Vastinekirjelmä Vapon valitukseen Kärsämäen Savinevan turvetuotantoalueen ympäristölupaa koskevasta päätöksestä
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
20.4.2009
Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto
kirjaamo.psy(at)ymparisto.fi
Vaasan hallinto-oikeudelle
Dnro: Psy-2008-y-34
Hakija: Vapo Oy
Asia: Vastinekirjelmä Vapon valitukseen Savinevan turvetuotantoalueen ympäristölupaa koskevasta päätöksestä, Kärsämäki
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry vaatii Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston hylkäävän päätöksen pitämistä voimassa. Kielteiselle päätökselle on oikeudelliset edellytykset.
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry toteaa, että sen aikaisemmin asiasta lausuma mielipide (25.6.2008 ja mielipiteen täydennys 8.9.2008) on edelleen pätevä ja tukee kokonaisuutena Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston tekemää päätöstä.
Yhdistys huomauttaa Vapon valituksen johdosta lisäksi seuraavaa:
Pahoin rehevöityneen Ristisenojan valuma-alueella on jo ennestään 315 hehtaaria turpeennostoalueita. Uusia ottoalueita on suunnitteilla Savinevan ohella Rimpinevalle ja Paskonevalle, pinta-alallisesti lähes saman verran, 284.5 hehtaaria. Vähätelläkseen hankkeidensa vesistövaikutuksia Vapo laskee kunkin suon päästöt erikseen ja toistaa jokaisen kohdalla, että eihän senvertaisilla päästöillä voi olla juurikaan vesistövaikutuksia. Savinevan kuivatusvedet ohjattaisiin purkuojan kautta ensin Savilampeen ja sieltä edelleen Saviojaa pitkin Ristisenojaan, jonka jälkeen reitti on yhteneväinen Rimpinevan hankkeen kanssa.
Ympäristönsuojelulain 40 § määrää, että samanaikaisesti vireillä olevat samaa aluetta koskevat hakemukset on käsiteltävä ja ratkaistava samanaikaisesti ottaen huomioon toimintojen muodostama kokonaisuus. Juuri siten kyseisiä soita koskevassa ympäristöluparatkaisussa on menetelty.
Ympäristölupavirasto katsoo kielteisen ratkaisunsa perusteluissa, että Ristisenojan valuma-alueella ei ole edellytyksiä turvetuotannon kuormituksen merkittävään lisäämiseen aiheuttamatta Lamujoen kala- ja raputaloudellisen sekä virkistyksellisen käyttömahdollisuuden vaarantumista. Tällöin on perusteltua sijoittaa turvetuotantoa alueille, jotka on jo ojitettu. Etenkin kuntoonpanovaiheessa niistä aiheutuva vesistökuormitus on oleellisesti pienempi kuin ojittamattomien alueiden kuntoonpanoajan kuormitus.
Sijoittumisen ohjaamista turpeenkaivuun haittojen lieventämiseksi tukevat monet tutkimukset, jotka ovat myös turpeenottoa koskevan alueidenkäyttötavoitteen taustalla.
Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä muut mahdolliset sijoituspaikat alueella niin, että toiminnan sijoittamisella ennaltaehkäistään pilaantumista. Turvesoiden kohdalla tehokkainta ennaltaehkäisyä on ohjata turpeenotto kokonaan jo ennestään ojitetuille soille ja suopelloille, kuten tarkistetut alueidenkäyttötavoitteet määrittelevät. Ojitetuista turvemaista ei ole puutetta. Soiden metsätaloudellinen ojitus on ollut kyseisellä alueella niin intensiivistä, että Rimpinevan ja samanaikaisesti lupakäsittelyssä olevan Savinevan lisäksi lähimailta ei juuri muita luonnontilaisia suojelemattomia soita enää löydy. Se, että ojitettuja soita ei ehkä nyt ole yhtiöllä hankittuna, on Vapon oma ratkaisu, eikä ainakaan ympäristöluvan myöntämisperuste Savinevalle.
Luvan myöntäminen Savinevan kuivatukseen tuhoaisi myös luonnontilaisen pienveden, Savilammen. Kuivatus ja turpeenkaivuu lisäisivät Savilammen kuormitusta merkittävästi, joka ilmenisi hakemussuunnitelman mukaan erittäin suurien kiintoaine- ja ravinnepäästöjen aiheuttamana rehevöitymisenä ja vesikasvillisuuden lisääntymisenä sekä happivajeena. Tämän takia ympäristölupavirasto katsookin, että Savinevan turvetuotantoalueen kunnostus- ja tuotantoaikaisesta kuormituksesta aiheutuisi Savilammessa vesistön merkittävää pilaantumisen vaaraa. Vapon valituksessa vaikutukset kiistetään, mutta näkemyksen tueksi ei esitetä minkäänlaisia perusteluita. Jos lammen toimimiselle laskeutusaltaana ei myönnetä lupaa, yhtiö esittää vaihtoehtoiseksi toimenpiteeksi ratkaisua, jossa kaikki Savilammen valuma-alueen vedet johdettaisiin lammen ohi. Ilman mitään vaikutusarvioitakin on pääteltävissä, että sillä olisi lisää haitallisia vaikutuksia niin lampeen kuin alapuoliseen vesistöön. Vapon esittämät toimet merkitsisivät molemmissa tapauksissa lammen kuivumista sekä vedenlaadun pilaantumista, mikä olisi ympäristönsuojelulain 42 §:n ja vesilain 15 §:n vastaista.
Savinevalta nostettava turve on lupahakemuksen mukaan tarkoitettu Haapaveden turvelauhde-voimalan polttoaineeksi. Nyt voimalaitos seisoo turvepulan takia, jonka on aiheuttanut turpeen syöttötariffin tukema laaja lauhdetuotanto. Sen avulla on parissa vuodessa tuhottu kesän 2006 ennätyksellisen hyvissä korjuuoloissa kootut turpeen varmuusvarastot niin, että kuluvana talvena 2008-2009 turvetta ei ole riittänyt edes taajamien suurille lämpölaitoksille. Turpeen lauhdekäyttöä tukemalla on haluttu lisätä maamme energiaomavaraisuutta, mutta tariffi on vaikuttanut juuri päinvastoin. Esimerkiksi Oulussa varaudutaan jatkossa sadekesien jälkeen kivihiilen polttoon. Turpeen luonteesta johtuen sen pitkäaikainen varmuusvarastointi on mahdotonta, joten ainoa keino varmistaa turpeen saatavuus taajamien lämmöntuotannolle on lopettaa turpeen lauhdekäyttö. Sen mkainen poliittinen päätös on vääjäämättä edessä, mikä johtaa Haapaveden laitoksen sulkemiseen lopullisesti.
Savinevan turvekerroksia ei ole perusteltua ylipäänsä kuivattaa energiaturpeen hankintaa varten. Suo sijaitsee liian kaukana käyttökohteista Haapaveden lauhdelaitosta lukuunottamatta. Savinevan luonnontilan säilyminen tehokkaasti ojitetulla valuma-alueella sen sijaan on vesiensuojelun suuntaviivojen vuoteen 2015 ja vesienhoitolain tavoitteen vesien hyvästä tilasta vuoteen 2015 mennessä sekä alueidenkäyttötavoitteen mukaista ja siten myös yleinen etu.
Mauri Huhtala
varapuheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri