huomiolle.
1. Ohjelma
Pohjois- Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman on sanottu olevan koko maakunnan eri toimijoiden yhteinen ohjelma (johdanto). Tästä huolimatta ohjelma noudattaa pitkälti maakuntaliiton ohjelmien tavoitteita elinvoiman ja taloudellisen kasvun pyrkimyksistä. Ohjelma pyrkii näkemään ilmastonmuutoksen mahdollisuutena maakunnalle, vaikka se on mitä suurimmissa määrin tulevaisuuden suurin uhka – tätä seikkaa ei tule ohjelmassa vähätellä. Ohjelma on laadittu rinnan muiden maakunnallisten ohjelmien
maakuntastrategian, maakuntaohjelman ja alueellisen metsäohjelman kanssa. Nämä kaikki ohjelmat ovat vahvasti kehittämis- ja kasvupainotteisia. Ilmasto- ja energiaohjelman alaan kuuluu kuitenkin merkittäviä ympäristönsuojelullisia tavoitteita ja kokonaisuuksia, joita ei tule käsitellä samoin kuin muita kehittämistavoitteita. Ilmasto-ohjelman on lisäksi oltava vahvasti tulevaisuusorientoitunut, ottaen huomioon ilmastonmuutokseen liittyvät erittäin vahvat epävarmuustekijät ja vaikutukset kaikille ihmistoiminnan aloille ja luontoon. Sopeutumiskysymykset on jätetty hyvin vähälle huomiolle ohjelmassa, joten ehdotamme, että toimenpideohjelman lisäksi laaditaan erillinen ilmastonmuutoksen sopeutumisohjelma.
2. Globaali vastuu
Ohjelmassa on koottu ”Kannamme osaltamme globaalin vastuun” -kappaleen alle edelleen erinäisiä mahdollisuuksia elinkeinoelämän kehittämiseksi. Globaali vastuu ilmastonmuutoksessa tarkoittaa sitä, että edistämme täällä tehtävillä ratkaisuilla ilmastonmuutoksesta pahiten kärsivien alueiden tulevaisuuden edellytyksiä ja kannamme osamme niistä päästöistä, jotka syntyvät meidän kulutuksestamme. Pohjois-Karjalan tulee myös varautua ilmastopakolaisuuteen ja avunantoon kriisialueilla.
3. Ilmastonmuutoksen vaikutukset
Ohjelmassa on sivuttu joitain ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Johdannossa viitataan lähinnä muutamiin terveysvaikutuksiin ja yleisesti sään ääri-ilmiöihin. Vaikutusosiossa nostetaan ensimmäisenä esiin vaikutukset metsä- ja maataloudelle. Lisäksi käydään läpi turhan kapeasti vaikutuksia ihmisten terveyteen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset koko yhteiskuntaan ja yhdyskuntiin, väestöön sekä luontoon tulevat olemaan erittäin merkittävät. Ohjelmassa on tarpeen selkeyttää vaikutuksia koskevia tekstejä, nostaa esiin merkittävimmät vaikutukset ja esittää omana osionaan vaikutukset elinkeinotoiminnalle.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset -osiossa on käyty läpi myös yksilötason keinoja. Ohjelmatekstissä olisi hyvä selkeyttää laajat maakuntatason toimien vaikutukset ja rakenteellisten muutosten merkitys yksilötason päästötaakalle. Yksilötason toimilla on merkitystä kunkin omalle hiilijalanjäljelle, mutta tällä ohjelmalla ei tule pyrkiä ohjaamaan yksilöiden käyttäytymistä, vaan rakentaa sellaista maakuntaa, jossa yksilöt pystyvät toteuttamaan parhaalla mahdollisella tavalla ilmastokestävää elämää. Jos yksilötasoon kiinnitetään huomiota, tulisi nostaa esiin pohjoiskarjalaisten kulutuksen vaikutukset globaaleihin kasvihuonekaasupäästöihin.
4. Hiilivarastot
Johdannossa selitetään hiilinielun käsitettä ja annetaan ymmärtää, että vanha metsä ei toimisi enää hiilinieluna, pelkästään (heikkenevänä) hiilivarastona. Esitämme tämän vanhoja metsiä koskevan tarkennuksen poistamista, koska tutkimus aiheesta on vielä kesken. Esimerkiksi parhaillaan käynnissä olevassa Sompa-hankkeessa (https://www.luke.fi/sompa/) tutkitaan vanhojen metsien hiilensidontaa. Yli 100 vuotiaiden metsien vaikutus hiilensidontaan on tutkimusten mukaan vielä epäselvä, eikä voida suoraan sanoa, etteivätkö vanhat metsät sitoisi hiiltä.
Vesistöjen merkitys hiilenkierrossa tulisi myös huomioida.
5. Maankäyttö
Ohjelmassa viitataan ilmastokestävään kaavoittamiseen ja tiiviiseen yhdyskuntarakentamiseen. Ohjelman ei tule edistää rakentamista lähiluonnon monimuotoisuuden kustannuksella, vaan kaavoitus tulee toteuttaa niin, että jo käyttöönotettujen alueiden kaavoitus olisi tehokkaampaa.
Metsätaloutta koskevat tavoitteet ja metsätalouden kestävyyden teemat tulisi käsitellä omana osionaan. Ohjelmatekstissä metsätalouden tavoitteet menevät sekaisin monimuotoisuustavoitteiden kanssa (esim. AMO-tavoitteet tuottokykyisistä metsistä).
6. Turve
Ilmasto- ja energiaohjelmassa viitataan turpeenkäyttöön ja sen turvaamiseen kaavoituksella. Ohjelma ulottuu vuoteen 2030 asti, johon mennessä turpeenkäytöstä tulee olla luovuttu ja vaihtoehtoiset raaka-ainelähteet otettu käyttöön. Viittaukset turpeeseen tässä ohjelmassa ovat tarpeettomia. Rahkasammaleen käytön mahdollisuuksien selvittämistä ei myöskään tule kirjata ilmasto-ohjelman tavoitteeksi. Rahkasammalen nosto vertautuu turpeennostoon monimuotoisuus- ja vesistövaikutuksiltaan. Kuoritulta suoalalta vapautuu myös kasvihuonekaasupäästöjä ilmakehään. Aktiivihiilen tuotannossa tulisi pikimmiten pyrkiä oikeasti uusiutuviin raaka-aineisiin uusiutumattoman turpeen sijaan.
7. Seuranta
Ilmasto- ja energiaohjelman seurantaan otetaan jatkossa metsien ja maatalouden hiilitase. Metsätalouden osalta ei voida keskittyä ainoastaan kasvavan puuston hiilinieluun, vaan mukaan täytyy sisällyttää maaperän hiilitase sekä maanmuokkauksen vaikutukset sekä maaperän hiilitaseeseen että ravinnevalumien kautta aiheutuvat vesistöjen muutokset ja niiden hiilitase.
Lisäksi metsä- ja maatalouden hiilivaikutuksia arvioidessa tulee kiinnittää huomiota myös koko tuotantoketjun hiilivaikutuksiin, eli esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käyttöön maa- ja metsätaloudessa. Hakkuuskenaarioita tarkastellessa tulee huomioida myös muutoksen metsien monimuotoisuudessa ja sen välilliset vaikutukset ilmastonmuutokseen ja sopeutumiseen. Hakkuutavoitteita tarkastellessa tulee huomioida myös yhä lisääntyvät sään ääri-ilmiöiden sekä kasvi- ja hyönteistuhojen vaikutukset metsien kasvuun.
Seurantaan tulee lisätä edes karkea arvio kulutuksen (tuodut tuotteet, ruoka ja juoma) päästöosuus globaalissa kasvihuonekaasutaseessa.
Vuoden 2018 toteumassa on useita monitulkintaisia kohtia, jotka voitaisiin arvioida hyvin monella tavalla. Toteumassa todetaan, että tavoite ”Pohjois-Karjalan luonnonvarojen käyttö on kestävää ja niiden käytössä huomioidaan metsäluonnon ja maatalousympäristön luonnon monimuotoisuusarvot” on toteutunut osittain. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan luonnon monimuotoisuus on nimenomaan metsä- ja maatalousympäristössä heikentynyt edelleen.
Ohjelman 2030 seurantaindikaattoreita tulee tarkastella toimenpideohjelman yhteydessä tarkemmin. Esimerkiksi Yhdyskuntarakenne ja kaavoitus -osion indikaattori uudispientalojen rakennuslupien määrä asemakaavoitetuilla ja muilla alueilla ei kerro ilmastovaikutuksista ja ilmastokestävyydestä paljonkaan. Liikenteen seurantaindikaattoreihin tulisi lisätä liikkumisen määrää kuvaavat indikaattorit.
Ohjelman 2030 seurantaindikaattoreissa ei ole lainkaan monimuotoisuutta mittaavia indikaattoreita. Tähän tulisi lisätä ainakin suojelualueiden alat, erilaiset luonnonhoitorahoitukset ja -hankkeet sekä ennallistamishankkeet ja uhanalaisuusarviot.
Joensuussa 11.12.2020
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ilmasto- ja energiaohjelma (luonnos).