Vastinekirjelmä Vapon valitukseen Kärsämäen Rimpinevan turvetuotantoalueen ympäristölupaa koskevasta päätöksestä
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
20.4.2009
Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto
kirjaamo.psy(at)ymparisto.fi
Vaasan hallinto-oikeudelle
Dnro: Psy-2008-y-13
Hakija: Vapo Oy
Asia: Vastinekirjelmä Vapon valitukseen Rimpinevan turvetuotantoalueen ympäristölupaa koskevasta päätöksestä, Kärsämäki.
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry vaatii Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston hylkäävän päätöksen pitämistä voimassa. Hylkäävän päätöksen oikeudelliset edellytykset täyttyvät.
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri toteaa, että sen aikaisemmin asiasta lausuma mielipide (25.6.2008 ja mielipiteen täydennys 8.9.2008) on edelleen pätevä ja tukee kokonaisuutena Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston tekemää päätöstä.
Luonnonsuojelupiiri huomauttaa Vapon valituksen johdosta lisäksi seuraavaa:
Pahoin rehevöityneen Ristisenojan valuma-alueella on jo ennestään 315 hehtaariaa turpeennostoalueita. Uusia nostokenttiä on suunnitteilla Rimpinevalle, Savinevalle ja Paskonevalle eli lähes saman verran, 284.5 hehtaariaa. Vähätelläkseen hankkeidensa vesistövaikutuksia Vapo laskee jokaisen suon päästöt erikseen ja toistaa jokaisen kohdalla, että senvertaisilla päästöillä ei voi olla juurikaan vesistövaikutuksia. Ympäristönsuojelulain 40 § kuitenkin määrää, että samanaikaisesti vireillä olevat, samaa aluetta koskevat hakemukset on käsiteltävä ja ratkaistava samanaikaisesti ottaen huomioon toimintojen muodostama kokonaisuus. Juuri siten kyseisiä soita koskevassa ympäristöluparatkaisussa on menetelty.
Ympäristölupavirasto katsoo kielteisen ratkaisunsa perusteluissa, että Ristisenojan valuma-alueella ei ole edellytyksiä turvetuotannon kuormituksen merkittävään lisäämiseen aiheuttamatta Lamujoen kala- ja raputaloudellisen sekä virkistyksellisen käyttömahdollisuuden vaarantumista. Tällöin on perusteltua sijoittaa turvetuotantoa alueille, jotka on jo ojitettu ja joilta etenkin kuntoonpanovaiheessa aiheutuva vesistökuormitus on oleellisesti pienempi kuin ojittamattomien alueiden kuntoonpanoajan kuormitus. Maankäytöllistä ohjausta turpeenoton haittojen lieventämiseksi tukee myös monet tutkimukset, jotka myös selittävät turpeenottoa koskevan alueidenkäyttötavoitteen linjauksia.
Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä muut mahdolliset sijoituspaikat alueella niin, että toiminnan sijoittamisella ennaltaehkäistään pilaantumista. Turpeen hankinnan osalta tehokkainta ennaltaehkäisyä on ohjata turpeenotto kokonaan jo ennestään ojitetuille soille ja suopelloille, kuten tarkistetut alueidenkäyttötavoitteet määrittelevät. Ojitetuista turvemaista ei ole puutetta. Soiden metsätaloudellinen ojitus on ollut kyseisellä alueella niin intensiivistä, että Rimpinevan ja samanaikaisesti käsiteltävän Savinevan lisäksi lähimailta ei juuri muita luonnontilaisia suojelemattomia soita enää löydy. Se, että ojitettuja soita ei ehkä nyt ole yhtiöllä hankittuna, on Vapon oma ratkaisu, eikä ainakaan ympäristöluvan myöntämisperuste Rimpinevalle.
Luvan myöntäminen Rimpinevalle tuhoaisi myös luonnontilaisen pienveden, ojittamattoman suon keskellä sijaitsevan, pinta-alaltaan noin 1,5 hehtaarin laajuisen Rimpilammen. Ympäristölupaviraston päätöksen perusteluissa todetaan, että kuntoonpanovaiheessa ojittamattoman suon tyhjennysvalunta lisää valumia usean vuoden ajan, jolloin vesistökuormitus voi olla ainakin poikkeuksellisissa sääolosuhteissa huomattavan suurta. Mahdollinen Rimpilammen kuivuminen sen ympäristön ojittamisen seurauksena lisää vesistökuormitusta. Vapon esittämät toimet merkitsisivät lammen kuivumista tai vedenlaadun pilaantumista, mikä on ympäristönsuojelulain 42 §:n ja vesilain 15 §:n vastaista.
Rimpinevalta nostettava turve on lupahakemuksen mukaan tarkoitettu Haapaveden turvelauhdevoimalan polttoaineeksi. Nyt voimalaitos seisoo turvepulan takia, jonka on aiheuttanut turpeen syöttötariffin tukema laaja turpeen polttaminen lauhdesähkön tuotannossa. Parissa vuodessa on tuhottu kesän 2006 ennätyksellisen hyvissä korjuuoloissa kootut turpeen varmuusvarastot niin, että kuluvana talvena 2008-2009 turvetta ei ole riittänyt edes taajamien suurille lämpölaitoksille. Turpeen lauhdekäyttöä tukemalla on haluttu lisätä maamme energiaomavaraisuutta. Käytännössä on käynyt juuri päinvastoin ja esimerkiksi Oulussa varaudutaan jatkossa sadekesien jälkeen kivihiilen polttoon. Turpeen luonteesta johtuen sen pitkäaikainen varmuusvarastointi on mahdotonta, joten ainoa keino varmistaa turpeenpolttoon perustuvaa taajamien välttämätöntä lämmöntuotantoa on turpeen lauhdekäytön lopettaminen.
Rimpinevaa ei ole perusteltua kuivattaa energiaturpeen hankintaa varten. Suo sijaitsee kaukana muista käyttökohteista. Sen luonnontilan säilyminen tehokkaasti ojitetulla valuma-alueella on vesiensuojelun suuntaviivojen vuoteen 2015 ja vesienhoitolain vastaavan tavoitteen sekä alueidenkäyttötavoitteen mukaista, mikä on yleinen etu.
Mauri Huhtala
varapuheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri