Lausunto Oulun – Haukiputaan edustan merituulipuistohankkeen YVA-ohjelmasta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry (PPLSP)
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (PPLY)
16.1.2009
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
kirjaamo.ppo(at)ymparisto.fi
Lausunto Oulun – Haukiputaan edustan merituulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta.
Yleistä
Mielestämme on hyvä, että tuulivoiman tuotantoa lisätään. Tuulivoima on uusiutuvaa, ympäristöystävällistä energiaa.
Allekirjoittaneet yhdistykset ovat pitkään kannattaneet tuulivoiman rakentamista. Lähtökohtana on entistä selkeämmin, että tuulivoimalla korvataan ympäristölle kaikkein haitallisimpia energiantuotantotapoja, turpeenpolttoa, ydinvoimaa ja kivihiililauhdevoimaa. Kannatamme energiapolitiikkaa, joka tukee tuulivoiman ja sen kaltaisen uusiutuvan energian tuotannon osuuden kasvattamista, energiansäästöä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Tuulivoimalat on kuitenkin rakennettava ympäristöä tarpeettomasti turmelematta. Emme kannata tuulivoiman lisärakentamista, mikäli se on osa valikoimaa, johon kuuluvat kaikki energiantuotantomuodot ja tavoitteena on sähköntuotannon lisääminen.
Tuulivoima sähköverkossa
Hankkeesta vastaava Pohjolan Voima Oy on viime aikoina näkyvästi markkinoinut Pudasjärven Kollajan tekoaltaan ja voimalan rakentamista. Yhdeksi perusteeksi sille on sanottu, että allas sopii mitä parhaiten tuulivoimasähkön tuotannon säätöenergiaksi (esimerkiksi PVO Vesivoiman toimitusjohtaja Birger Ylisaukko-oja mielipidekirjoituksessaan sanomalehti Kalevassa 6.1.2009). Kollajasta riittäisi säätötehoa yhtiön mukaan kaikkiaan 500 MW:n tuulipuiston tarpeiksi. Muut tuulivoimatuottajat ja energia-alan asiantuntijat (VTT 2008) ovat sitä mieltä, ettei koko Suomeen suunniteltu tuulivoimarakentaminen liitettynä pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin vaadi säätövoimakapasiteetin lisärakentamista. Ulkomaiset esimerkit tukevat tätä näkökulmaa.
Kun yhtiö suorastaan esittää velvoitteekseen kasvattaa vesivoimastaan saatavaa säätövoimaa osana omia tuulivoimahankkeitaan, selostuksessa on arvioitava tuulivoiman tuotannon suhdetta sekä valtakunnan että pohjoismaiseen sähköntuotantoon ja säätösähkömarkkinoihin. Arviointiselostuksessa on selvitettävä, miten sähkömarkkinat toimivat ja miten ja mitkä tuotantomuodot vaativat rakennettavaksi uutta säätöenergiaa.
Oulun – Haukiputaan edusta tuulivoimapuiston rakentamisalueena
Suomen oloissa ei edelleenkään ole kokemusta suurten merituulivoimapuistojen rakentamisesta. Ulkomailla merituulipuistoja on, mutta olosuhteet poikkeavat täkäläisistä niin, ettei ympäristövaikutuksia voi suoraan verrata.
Mielestämme Oulun–Haukiputaan edustan alue tai ainakaan osa alueesta ei sovellu erityisen hyvin tuulivoimaloiden rakentamisalueeksi. Alue vaikuttaa siihen vähemmän sopivalta kuin aiemmin esillä ollut Suurhiekan alue ulompana merellä. Hoikka-Hiue-Luodelettoa ei myöskään Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa ole osoitettu tuulivoimaloiden alueeksi.
Alueella on runsaasti saaria, luotoja sekä erittäin matalan veden aluetta. Useat alueen saaret ja luodot kuuluvat Natura-2000 –alueeseen. Näin ollen voimaloiden rakentamisen vaikutukset ympäristölle, eläimille ja kasvistolle voivat olla merkittäviä. Rakentamisella voi olla vaikutuksia myös kalastuselinkeinoon.
Tämän vuoksi kyseisen merituulipuistohankkeen ympäristövaikutukset pitää arvioida erityisen huolellisesti. Jos etukäteen kattavasti arvioidaan mahdollisen tuulivoimarakentamisen riskit ja ympäristövaikutukset, haitalliset vaikutukset voidaan paremmin välttää tai niitä tehokkaammin vähentää.
Väärin sijoitettujen tuulivoimaloiden ympäristölle aiheuttama haitta voi olla suuri, kuten muutamilla paikoilla ulkomailla on havaittu. Harkitsemattomasti sijoitettu tuulivoimapuisto ja siihen liittyvät voimalinjat voivat aiheuttaa esimerkiksi lintujen törmäyskuolemia tai muuttaa niiden pesimä-, ruokailu- ja levähdysalueita sopimattomiksi. Ympäristövaikutusten arvioinnin tehtävä on tuottaa riittävä tieto lintukuolemien ja muiden haittojen vähentämiseksi.
Ohjelmassakin todetaan, että hankealueen rajaus elää selvityksen edetessä. Vaihtoehdot ovat kuitenkin joko kaikki tai ei ollenkaan. Suunnittelualue on rajattu matalalle vesialueelle Natura-ohjelmassa suojellut saaret ja luodot rantoja myöten kiertäen. Saattaa kuitenkin käydä ilmi, että ympäristöhaitat ovat suuret Haukiputaan edustan matalikolle rakennettaessa. Siksi yhtenä vaihtoehtona tulee tarkastella kokonaisuutta, jossa tuulimyllyjen rakentamisaluetta rajataan matalikon mantereen puoleiselta sivulta ja mahdollisen rakentamisen painopistettä siirretään syvempään veteen.
Lännen puolella vastassa on Suurhiekan matalikko, jonne WPD Finland Oy suunnittelee isoa merituulipuistoa. Samalle suunnalle kaavailee myös Fortum Power and Heat Oy tuulivoimaloiden rakentamista. Esillä olevien hankkeiden puristuksessa Perämeren edustan matalikot käyvät ahtaiksi sovittaa yhteen merialueen kestävä ekologia ja tuulivoiman tuotannon sekä merihiekan noston teknis-taloudelliset vaatimukset.
Tuulivoimahankkeiden toteutus Perämerellä tapahtunee asteittain kokemuksen ja tiedon karttuessa merituulivoimarakentamisesta. Koska yhdenkään myllyn sijainti ei vielä ole tiedossa, ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä pitää tarkastella myös vaihtoehtoa, jossa tuulivoiman rakentaminen tapahtuu keskitettynä usean toimijan myllyistä koostuvana kokonaisuutena tarkoitukseen parhaiten soveltuvalla alueella.
Ympäristövaikutusten arvioinnista
Yleisötilaisuudessa Haukiputaalla 11.12.2008 YVA-selvityksestä vastaava konsultti vakuutteli osaamistaan ympäristöarviointeja tehtäessä. Arviointiohjelmassa ei osaaminen kuitenkaan näy.
Arviointiohjelman perusteella näyttää siltä, että konsultilla on varsin hatara käsitys alueen luonnonoloista ja linnustosta ja siitä, miten niitä pitäisi tutkia. Arviointiohjelmassa esitetyillä menetelmillä ja aikataulun puitteissa uutta, olennaista tietoa ei ole mahdollista hankkia. Mielestämme kaikkien ajankohtaisten merituulivoimahankkeiden ympäristövaikutukset pitää arvioida samalla tarkkuudella ja näin herkän alueen ollessa kyseessä vielä erityisen tarkasti.
Ohjelmassa esitetyillä menetelmillä pitäydytään olemassa olevista tutkimuksista ja raporteista saatavan tiedon yhteenvetomaiseen keräämiseen. Arviointi ei kuitenkaan voi perustua valmiisiin, aiemmin tehtyihin selvityksiin ja kirjallisuuteen, koska sellaisia ei tästä alueesta riittävästi ole.
Arkistoista koottu ja haastattelemalla saatava tieto ei aina ole ajantasaista eikä tarkkaa. Tällä tavalla hankittu tieto enintään täydentää maastossa hankittavaa tietoa.
Ohjelmassa esitettyjen havainto- ja muiden rekisterien tiedot eivät välttämättä ole edes käyttökelpoisia tässä arvioinnissa käytettäviksi. Rekistereiden ja arkistojen käytöstä pitää lisäksi sopia niiden haltijoiden kanssa etukäteen ennen, kuin niitä esitetään käytettäväksi. Niin ei ole tehty.
Maastossa tehtävä tiedon kerääminen on tällä herkällä alueella ehdottoman tärkeää, jotta sellaiset paikat, joihin voimaloita ei voi rakentaa, voidaan määrittää täsmällisesti.
Ympäristövaikutusten arvioinnin tulisi mielestämme kohdistua erityisesti seuraaviin asioihin:
1. Linnusto
Alueella ja sen lähistöllä tehtävän linnustoselvityksen tulee sisältää seuraavia osioita:
▪ Pesimälinnusto selvitysalueen kareilla ja saarilla sekä selvitysalueen läheisillä saarilla.
Pääsääntöisesti alueen saaret ja karit on rajattu tuulivoima-alueen ulkopuolelle. Arviointiohjelman kartoissa tuulivoima-aluerajauksen sisällä on kuitenkin Länsileton saari, jossa pesii uhanalaisista lajeista muun muassa naurulokki, karikukko ja lapinsirri.
On syytä tarkistaa alueen rajaus ja tutkia alueen mahdolliset muutkin saaret ja niiden pesimälinnusto tarkasti.
▪ Alueella pesimäaikaan ruokaileva ja lepäilevä linnusto Perämeren merkittävin räyskäyhdyskunta pesii läheisellä Astekarilla. On selvitettävä, käyttävätkö räyskät ja muut lintulajit Luodeletto – Nimettömänmatalan aluetta ruokailualueenaan. Asian selvittämiseksi olisi aluetta tarkkailtava sopivaan aikaan ja riittävän kauan joltakin läheiseltä saarelta. Samalla tarkkailujaksolla selviävät pesimäaikaan alueella ruokailevat ja sinne kerääntyvät muut lajit, niiden määrät ja käyttäytymistavat. Mikäli alueella oleilee huomattavia määriä lintuja, voi voimaloiden rakentaminen muuttaa niiden ruokailumahdollisuuksia ja siten elinolosuhteita merkittävästi.
▪ Alueen läpi keväisin ja syksyisin muuttava ja alueelle kerääntyvä muuttolinnusto. Aluetta tarkkailemalla voidaan selvittää alueen läpi keväisin ja syksyisin muuttavat lintulajit, yksilömäärät ja päämuuttoreitit sekä joidenkin lajien merkittävimmät levähdys- ja sulkimisalueet. Alueen läpi tiedetään muuttavan runsaasti arktisia vesilintuja ja kahlaajia. Muita alueen läpi tyypillisesti muuttavia lajeja ovat petolinnut keväisin sekä muun muassa kurjet ja hanhet. Muuttoreitit vaihtelevat vuosittain säistä riippuen. On yritettävä arvioida, lentävätkö lintuparvet tuulimyllypuiston läpi vai kiertävätkö ne alueet. Suurin osa linnuista muuttaa alle 100 metrin korkeudella, petolinnut tyypillisesti aivan meren tai jään pinnassa.
Arviointiohjelman mukaan arviointiselostuksen laatimiselle varattu aika ajoittuu pääasiassa syksyn 2008 ja talven ja kevään 2009 ajaksi. Arviointiselostus laaditaan touko-kesäkuussa 2009. Linnusto- ja luontoselvitystä tehtäessä ehdoton edellytys on riittävä maastossa tehtävä työ: tarkkailujaksot lintujen muuttoaikoihin keväällä ja syksyllä sekä tarkkailu- ja laskentajaksot pesimäaikaan touko-heinäkuussa sekä tutkimusjaksot parhaalla kasvukaudella. Näin ollen kunnollisen selostuksen tekemiselle varattu aika on liian lyhyt. Mitään tosiasiallista kiirettä maastotyön laiminlyömiseen ei edes ole, sillä merituulivoiman hyödyntäminen Perämeren olosuhteissa vaatii vielä tutkimus- ja selvitystyötä, ennen kuin varsinaiseen toteutukseen päästään.
Ohjelmaan on myös lisättävä mahdollisen rakentamisen aikana ja sen jälkeen tapahtuva selvitys siitä, onko rakentaminen vaikuttanut linnustoon, muuttanut niiden käyttäytymistä ja törmäilevätkö linnut voimaloihin.
2. Vedenalainen luonto
Rakentamisen vaikutuksia alueen vedenalaiseen luontoon, veden laadun muutoksiin, kalastoon, kalojen kutualueisiin, pieneliöihin ja alueen merenpohjan ekologiaan on arvioitava. Kaivettavien kaapelilinjojen osalta on tutkittava linjavaihtoehtojen kohdilla sijaitsevien matalikkojen vedenalainen eliöstö. Alueen matalilla rannoilla ja rantavesissä saattaa kasvaa esimerkiksi uhanalaisia kasvilajeja.
Ohjelmassa esitetty arviointiselostuksen tekoaika on liian lyhyt kattaville, vedenalaisille luontokartoituksille. Edellä mainittuja tutkimuksia pitää tehdä kesällä parhaaseen kasvuaikaan.
3. Seuranta
Tutkimussuunnitelmien laatimisessa ja menetelmiä valittaessa on käytettävä apuna ulkopuolisia asiantuntijoita, jotta arvioinnilla saavutetaan riittäviä tuloksia.
Tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arvioinnin pitää jatkua rakentamisen aikaiselle ja rakentamisen jälkeiselle ajalle siten, että todelliset ympäristövaikutukset voidaan arvioida ja kokemuksia voidaan käyttää hyväksi myöhemmissä hankkeissa.
Lopuksi
Oulun lähistöllä ja sen edustan merialueella on suunnitteilla runsaasti tuulivoimarakentamista. Suurhiekan alueen merituulipuiston ympäristöarviointiselostus on paraikaa tekeillä. Muita alkamassa tai suunnitteilla olevia hankkeita ovat ainakin Oulunsalon ja Hailuodon välisen alueen merituulipuistohanke, Pitkämatalan – Maakrunnin alueen merituulipuistohanke ja Raahen edustan merituulipuistohanke. Niiden nimellinen tuotantoteho on yhteensä 2000 – 3000 MW. Mainittujen lisäksi tuulivoimahankkeita on vireillä Perämeren pohjukkaan kuin myös Raahen eteläpuolelle.
Saattaa olla, että kaikkien näiden tuulipuistohankkeiden yhteiset ympäristövaikutukset ovat suuremmat, kuin kunkin alueen vaikutukset yksittäin tarkastellen. Yhteisvaikutusten selvittämiseksi kaikkia erillisiä merituulivoimahankkeita, niiden tehtyjä ja niistä tehtäviä ympäristövaikutusarvioita pitää tarkastella myös kokonaisuutena huolimatta siitä, että hakijoina ovat eri yhtiöt.
Varmasti toiset paikat ovat teknis-taloudellisesti ja etenkin ympäristön kannalta edullisempia toteuttaa kuin jotkut muut. Vesialueiden omistajan, valtion, onkin ohjattava maankäyttöä niin, että merituulipuistoja toteutettaessa ensisijaisesti rakennetaan edullisimmille paikoille. Rakennusoikeutta on jaettava tasapuolisesti kaikille hakijoille. Tämä vaatii yhteistyötä myös tuulivoimapuistojen rakentajilta. Ympäristövaikutusten kannalta arimmat alueet pitää jättää kokonaan rakentamatta.
Oikealla ja ympäristöystävällisellä tavalla toteutettua tuulivoimaa on mielestämme toistaiseksi tuettava.
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
Merja Ylönen, aluepäällikkö
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry
Aappo Luukkonen, puheenjohtaja