Syyskokouksen julkilausuma, METSO-ohjelmaa on jatkettava ja rahoitusta lisättävä
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piirin syyskokous vaatii METSO-ohjelman jatkamista ja sen rahoituksen reilua lisäämistä tasolle, jolla 10 % suojelutavoite voidaan kullakin kasvillisuusvyöhykkeellä vuosikymmenessä saavuttaa.
Pohjois-Karjalassa metsänomistajat ovat ottaneet hyvin vastaan METSO metsiensuojeluohjelman, ja alueita on tarjolla suojeluun enemmän kuin rahoitusta on ollut käytettävissä. Tehty työ metsäluonnon suojelemista koskevien asenteiden muuttamiseksi on vaarassa valua hukkaan.
METSO-rahoitus tulee kohdentaa siten, että suojelualueiden välistä kytkeytyneisyyttä parantavilta alueilta hankitaan yksityismaakohteita tavanomaisesta helpotetuin kriteerein. Kytkeytyneisyyskohteilla on voitava hankkia suojeluun METSO III-tasoisia ja jopa kokonaan ennallistettaviakin kohteita.
Valtionmaiden luonnonmetsät tulee suojella EU:n 30 % suojelutavoitteen saavuttamiseksi. EU:n suojelutavoitteeseen tullee sisältymään monenlaisia keinoja, kuten ennallistamista ja muuta luonnonhoitoa sekä avohakkuutonta metsätaloutta. Suojelualueiden kytkeytyneisyyden parantaminen tulee ottaa Suomessa 30 % tavoitteen täyttämisen keskeiseksi lähtökohdaksi. Kytkeytyneisyyden kannalta oleelliset vyöhykkeet tulee määritellä tieteellisesti. Suojelualueiden välisen kytkeytyneisyyden prioriteettialueille tulee kohdentaa valtionmaiden lähivuosikymmeninä luonnonmetsätasolle kehittymässä olevien metsien lisäsuojelua ja heikompitasoisten alueiden ennallistamista.
Neljä kultaista ansiomerkkiä aktiivisille luonnonsuojelijoille
Syyskokouksessa ojennettiin neljä Suomen luonnonsuojeluliiton kultaista ansiomerkkiä niin paikallisyhdistysten kuin piirin toiminnassa ansioituneille luonnonsuojelijoille. Osa aktiiveista on osallistunut myös valtakunnallisen tason toimintaan erilaisissa suojelukysymyksissä sekä Suomen luonnonsuojeluliiton valtuustossa. Suomen luonnonsuojeluliiton myöntämät ansiomerkit sai Kari Antikainen Keski-Karjalan Luonnosta, Kaija Kiiskinen Lieksan luonnonystävistä, Anna-Maija Salmi Kontiolahden luonnonystävistä sekä Pekka Ylhäinen Joensuun seudun luonnonystävistä.
Kari Antikainen toimi 22 vuotta Keski-Karjalan Luonnon puheenjohtajana ja toimii nyt yhdistyksen sekä piirin talouden hoitajana sekä piirihallituksessa varapuheenjohtajana. Antikainen on ollut pienestä asti monipuolinen luontoharrastaja ja on ollut yhdistyksessä aktiivisesti tekemässä kaavatyötä. Kaija Kiiskinen on toiminut 40 vuotta Lieksan luonnonystävien hallituksessa ja myös varapuheenjohtajana. Nykyisin Kiiskinen on piirihallituksen jäsen ja on ollut myös piirihallituksen sihteerinä. Kiiskinen on toiminut aktiivisesti mm. Kolin suojelussa sekä uhanalaisen suden suojelemisen hyväksi. Anna-Maija Salmi on toiminut 30 vuotta Kontiolahden luonnonystävien puheenjohtajana ja saman ajanollut myös piirihallituksen jäsen. Yhdistys on Salmen johdolla ollut aktiivisesti mukana esimerkiksi Kontiolahden kunnan kaavavaikuttamisessa ja lähimetsien suojelussa. Pekka Ylhäinen on toiminut piirihallituksen sihteerinä 22 vuotta ja ollut hallituksen jäsen 25 vuotta, josta 5 vuotta varapuheenjohtajana. Ylhäinen on ollut myös Joensuun seudun luonnonystävien hallituksessa 20 vuotta ja hän osallistuu aktiivisesti esimerkiksi Pohjois-Karjalan kohtuusliikkeen toimintaan.
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piirin syyskokous pidettiin Heinäveden Vihtarin Kyläkartanossa ja kokousväki tutustui läheiseen luonnonsuojelualueeseen Ilmari Räsäsen Säätiön mailla Pirteän Pässin isännän Risto Sulkavan opastuksella. Syyskokous myös valitsi puheenjohtajan ja hallituksen ensi vuodelle, puheenjohtajana jatkaa Anna Mustonen Enon luonnonystävistä.
Sunnuntaina 7.11.2021 Vihtari, Heinävesi
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri
Lisätietoja: Anna Mustonen, puheenjohtaja, anna.k.mustonen@icloud.com, 050 336 5531
