Esitys tur­vey­rit­tä­jil­le sopivista korvaavista työpaikoista

Taustaa

Turpeenoton väheneminen liittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan, joten Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piirin mielestä turvetuotannosta vapautuvia työpaikkoja voitaisiin myös korvata ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvillä töillä. Näitä ovat soiden ja turvetuotantoalueiden ennallistaminen, valuma-aluekunnostukset ja vesiensuojelukosteikkojen rakentaminen. Näillä olisi myös kerrannaisvaikutuksia töiden suunnittelun ja valvonnan sekä käytettävän konekannan kehittämisen kannalta. Töillä on myös merkitystä luontomatkailun kehittämisessä.

Ennallistaminen ja muut kunnostustyöt vaatisivat myös, että maakuntakaavaan tehtäisiin töiden toteutumisen kannalta riittävät aluevaraukset. Lisäksi nämä kysymykset pitäisi olla tärkeänä asiana ilmastotyöryhmässä käsiteltäessä maankäytön suunnittelua ilmastonmuutoksen torjunnassa.

JTF-rahasto

Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF-Just Transition Fund) alueellisten suunnitelmien valmistelu on alkanut Pohjois-Karjalassa konsulttivetoisen työryhmän voimin. JTF-valmistelun ohjeistus päivittyy koko ajan siitä, mihin rahaston varoja voi käyttää ja mihin ei. JTF-rahaston myötä osoitetaan tukea niille alueille, joilla on elinkeinotoimintaa, joka tulee kärsimään tulevista ilmastonmuutoksen hillintätoimista, joita EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteen saavuttamisesta koituu. Tavoitteena on vähentää EU-tasolla khk-päästöjä 55 %:lla vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Suomen ja Pohjois-Karjalan osalta tämä tarkoittaa erityisesti turpeen käytöstä luopumiseen liittyvää elinkeinotoimintaa ja siihen liittyviä sosio-ekonomisia vaikutuksia alueelle. JTF-rahaston avulla voidaan tukea Suomen maaraportin 2020 JTF-investointisuositusten mukaisesti puhtaan energiantuotannon ja -käytön tukemiseen, paikallisen talouden monipuolistamiseen ja esimerkiksi työntekijöiden uudelleenkoulutukseen sekä turvetuotannosta vapautuvien alueiden kasvihuonekaasuvaikutusten minimointiin, kuten alueiden kunnostukseen, maan saneeraukseen ja käyttötarkoituksen muuttamiseen tehtäviin investointeihin. Keskeisimpänä edellytyksenä investointien hyväksymiseen on työpaikkojen säilyttäminen ja uusien luominen sekä päästöjen vähentyminen. JTF:n erityistavoitteissa mainitaan myös ympäristöllisten haittavaikutusten lieventäminen. Kuvaus alueellisista suunnitelluista toimista tullaan esittämään helmikuun loppuun mennessä.

Esitys korvaavista töistä

1. Soiden ennallistaminen

Ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelman tavoitteena on ennallistaa vuoden 2023 loppuun mennessä 12 000 hehtaaria soita. Ennallistaminen aloitetaan luonnonsuojelualueilta, missä on vielä noin 25 000 hehtaaria ojitettuja soita. Samalla on tarkoitus ennallistaa yhdessä maanomistajien kanssa myös suojelualueita ympäröiviä ja niitä kuivattavia ojikoita joko tukkimalla ojia tai palauttamalla vedet takaisin ojittamattomalle suolle. Ennallistamisesta sovitaan yhdessä maanomistajan kanssa ja siitä aiheutuva taloudellinen haitta korvataan.

Ympäristöministeriössä ollaan parhailla valmistelemassa Helmi -ympäristöohjelmalle jatkoa vuoteen 2030 saakka. Ministeriön nettisivuilla kommentoitavana olevan luonnoksen mukaan soiden ennallistamisen tavoite vuoteen 2030 mennessä on 49 300 hehtaaria, josta suojelualueilla 30 000 ha ja niiden ulkopuolella 19 300 hehtaaria. Lisäksi tavoitteena on palauttaa vesiä 250 – 430 suojelusuolle ympäröiviltä alueilta, sekä yksityisiltä että valtion omistamilta mailta. Palautusten vaikutusalue on arviolta 12 500 – 21 500 hehtaaria.

Helmi -ohjelman mukaan soiden ennallistamisella on merkittäviä vaikutuksia suoluonnon monimuotoisuuden edistämisen lisäksi ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Soiden ennallistaminen tukee alapuolisten vesistöjen sopeutumista ilmastonmuutokseen: tulvanhallinta paranee ja valunnan viipymät kasvavat. Ennallistamalla voidaan pysäyttää turpeen hajoaminen ja turvata turpeen olemassa oleva hiilivarasto. Vähitellen turpeenkasvu palautuu, mikä lisää suon hiilinielua ja kasvattaa suon hiilivarastoa.

Piirin käsityksen mukaan nykyisen Helmi -ohjelman ja sen jatkoesityksen mukaiset mahdollisuudet soiden ennallistamisen kehittämiseen Pohjois-Karjalassa tulisi ottaa huomioon valmisteltaessa maakuntakaavaa, maakunnan ilmastostrategiaa ja pohdittaessa turpeenoton vähenemisen kompensaatiotoimia turveyrittäjille. Ohjelmien tavoitteiden mukaisten ennallistamismäärien toteutuminen vaatisi myös selkeitä tehostamistoimia ennallistamiseen liittyvään suunnitteluun, ennallistamisesta vastaavien koneyrittäjien kouluttamiseen sekä myös ennallistamisessa käytettävän konekannan kehitystyöhön.

Ennallistamistyöt voisivat tarjota ajan myötä merkittäviäkin kompensaatiomahdollisuuksia ainakin turvetyömailla toimineille kaivinkoneyrittäjille. Koneyrittäjille pitäisi järjestää koulutusta ennallistamistyöhön, jotta töiden laatu saadaan riittävän hyvälle tasolle.

Ennallistamistöitä voidaan tehdä sekä kesällä että talvella, joten se ei ole niin sidonnainen ajankohtaan kuin turvetyöt. Turvetyömailla työskentelevät kaivinkoneyrittäjä joutuvat tekemään ison osan vuoden töistään muilla työkohteilla.

Ennallistamistyöt eivät kuitenkaan ole helppoja, joten ne vaativat monella tavoin kehittelytyötä. Tällä hetkellä tällaista kehitystyötä ei tehdä juuri lainkaan. Nykyiset kaivinkoneet ovat osin liian raskaita kosteilla suokohteilla, joten kevyempien koneiden kehittely olisi yksi kehittämiskohde.

Tästä seuraava esimerkki.  Talvi 2019/20 oli niin lämmin, että ennallistaminen talvityönä oli lähes mahdotonta (esim, Kesälahden Juutinsuo ja Tuupovaaran Kyhönsuo). Nykyistä kevyemmillä koneilla töitä olisi mahdollisesti voitu tehdä. Tämä talvi näyttää tällä hetkellä pakkaslukemien perusteella sopivalta. Näin ei valitettavasti kuitenkaan ole. Syksyn sademäärät olivat niin suuria, että soiden pinnalla on valtavasti vettä. Tämän vuoksi jälleen näyttää siltä, että raskailla koneilla ei ole asiaa Juutin- tai Kyhönsuolle ja työt joudutaan ilmeisesti siirtämään kesälle, jolloin talvelle suunnitellut työt soiden kosteilla osilla joudutaan tekemään käsitöinä. Kevyemmillä koneilla työt voisi olla mahdollista tehdä. Tältä osin ennallistamistyöt vaativat uusien koneiden kehittelyä.

Pohjois-Karjalassa erilaisissa vesistökunnostus- ja soiden ennallistamishankkeissa hankkeissa jo vuosia olleen ja niihin erikoistuneen Ilomantsilaisen koneyrittäjän oli tarkoitus kehittää täksi talveksi soiden ennallistamisen talvitöihin soveltuva kevyt kaivinkone, mutta hän ei toistaiseksi ole uskaltanut investoida koneen rakentamiseen. Tällaisissa tilanteissa FTF:n taloudellinen tuki helpottaisi investointiratkaisujen tekoa. Kyseinen koneyrittäjä on jo nuorena ollut mm. isänsä töissä Koivu-Ruosmesuon turvetyömaalla.

Koneyrittäjien lisäksi ennallistamisessa pullonkaulan muodostavat myös ammattitaitoiset suunnittelijat ja valvontatyön kehittäminen. Metsähallituksella lienee päteviä suunnittelijoita, mutta muuten suunnittelijoista on selkää pulaa. Esim. Pohjois-Karjalassa ennallistamis- ja vesistökunnostuksia tehnyt J. Raassinan yritys ei yksin pysty kuin rajalliseen työmäärään. Ammattitaitoisia suunnittelijoita tarvittaisiin runsaasti lisää, mikäli ennallistamishankkeita pystytään selkeästi, esim. Helmi -hankkeiden tavoitteiden mukaisesti lisäämään. Myös töiden valvonta vaatii huolellisuutta, koska ennallistamistyömaat voivat poiketa merkittävästi eri kohteilla, eikä konekuskien taito ei välttämättä riitä ilman riittävää ohjausta.

Ojitettujen soiden saaminen ennallistamiseen on osoittautunut vaikeaksi kysymykseksi. Helmi -hankkeen ennallistamistavoitteiden saavuttaminen valtiomaiden ulkopuolella vaatisi ennallistamisen rahoituksen osalta lisäjärjestelyjä. Suurista maanomistajista metsäyhtiöillä on halukkuutta soiden ennallistamiseen Pohjois-Karjalassa, mikäli rahoitusjärjestelyt saadaan kuntoon. Suuremman mittakaavan ennallistamistyöt vaativat taloudellisesti lisäresursseja myös ennallistamisesta vastaaville yrityksille ja yhdistyksille (mm. Hiilipörssi Oy ja Osuuskunta lumimuutos.

JTF:n avulla voitaisiin:

• Järjestää turvetyömailla työskennelleiden henkilöiden sopeutumiskoulutusta ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviin töihin
• Järjestää turvetuotannon kaivinkoneyrittäjien koulutusta soiden ennallistamiseen
• Edistää ennallistamiseen sopivan konekaluston kehittämistä
• Järjestää suunnittelijoiden koulutusta ja työn valvonnan kehittämistä
• Edistää soiden ennallistamismahdollisuuksia soita omistavien maanomistajien sekä ennallistamisesta toteuttavien yritysten ja yhteisöjen osalta.

Maakuntakaavassa tulisi varata riittävä määrä ojitettuja soita merkinnällä ”ennallistettavat suot”

Piirin mielestä yksi merkittävimmistä maakuntakaavassa ennallistamiseen ohjattavista soista pitäisi olla Koivu-Ruosmesuo. Hanke olisi monivuotinen ja tarjoaisi merkittävästi työpaikkoja turvetyömailla toimineille kaivinkone- ja traktoriyrittäjille, ennallistamisen suunnittelijoille jne. Hankkeella olisi huomattavaa vaikutusta ilmastonmuutoksen torjunnan, vesiensuojelun ja alueen luonnon monimuotoisuuden parantamisen kannalta. Työ tukisi myös Koitajoen Natura-alueen luontomatkailun merkitystä. Hattuvaaran taistelijan talosta voitaisiin kehittää Natura-alueen opastuskeskus. Samalla voitaisiin kehittää EU:n itäisen pisteen matkailua. Hankkeen toteutumisen kautta alueen turvetuotannon aiheuttama vastakkainasettelua asukkaiden keskuudessa voitaisiin hillitä, varsinkin tilanteessa, missä ilmastonmuutoksen torjunta vaatii toimia turpeenoton vähentämiseen. Mikäli turpeenoton suunnittelua edelleen jatketaan kiistat vain jatkuvat uusien lupahakemusten ja niihin liittyvien valitusten myötä. JFT:n mukainen alkurahoitus hankkeen suunnittelulle ja ennallistamistöille voisi piirin mielestä olla hyvin merkittävä ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvä hankerahoitus koko Pohjois-Karjalan tasolla.

2. Riekkosoiden ennallistaminen

Sotka -hankkeen yhtenä osaprojektina on riekko -hanke, missä ennallistetaan ojitettuja soita riekon elinympäristöiksi. Hankkeen yhtenä tavoitteena on toteuttaa riekkosoiden ennallistamista osana laajempaa valuma-aluekunnostusta.

Suot ovat riekon elinympäristön käytössä keskeisessä asemassa. Poikueaikana soiden reunamat ja vaihettumisvyöhykkeet ovat tärkeitä ravintokohteita ja suojapaikkoja. Siksi ennallistettaville alueille pyritään luomaan mahdollisimman paljon suojaa antavaa reunavyöhykettä. Metsähanhi, joka nykyisin luokitellaan myös uhanalaiseksi, hyötyy myös riekkosoiden ennallistamista.

Suomen eliölajien uhanalaisuutta käsittelevän punaisen kirjan (2019) mukaan ilmastonmuutos on yksi riekon uhanalisuuteen vaikuttaneista tekijöistä. Riekko vaihtaa talvisin valkoiseen höyhenpukuun, jonka takia lumettomina talvina se on helposti petojen huomattavissa. Tämä on vaikuttaa haitallisesti erityisesti lajin eteläisempiin esiintymiin, koska näillä alueilla ilmaston lämpenemisen seurauksena vähälumiset tai lumettomat talvet tulevat yleistymään. Riekko hankkeessa tehtävien soiden ennallistamisen myönteiset ilmastovaikutukset edistävät pitkällä aikavälillä myös riekkojen selviytymistä ilmaston lämpenemisen tuomasta uhasta.

Pohjois-Karjalassa riekkosoiden ennallistamisia on tehty Metsähallituksen toimesta valtion mailla. Näiden perusteella soiden ennallistaminen tunnettujen riekon esiintymisalueiden lähistöllä ovat olleet myönteisiä vaikutuksia alueen riekkokantoihin (mm. Ilomantsin Tervasuo).

JTF:n avulla voitaisiin:

• Edistää ja laajentaa riekkosoiden ennallistamismahdollisuuksia yksityismailla
• edistää yhteistyötä ennallistamisesta kiinnostuneiden maanomistajien sekä ennallistamista toteuttavien yritysten ja yhteisöjen välillä.
• Järjestää turvetuotannon olleiden kaivinkoneyrittäjien koulutusta myös riekkosoiden ennallistamiseen
• Järjestää suunnittelijoiden koulutusta ja työn valvonnan kehittämistä

Maakuntakaavassa tulisi varata riekon tunnettujen pesimäympäristöjen lähistöllä sijaitsevia ojitettuja soita merkinnällä ”ennallistettavat riekkosuot”

3. Lopetetuista turvekentistä monivaikutteisia lintukosteikkoja

Turpeenoton loppuessa turvekentille jää aina jonkin verran turvetta, joten niiltä vapautuu aina merkittäviä määriä hiiltä ilmakehään lämmittämään ilmastoa. Turvekenttien ennallistaminen olisi yksi tapa työllistää entisiä turpeennoston yrittäjiä. Ennallistamistöillä on merkitystä ilmaston muutoksen torjunnan lisäksi vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden, erityisesti kosteikkojen lintulajiston kannalta. Nykyisin puolet kosteikkojen vesilintulajeista luokitellaan valtakunnallisesti uhanalaisiksi.

Turvekentille rakennetuista monivaikutteisesta kosteikosta voi kehittyä myös merkittäviä lintumatkailukohteita. Tästä hyvä esimerkkinä on Kontiolahden Linnunsuon kosteikko, jonka Vapo Oy aikanaan rakensi ja möi myöhemmin Lumimuutos Osuuskunnalle. Yhdistys on viime vuosina merkittävästi panostanut kosteikon rakenteiden parantamiseen ja kosteikkoalueen laajentamiseen. Kosteikosta on vuosien myötä kehittynyt yksi maakunnan merkittävimmistä lintuvesistä ja lintuharrastajien keskuudessa se tunnetaan jo koko Suomessa ja alueella vierailevien lintuharrastajien ja muiden retkeilijöiden määrä on hyvin suuri. Kosteikon kehittämisen rahoituksessa ELY-keskuksella on ollut merkittävä rooli.

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa taantuvien vesilintujen elinvoimaiseen tarkoitetussa SOTKA -hankkeessa on arvioitu, että entisistä turvetuotantoalueista voidaan saada kunnostettua vesilinnuille sopivia suuria kosteikkoja ja muita elinympäristöjä ilman hitaita lupamenettelyjä ja kalliita kaivuutöitä. Linnunsuon kosteikko (90 ha) on osoittanut, että turvekentille on mahdollista perustaa hankkeen tavoitteiden mukaisia linnustoltaan monimuotoisia kosteikkoja, mutta niiden rakentaminen ja rakenteiden ylläpito vaativat mittavia kustannuksia. Myöskään turpeennostosta vapautuvia alueita ei ole helppoa saada ennallistamistarkoituksiin.

Turpeennostosta vapautuvien turvekenttien ohjaaminen kosteikkorakentamiseen tai muulla tavoin ennallistettavaksi voisi ilmasto- ja luonnon monimuotisuushyötyjen lisäksi tarjota entisille turvetuotantoalueiden työntekijöille merkittävä määrä uusia työtilaisuuksia. Tällä hetkellä Vapo Oy, joka omistaa pääosan maakunnan turvetuotantoalueista, mutta ei ole ollut kiinnostunut lopetettujen turvekenttien tai omistamiensa muiden ojitettujen soiden ennallistamisesta vaan myy nämä kiinteistöt nettihuutokaupassa. Huutokaupassa useimmat turvekentät on ostettu viljelykäyttöön.  Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta kehitys ei ole suotavaa, koska turvemaiden viljelyalojen hiilipäästöt ovat merkittäviä.

Piirin näkemyksen mukaan JTF -työryhmässä tulisi neuvotella yhtiön kanssa tavoista, joilla turvekenttiä voitaisiin saada nykyistä paremmin ennallistamishankkeisiin tai mahdollisuudesta, että yhtiö aloittaa itse turvekenttien ennallistamisen.  Turvetuotantoalueiden ennallistamisesta kiinnostuneita tahoja voisivat käsittääkseni olla mm. hiilipörssi Oy, Osuuskunta Lumimuutos ja alueen kunnat. Esimerkiksi Kontiolahden kunta on ennallistamassa Kyyrönsuon entisellä turvealueella omistamansa kiinteistönsä monivaikutteiseksi kosteikoksi.

JTF:n avulla voitaisiin

• Järjestää turvetuotantoalueiden yrittäjien koulutusta turvekenttien ennallistamistöihin
• Järjestää suunnittelijoiden koulutusta ja työn valvonnan kehittämistä
• Edistää turvekenttien ennallistamismahdollisuuksia soita omistavien yhtiöiden ja ennallistamisesta toteuttavien yritysten ja yhteisöjen osalta.

Maakuntakaavassa tulisi varata riittävä määrä entisiä turvekenttiä merkinnällä ”ennallistettavat turvetuotantoalueet”

4. Lintuvedet ja kosteikot

Helmi -ohjelman mukaan kosteikkojen ja lintuvesien kunnostaminen on välttämätöntä useiden uhanalaisten ranta- ja vesilintujemme suojelulle. Puolet kosteikkojen vesilinnuista on uhanalaisia, ja kosteikkojen rehevöityminen ja umpeenkasvu ovat merkittävimmät syyt kantojen taantumiseen. Lintuvesien uhanalaisia ja taantuneita lintulajeja, kuten punasotkia ja heinätaveja, nokikanoja ja monia kahlaajalajeja. Kunnostuksilla parannetaan myös lukuisten kosteikoilla elävien uhanalaisten kasvien ja hyönteisten elinmahdollisuuksia. Kunnostustoimia ovat kohteesta riippuen raivaus, ruoppaus, niitto, vedenpinnan nosto, pienpetopyynti ja hoitokalastus.

Kunnostustoimenpiteet kohdennetaan ensisijaisesti Natura 2000 -verkoston lintudirektiivin mukaisille erityisille suojelualueille, jotka sisältävät tärkeimmät lintuvesi- ja kosteikkokohteet. Kunnostuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä maanomistajien ja muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyö on kiinteää myös SOTKA-hankkeen kanssa, missä perustetaan mm. suojelualueita tukevien riistakosteikkoja.

Valmistelelussa olevan vuoteen 2030 ulottuvan Helmi -ohjelmanjatkosuunnitelman tavoitteiden mukaan tarkoitus on toteuttaa myös suuri määriä suojeluverkon ulkopuolisia lintukosteikkoja. Näihin kuuluvat mm. Sotka -hankkeen mukaisia riistakosteikoita sekä muita monivaikutteisia kosteikkoja, joilla on myönteisten ilmasto- ja vesistövaikutusten lisäksi merkitystä vesilintujen poikastuotantokosteikkoina.  Kosteikot kohdennetaan muun muassa kunnostettavien lintuvesien valuma-alueille. Tämän mukaisesti valuma-aluetasolla on tarpeen kehittää yhteistyötä vesiensuojelun toimijoiden kanssa lintuvesiin kohdistuvan ravinne- ja kiintoaineskuormituksen vähentämiseksi.

Pohjois-Karjalassa lintuvesien kunnostustöitä on jo tehty pitkään mm. Outokummun Sysmäjärvellä, Laikanlahdella, Kiteen Päätyenlahdella, Tohmajärven Sääperillä ja Joensuun Höytiäisen kanavan suistossa. Tohmajärven valuma-aluekunnostuksissa on tehty Helmi -hankkeen tavoitteiden mukaista valuma-aluekunnostusta, jolla pystytään vähentämään Peijonniemenlahden lintuveden ravinnekuormitusta. Hankkeista ovat vastanneet Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lisäksi mm. Tohmajärven kunta, Pro Tohmajärviyhdistys sekä yksittäiset maanomistajat maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän kautta rakentamalla kosteikkoja ja laiduntamalla rantaniittyjä. Tohmajärven Sääperijärven ja Uudenkylänlammen lintuvesillä paikallinen metsästysseura on suunnittelemassa kunnostustoimia Sotka -hankkeen rahoituksella.

Osa yllä kuvatuista hankkeista on edelleen jatkumassa tai niille ollaan suunnittelemassa jatkohankkeita. Näissä kuten muissakin lintuvesien kunnostuksissa ja kosteikkojen toteutuksessa olisi paljon työmahdollisuuksia turvetyömailla työskenteleville kaivinkone- ja traktoriyrittäjille.

JTF:n avulla voitaisiin

• Järjestää turvetuotantoalueiden yrittäjien koulutusta lintuvesien ja kosteikkojen kunnostustöihin
• Järjestää suunnittelijoiden koulutusta ja työn valvonnan kehittämistä
• Edistää lintuvesien ja kosteikkojen kunnostamisen rahoitusjärjestelyjä erityisesti hankkeissa, joissa pystyttäisin tarjoamaan töitä turvetyömaiden yrittäjille.
• Edistää kosteikoiksi suunniteltujen maan- ja vesialueen omistajien sekä kunnostusta toteuttavien yritysten, kuntien ja muiden yhteisöjen yhteistyötä hankkeiden toteutusmahdollisuuksien turvaamiseksi.

5. Valuma-aluekunnostukset

Nykyisessä helmihankkeessa ja vuoteen 2030 ulottuvan valmisteilla olevan hankesuunnitelmassa pienvesien – ja rantaluonnon kunnostukset ovat merkittävä osa hankekokonaisuuksia. Nykyisen Helmi -hankkeen mukaan näiden kunnostustoimien suunnittelussa ja kohdentamisessa otetaan huomioon koko valuma-alue. Kunnostukset kohdennetaan ensisijaisesti Natura-verkoston alueella ja vaikuttavuuden parantamiseksi ne kytketään myös Helmi-ohjelman teemojen kunnostuskohteisiin kuten soihin ja lintuvesiin.

Vuodelle 2030 ulottuvassa hankesuunnitelmassa pienvesien ja rantaluonnon kunnostuksia ulotetaan merkittävässä määrin myös yksityismaille.  Niiden tavoitteena on kunnostaa puroja ja noroja lähivaluma-alueineen muun muassa palauttamalla uomien rakenteen ja rantavyöhykkeiden monimuotoisuutta sekä kytkeytyneisyyttä. Lisäksi tavoitteena on ennallistaa lähteitä ja lähteiköitä palauttamalla hydrologia mm. ojituksia tukkimalla. Töiden ensisijaisena tavoitteena on parantaa pienvesien ja rantaluonnon monimuotoisuutta.

Pohjois-Karjalassa on tehty useita laajoja valuma-aluekunnostushankkeita, joiden keskeisimpänä tavoitteena on ollut vesiensuojelu ja sen kautta vesienhoitosuunnittelun tavoitteiden edistäminen. Niillä on ollut myös huomattavaa merkitystä luonnon monimuotoisuuden edistämisen kannalta. Valuma-alueilla olevien ojitettujen turvemaiden ennallistamistöillä (mm. turvemaille tehdyt kosteikot) on myös merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Suurimpia hankkeita ovat olleet Tohmajärven (Tohmajärven kunta, Pro Tohmajärvi), Onkamojärvien (Pro Onkamojärvi), Jukajoen (Osuuskunta Lumimuutos) ja Puruveden (Metsäkeskus) valuma-aluekunnostukset Hankkeiden vesiensuojelullisen merkityksen ja vesienhoidon tavoitteiden edistämisen vuoksi EY-keskus on ollut merkittävänä rahoittajana näissä hankkeissa.

Hankkeissa on mm. kunnostettu perattuja puro- ja norouomia, koskipaikkoja, tehty kutusorakoita, rakennettu kosteikkoja, ohjattu vesiä vanhoihin aiemmin kuivaksi jääneisiin puro- ja norouomiin jne. Valuma-aluekunnostuksissa tarvitaan kaivinkone- ja traktorikalustoa, joten hankkeet olisivat sopivia myös turvetyömaiden koneyrittäjille. Esimerkiksi Tohmajärven valuma-aluekunnostuksissa oli mukana 3 aiemmin Valkeasuon turvekentillä toiminutta traktoriyrittäjää. Heidän kokemuksensa valuma-aluekunnostuksiin liittyvistä töistä olivat hyvin myönteisiä.

JTF -työryhmässä tulisi selvitellä valuma-aluekunnostusten tarpeita. Työtä voitaisiin tehdä mm. tukemaan vesienhoidon tavoitteita. Aikaisempia kunnostushankkeita toteuttaneet yhdistykset ja Tohmajärven kunta olisivat valmiit jatkamaan aloittamiaan valuma-alueiden kunnostustöitä ja uusien kohteita ja toteutustahoja on käsittääkseni löydettävissä helposti lisää. Rahoitusjärjestelyjen ohella hankkeiden pullonkaulana ovat myös osaavien koneyrittäjien ja suunnittelijoiden puute.

JTF:n avulla voitaisiin

• Järjestää turvetuotantoalueiden yrittäjien ja suunnittelijoiden koulutusta sekä työn valvonnan kehittämistä valuma-alueiden kunnostustöissä.
• Edistää valuma-aluekunnostusten rahoitusjärjestelyjä
• Edistää valuma-alueen maanomistajien sekä ennallistamisesta toteuttavien yritysten, kuntien ja muiden yhteisöjen yhteistyötä hankkeiden toteutusmahdollisuuksien turvaamiseksi.

Joensuussa 20.1.2021
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry

Tietoa Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) Euroopan parlamentin sivulla.