Lausunto Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040, 1. vaiheen kaavaehdotuksesta

Lausunnot 31.12.2021

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri pitää edelleen maakuntakaavaa, joka tähtää turpeenkaivuun uusilta soilta, täysin kestämättömänä ja ilmasto- ja monimuotoisuusvaikutuksiltaan erittäin haitallisena.

Yleistä

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri toistaa kaavaluonnoksesta lausumansa ja pitää edelleen maakuntakaavaa, joka tähtää turpeenkaivuun uusilta soilta, täysin kestämättömänä ja ilmasto- ja monimuotoisuusvaikutuksiltaan erittäin haitallisena. Piirin luonnosvaiheen lausuntoa koskevat vastineet osoittavat, ettei piirin lausunnolla ollut mitään merkitystä kaavatyöhön, joten tällaisten lausuntojen kirjoittaminen on piirin näkökulmasta ajanhukkaa.

Maakuntakaavan tavoiteasettelu oli tehty jo ennalta, eikä ohjausryhmällä tai sidosryhmillä ole juurikaan ollut mahdollisuutta vaikuttaa kaavan sisältöihin. Piiri pitää kansalaisten ja yhdistysten kannalta ongelmallisena poliittisesta päätöksenteosta tuttua toimintatapaa, jonka maakuntaliitto on ottanut käyttöönsä viranomaisena. Maakuntakaavavaiheessa on sidottu yhteen turvetuotantoon osoitettavat suot sekä soidensuojelu, ikään kuin niitä koskevat tavoitteet olisivat toisistaan riippuvaisia. Piiri ei hyväksy tällaista toimintatapaa, eikä myöskään ole ollut ohjausryhmässä mukana kaavan tavoitteista päättämässä. Soidensuojelua täytyy pystyä toteuttamaan täysin irrallisena turvetuotannon tavoitteista.

Turvetuotanto

Maakuntakaava tulee ulottumaan vuoteen 2040 saakka ja sillä aiotaan sitoa tuhansia hehtaareja suoalaa turpeenkaivuun. Uusien turvetuotantoalueiden kiertoaika on 25-30 vuotta, näin ollen Pohjois-Karjala sitoutuu maakuntana kymmeniksi vuosiksi eteenpäin turpeenkaivuun. Aktiivihiilen tuotantoprosessissa raakaturpeen sisältämästä hiilestä jopa 75 % palaa prosessissa, eikä prosessi tältä osin poikkea turpeen energiakäytöstä. Kaavaselostuksessa todetaan, että turpeesta raaka-aineena ei luovuta. Piirin näkemyksen mukaan on hyvin todennäköistä, että turpeen käyttöä myös aktiivihiilen raaka-aineeksi tullaan joko markkinaehtoisesti tai säätelyllä rajoittamaan. Tästäkin syystä piiri näkee maakuntakaavan myös sosiaalisesti ja taloudellisesti kestämättömänä turvetuotantoalueiden osalta.

GTK:n turvetuotantoon soveltuvista alueista liittyvästä selvityksestä piiri toimitti jo luonnosvaiheessa oman selvityksensä. Lisäksi piiri on aloittanut lajistoinventoinnit kaavavarausten uhkaamilla soilla, ja jatkaa niitä 2022. Viime kesän maastoinventoinneissa todettiin esimerkiksi Ilomantsin Patrikkasuo kasvistoltaan erittäin arvokkaaksi, muun muassa uhanalaisen pikkukihokin erittäin runsas esiintymä laajalla mesotrofisella rimpinevalla. GTK:n selvitys on siis puutteellisin tiedoin laadittu, osin luontotiedot eivät ole ajantasalla tai niitä ei ollut olemassa. Suuri puutos selvityksessä on jo ennallistettujen vesistö- ja valuma-aluekohteiden tarkastelun puuttuminen selvityksestä. Turvetuotantoalueiden osoittaminen tällaisille alueille osoittaa ilmeistä välinpitämättömyyttä ja tekee tyhjiksi jo tehdyt ennallistamis- ja kunnostustoimet sekä niihin käytetyt taloudelliset panostukset sekä paikallisten asukkaiden ja muiden kunnostustöihin sitoutuneiden vapaaehtoisten ihmisten tekemät mittavat talkootyömäärät.

Kaavaselostuksessa mainitaan sivulla 20 seuraavaa: ”…kaavassa tuodaan esille ja tässä todetaan, mahdollisuus hakea ja saada ympäristölupa turvetuotannolle myös maakuntakaavan tu-merkintöjen ulkopuolisille alueille.” Piirin näkemyksen mukaan maakuntakaava ei näin ollen toimi alueen kehittämistä ja luonnonkäyttöä ohjaavana kaavana, vaan jättää nimenomaisesti turvetuotannon osalta ohjausvastuunsa toteuttamatta. Piirin käsityksen mukaan menettelyllä maakuntaliitto haluaa osoittaa Neova Oy:lle, että kaavoitus ei ole esteenä hakea edelleen ympäristölupaa Ilomantsin Koivu- ja Ruosmesuon aluekokonaisuudelle (1 400 ha). Suot poistettiin ehdotuksesta, koska poistoa vaadittiin useassa luonnoksesta annetuissa muistutuksessa (mm. ELY-keskuksen ympäristövastuualue). Muistutuksen perusteella Neova Oy on kuitenkin edelleen hyvin kiinnostunut saamaan alueen turvetuotantoon, vaikka yhtiön viimeisin Koivu-Ruosmesuon turvetuotannon ympäristölupahakemus hylättiin Itä-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä Nro 2/20/15/1. Päätöksessä turvetuotannon katsottiin heikentävän merkittävästi niitä luonnonarvoja, joiden perusteella tuotantoalueeseen rajoittuva Koitajoen Natura-alue on sisällytetty Natura 2000 -ohjelmaan.

Piiri vaatii kaikkien 5 611 hehtaarin turvetuotantoon soveltuvan osa-aluerajauksen (tu) varausten poistamista kaavasta. Lisäksi piiri esittää 2 9995 hehtaarin Neovan ja Kuopion Energian hallinnoiman suon (EO/tu) poistamista kaavasta.

Soidensuojelu ja ennallistaminen

Piiri toistaa myös soidensuojelusta aiemmin lausumansa ja esittää suojeltavaksi edelleen jo luonnosvaiheessa esittämänsä suot (LIITTEET 1, 2 ja 3). Lisäksi Jakokosken Ohonsuolla tulee tehdä maastokartoitus ruosteheinän (Schoenus ferrugineus) esiintymästä. Ruosteheinä on nostettu kiireellisesti suojeltavien lajien listalle.

Noin 80 % Suomen soista napapiirin eteläpuolella on ojitettu. Suot ovat Euroopan tasolla uhanalaisin luontotyyppi. Osalla ojitetuista on tapahtunut peruuttamattomia muutoksia, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen lisäksi aiheuttaneet soiden turvekerroksen hajoamista sekä päästöjä niin ilmaan kuin alapuolisiin vesistöihin (Simola, H. 2021: Turpeen kaivuun jäljet Haarajärven sedimenteissä (pdf)). Muutettuja soita pystytään ennallistamisen keinoin palauttamaan monimuotoisiksi suoelinympäristöiksi. Jäljellä olevat luonnontilaiset suot tulee ehdottomasti suojella niin luonnon monimuotoisuuden kuin ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen takia. Vain vähän muuttuneet suot tulee viipymättä palauttaa ennallistamisen keinoin luonnontilaisen kaltaisiksi. Uusien turvevarausten esittäminen maakuntakaavassa on täysin kestämätöntä, koska niiden haitalliset vaikutukset suoluonnon monimuotoisuuteen, vesiensuojeluun ja ilmastomuutoksen torjunnan kannalta ovat piirin näkemyksen mukaan täysin samanlaiset kuin polttoturvetuotannossa.

Maakuntakaavaluonnoksessa on soidensuojeluvarauksia yhteensä 26 kpl, joiden kokonaispinta-ala on 4 372 ha. Piirin mielestä tämä on täysin riittämätön ottaen huomioon suoluonnon ja erityisesti suoluontotyyppien nykyisen heikon tilanteen. Lähes kaikki suoluontotyypit ovat uusimman uhanalaisuusarvion (2019) ovat Etelä-Suomessa uhanalaisia. Välinpitämättömyys uhanlaisten suotyyppien huomioon ottamisessa suhteessa metsätalouteen korostuu kaavaselostuksen sivulla 26, missä arvioidaan kohteiden suojelun toteutusmahdollisuuksia: ”Suurin osa suojeluun osoitetuista soista on avosoita, joilla ei ole metsätalousmerkitystä”. Kuitenkin kaikki puustoiset suotyypit, erityisesti korvet, ovat uhanalaisia ja niiden uhanalaistumisen merkittävimmät syyt ojitus ja puuston hakkuut liittyvät niiden metsätaloudelliseen merkitykseen. Maakuntakaavassa asetetaan edelleen turvetuotanto ja sen aiheuttama suoluonnon tuhoaminen uudessa muodossa, aktiivihiilituotantona, luonnon monimuotoisuuden turvaamisen ja edistämisen edelle.

Vaihemaakuntakaavoissa SL-kohteiden suojelun toteuttamisaika on 5 vuotta. Kaavasuojelun toteutumisen kannalta aikataulu on täysin riittämätön. Tämä on nähtävissä aiemmasta maakuntakaavasta, missä on mukana paljon vanhojen vaihekaavojen SL ja luo-1 kohteita, joita ei ole pystytty toteuttamaan kaavasuojelun toteutusaikataulun mukaisesti. Piirin näkemyksen mukaan kohteiden toteutusaikataulua pitäisi pystyä pidentämään, jotta niin vanhat kuin tässä vaihekaavassa esitettävien kohteiden suojelu pysytään toteuttamaan kaavaesitysten mukaisesi. Piirin mielestä toteutus pitäisi aloittaa vanhojen, vielä toteutumattomista kohteista ja toteutusaikataulu tulisi olla vähintään 15–20 vuotta. Toteutuksessa tulisi pystyä käyttämään Helmi -elinympäristöohjelman ja puustoisen soiden kohdalla myös METSO-ohjelman rahoitusmahdollisuuksia. Vanhojen kaavakohteisen suojelun ja laajemmin soidensuojelun nopeuttamiseksi pitäisi etsiä myös täysin uusia kaavasuojeluun ohjattavia rahoituskanavia.

Piiri on esittänyt vaihemaakuntakaavaprosessin eri vaiheissa ennallistettavia soita merkittäväksi kaavaan (LIITE 4). Esitys ei ole saanut liitosta kannatusta. Erilaisten turmeltujen luontokohteiden ennallistamistoimet tulevat kuitenkin olemaan yhä vahvemmin tulevaisuudessa monimuotoisuuden suojelun keinovalikoimassa. Pohjois-Karjala voisi tässä ottaa yhä suunnannäyttäjän roolin ja painottaa soidensuojelussa myös ennallistamistoimia. Ennallistamisessa voisi yhdistää julkista ja yksityistä rahoitusta (esim. Hiilipörssin ja muiden yksityisten toimijoiden kautta) ja siinä julkisen puolen uudet kanavat olisivat liikkeen alkuun panevana voimana tärkeitä. Ennallistamistyöt loisivat myös työpaikkoja syrjäseuduille.

Liitolla olisi piirin käsityksen mukaan ennallistamisen ohjaukseen liittyvät julkisen puolen rahoitusmahdollisuudet kunnossa EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF-Just Transition Fund) kautta. JTF-rahaston myötä osoitetaan tukea niille alueille, joilla on elinkeinotoimintaa, joka tulee kärsimään tulevista ilmastonmuutoksen hillintätoimista, Pohjois-Karjalassa asia liittyy erityisesti energian tuotantoon liittyvän turpeenoton loppumiseen liittyviin kompensaatioihin. Rahastosta on osoitettu 50 miljoonaa euroa Pohjois-Karjalaan. Samalla kun maakuntaliitto ohjaa rahoja erilaisiin toimiin turveyrittäjien toimeentulon turvaamiseksi turpeenoton loppumisen takia, on piirin mielestävastuutonta ohjata kaavoituksessa edelleen uusia soita turvetuotantoon. Ojitettujen soiden ennallistamista – mikä olisi hyvä mahdollisuus tarjota turveyrittäjille työtilaisuuksia ja edistää suoluonnon monimuotoisuutta ja vesiensuojelua – ei liiton mukaan ole mahdollista rahoittaa JTF-rahoista EU:n tai kansallisten linjausten johdosta. Piirin käsityksen mukaan kyse on kansallisesta linjauksesta, joka olisi syytä muuttaa pikaisesti.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Kaavan ilmastonmuutoksen torjunta tai luonnon monimuotoisuuden edistäminen eivät piirin mielestä ole, toisin kuin maakuntaliitto kaavaselostuksessa antaa ymmärtää, valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukaisia. Turpeen kaivu aktiivihiilen raaka-aineeksi on sekä ilmastonmuutoksen torjunnan sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamisen ja edistämisen kannalta hyvin haitallista ja näin ollen kaava ei tältä osin täytä valtakunnallisia alueiden käyttötavoitteita.

Ympäristövaikutusten arviointi

Kaavan ympäristövaikutusten arviointi sekä ehdotusvaihetta varten tehdyt lisäselvitykset eivät vastaa piirin näkemystä riittävästä ympäristövaikutusten arvioinnista. Maakuntaliiton kaavoissa ja ohjelmissa käytettävistä taulukoista ei ole apua kaavan toteuttajille eikä siitä lausuville, koska ne ovat monitulkintaisia ja osin jopa harhaanjohtavia. Esimerkiksi turvetuotannolla nähdään olevan +/- vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin. Koko vaikutusten arvioinnin asettelu on tältä osin aivan päätön.

Turvetuotannon negatiivisia vaikutuksia kompensoidaan vaikutusten arvioinnin mukaan lopputuotteen ekologisuudella. Tässä Pohjois-Karjalan maakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa tulisi turvetuotannon arvioinnin kohteena olla ympäristövaikutusten osalta Pohjois-Karjalan ympäristö ja niiden soiden ympäristö, joita kaavamerkinnät koskevat. Vaikutustenarvioinnin ilmastovaikutuksia koskevasta osuudesta suurin osa ei liity kaavan toteutukseen lainkaan ja lisäksi aktiivihiilen tuotannolle on kuvattu harhaanjohtavasti runsaasti ilmastomyönteisiä tavoitteita.

Arvioinnissa todetaan esimerkiksi, että ”uusia turvetuotantoalueita osoitetaan aktiivihiilitehtaan toiminnan turvaamiseksi. Aktiivihiili lopputuotteena on ekologinen. Suon hiilitaseeseen tällä on sama vaikutus kuin energiaturpeen tuotannolla eli suo muuttuu avattaessa päästölähteeksi. Tässä tärkeä ilmastohyötyyn vaikuttava seikka on sen arviointi, onko lopputuotteella, aktiivihiilellä, suurempi positiivinen vaikutus päästöjen vähenemiseen kuin mitä soiden avaamisen negatiivinen vaikutus on”. Piirin mielestä tällainen turpeesta tehdyn aktiivihiilen ilmastohyödyn pohdinta on täysin harhaanjohtavaa ja lukijoiden aliarvioimista. Aktiivihiiltä voidaan oikeasti kutsua ekologisesti lopputuotteeksi, mikäli se tuotetaan uusiutuvasta tai kiertotalouden raaka-aineesta.

Kaavaselostuksessa sivulla 23 todetaan, että ”turvetuotantoon soveltuvilla suoalueilla kohteiden luontoarvojen tarkastelussa keskityttiin lähtöaineistojen perusteella alueella mahdollisesti esiintyviin uhanalaisiin ja silmälläpidettäviin, rauhoitettuihin tai muuten huomionarvoisiin lajeihin.” Samassa kappaleessa todetaan lisäksi, että ”arviointi toteutettiin ilmakuva- ja peruskarttatarkasteluna, eikä selvitystyö sisältänyt maastokartoituksia”.

Kaavaehdotusta varten maakuntaliitto täydensi GTK:n kaavaluonnosta varten tehtyä vesistövaikutusten arviointia kaavaehdotuksessa. Selvitys koski kaikkia ehdotukseen jääneitä turvetuotantovarauksia (29 suota). GTK:n ja piirin maakuntakaavaluonnoksen liitteen mukaisen vesistövaikutusten arvioinnin perusteella turpeenottoalueilla arvioitiin olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia alapuolisiin vesitöihin. Uusi selvitys vahvisti ja tarkensi näitä vaikutuksia. Kaavaselostuksessa maakuntaliitto ei kuitenkaan piittaa lainkaan näistä arvioiduista haittavaikutuksista, eikä yhtään kohdetta ole poistettu kaavaehdotuksesta vesistövaikutusten takia.

Kaavan vesistövaikutusten arvioinnin tarkoituksenhakuisuudesta riippumatta niiden vaikutuksista tulee hyvin esille kaavaselostuksen sivulla 40. Ensiksi sivulla todetaan, että ”turvetuotantoon soveltuviksi arvioitujen alueiden rajallisen määrän vuoksi vesistövaikutuksia on tarkasteltu tapauskohtaisesti, jotta riittävä määrä tuotantoon varattavaa pinta-alaa varmistetaan ja samalla vesistövaikutukset tulevat huomioiduiksi”. Myöhemmin sivulla todetaan ”Vesistövaikutusten sekä luonnontilaisuusluokan II soiden osalta laadittiin edelleen tarkentavat selvitykset syksyllä 2021. Niiden perusteella ei löytynyt kaavoituksen osoittamien toimintojen toteuttamista estäviä tekijöitä. Havaittuihin luontoarvoihin tai vesistövaikutuksiin kohdistuvat mahdolliset vaikutukset tulee, selvitysten mukaan, arvioida tapauskohtaisesti jatkotoimenpiteiden selkiytyessä ja jatkoselvitystarpeet tulee huomioida viimeistään ympäristölupavaiheessa”.

Piirin näkemyksen mukaan vastuullisesti toimiessaan maakuntaliiton olisi tullut poistaa jo nyt useita soita kaavaehdotuksesta jo sen vuoksi, että niillä arvioitiin olevan haitallisia vaikutuksia alapuolisten vesistöjen ekologisen tilan kannalta. Kuten selvityksessä todetaan, vesienhoidon ympäristötavoitteista säädetään Suomessa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa (vesienhoitolaki, VMJL 1299/2004). Sen taustalla on EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi (VPD 2000/60/EY). Ympäristötavoitteina on, että 1) vesimuodostumien tila ei heikkene ja että 2) pinta- ja pohjavesimuodostumien tila on vähintään hyvä sekä keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesimuodostumien ekologinen tila vähintään hyvä saavutettavissa oleva ja kemiallinen tila hyvä. Selvityksen mukaan kaavaehdotuksen kohteilla: Vasikkasuo, Lautasuo, Kuuksensuo, Kuuksensuo N ja Kauhasuo arvioidaan heikentävän niiden alapuolisen vesistön ekologiseen vaikuttavia laatutekijöitä, joiden pohjalta ekologinen tila arvioidaan. Piirin mielestä on selvää, että näille kohteille ei voi myöskään saada ympäristölupaa.

Lisäksi usean alapuolisen vesistön eliöstö ja sitä kautta ekologinen tila voi heikentyä mm. liettymien kautta. Edelleen joidenkin pienempien vesimuodostumien ekologinen tila voi myös heikentyä, mutta niiden osalta lähtötiedot ovat riittämättömät arviointiin. Kun tähän vielä liitetään muut selvityksessä esitetyt haitalliset vesistövaikutukset ja aiemmin lausunnossa mainitut tuotantoalueiden alapuolisiin vesitöihin tehdyt ennallistamis- ja kunnostustyöt, niin piirin mielestä on selvää, että pelkästään turvetuotantoalueiden vesistöhaittojen takia kaavan turvevarauksista tulee luopua kokonaan.

Kaavatyön arvioinnin tueksi oli järjestetty avoin verkkokysely, jonka tulokset päätettiin kuitenkin sivuuttaa vaikutusten arvioinnissa, koska ”vastaajat olivat luontoarvojen puolustajia” ja ”kyselyyn vastaajia oli vähän, joten tuloksia ei voi yleistää”. Kyselyn tulosten sivuuttaminen sekä piirin kokemukset kaavavaikuttamisesta sekä ohjaus- että työryhmässä sekä lausunnoin tukevat sitä näkemystä, ettei osallistumisprosessi kaikessa laajuudessaan ole osallisia kunnioittava ja eri näkökulmia huomioiva, vaan näennäinen kuulemisprosessi, jossa osallisilla ei ole mitään vaikutusmahdollisuuksia.

Lisäksi

Kaavaselostuksen sivulla 18 on kuva 6 maakuntakaavan organisoitumisesta, piiri pyytää lisäämään kuvatekstin sulkeisiin, että Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ja Savo-Karjalan Luonto-Liitto jättivät myös ohjausryhmän jäsenyytensä.

Joensuussa 31.12.2021
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri