Lausunto Oulunsalon-Hailuodon tuulipuiston YVA-ohjelmasta

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry

9.6.2009

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
kirjaamo.ppo(at)ymparisto.fi

Asia: Lausunto Oulunsalon-Hailuodon tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

Johdanto

Tuulivoiman merkitys energiantuotannossa on kasvava myös Suomessa. Tuulivoima on uusiutuvaa energiaa, jolle perustellusti kaavaillaan merkittävää osuutta myös Pohjois-Pohjanmaan energiantuotannossa. Maakunnassa on tuulivoiman hyödyntämiseen hyviä edellytyksiä sekä merialueella että maalla. Lähivuosille tuulivoimalle asetetun kovan tavoitteen saavuttamiseksi on suunnitteilla syöttötariffi, joka edesauttaa investointien tekemistä.

Tuulivoimankin tuotannosta aiheutuu kuitenkin monenlaisia ympäristövaikutuksia. Energiantuotannon rakennemuutos uusiutuviin tukeutuvaksi on välttämätöntä, mutta se tulee tehdä hallitusti fossiilista energiantuotantoa korvaten ja suunnitella niin hvyin, että haitalliset ympäristövaikutukset pystytään pitkälti välttämään. Sen tähden on arvioitava huolellisesti erillisten hankkeiden toteuttamiskelpoisuutta ja selvitettävä myös samalle alueelle vaikuttavien tuulivoima- ja muiden hankkeiden yhteisvaikutuksia. Ajankohtaiset tuulivoimahankkeet sijoittuvat pääosin maakuntakaavassa oleville tuulivoimalle varatuille alueille, mutta kaavan laadinnassa ei ole ollut vielä käytössä riittäviä ympäristövaikutusselvityksiä, vaan aluevaraukset pohjautuvat pitkälti tekniseen soveltuvuuteen.

Alueen kaavassa ennakoitu soveltuvuus tuulivoimarakentamiseen

Tarkasteltavana olevan Oulunsalon-Hailuodon väliselle merialueelle sijoittuvan hankkeen vaikutusten arviointi on erityisen vaativa riittävän selvilläolotason saavuttamiseksi. Lähialueilla on monia arvokkaita suojelualueita, merialue on matala ja monenlaisten paineiden alainen ja saaren ja mannerrannikon välinen kapeikko lähialueineen on tärkeä lintujen muuttoreitti sekä muuttavien lintujen lepäilyalue, joka ulottuu rannikon matalikoille hankealueen kahden puolen.

Arviointiohjelmassa mainitaan maakuntakaavoituksen taustaselvitys tuulivoiman rakentamiseen soveltuvista merialueista. Sen mukaan Oulunsalon ja Hailuodon välinen merialue soveltuu luonnonympäristön kannalta melko huonosti tuulivoimaloiden rakentamiseen. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa kuitenkin on sillä alueella tuulivoimaa koskeva varaus. Se on kohdemerkintä, joka tarkoittaa merialueen aluevarauksia suppeampaa aluetta ja sijaitsee Oulunsalon Riutunkarin kärjessä. Kaavaselostuksen mukaan rannikon kohdevaraukset mahdollistaisivat noin 100 MW:n tehon rakentamisen, kun taas merialueen tuulipuistojen kapasiteetiksi on arvioitu tuhansia megawatteja. Tekninen kehitys on kasvattanut yksittäisten myllyjen kokoa. Teholuvuin ilmaistu ero merialueen aluevarauksen ja rannikon kohdevarauksen välillä on kuitenkin olennaisen suuri.

Arviointiohjelmassa esitetään, että kaavoittaja olisi kuitenkin tarkoittanut Oulunsalon Riutunkariin sijoitetulla kohdemerkinnällä laajaa tuulivoima-aluevarausta. Tulkinta on ristiriidassa kaavatyön tuulivoimaa koskevan taustaselvityksen kanssa. Johtopäätös on kyseenalainen myös ottaen huomioon kaavaselostuksen kuvauksen kaavamerkinnöistä.

Tuulivoimaa koskevan merkinnän puuttuminen Oulun seudun yleiskaavasta 2020 sekä Hailuodon Santosen kärjen rantakaavan maankäyttöpäätökset viittaavat myös siihen, että tuulivoimahanke suunnitellussa muodossa ei vastaa käsityksiä siitä, miten maakuntakaavan kohdemerkintä on tulkittavissa.

Hankeyvan pohjalta valmistellaan samanaikaisesti merialueen osayleiskaavaa Hailuodon liikenneyhteyden ja tuulivoiman kehittämiseksi. Kaavatyö vaikuttaa sen osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan noudattavan semmoisenaan ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia ja hankevastaavan näkemyksiä.

Vaihtoehdot

Lausunnonantajat esittävät, että arviointiselostuksessa on tarkasteltava myös vaihtoehtoa, jonka sijoittelultaan ja kooltaan voitaisiin katsoa toteuttavan maakuntakaavan tarkoitusta. Vaihtoehto ei olisi toteutukseltaan riippuvainen Hailuodon ja mantereen välisestä liikennöintitavasta.

Nykytilan kuvaus

Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa on monipuolinen nykytilan kuvaus. Linnustoa koskeva osuus on kuitenkin epätasapainoinen. Oulunsalon Akionlahden linnustoa esitellään pitkästi. Varsinaiselta vaikutusalueelta on sen sijaan vain Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta saatu Oulunsalon puoleisen Nenännokan-Riutunkarin yleisen tason “lintukalenteri“ ja Hailuodon osalta tukeudutaan Huikun kaavan pohjatyöhön. Siikajoen-Liminganlahden-Isomatalan alueesta ei todeta muuta kuin sen suojeluarvo. Vaikutusalueen muuttoreittejä ei myöskään lyhyttä mainintaa lukuunottamatta kuvata.

Ympäristövaikutusten selvittäminen

Sen sijaan varsinainen ydinasia eli hankkeen ympäristövaikutusten selvittäminen ja vaihtoehtojen vertailu on esitelty niukasti. Merkittävimmiksi ympäristövaikutuksien kohteiksi mainitaan maisema ja linnusto. Listaan on lisättävä ehdottomasti ainakin vesistövaikutukset.

Ohjelman perusteella on vaikea päätellä, mitä on tarkoitus tehdä tuulipuiston vaikutusten arvioimiseksi. Tarkasteltavan vaikutusalueen rajaus on myös hyvin epäselvä. Vaikutusalueeksi on ilmoitettu Oulunsalon ja Hailuodon kunnat, mutta esimerkiksi vaikutukset luonnonympäristöön eivät noudata kuntarajoja.

Taulukkoon 27 on koottu lyhyt selvitys vaikutusten arvioinnista luonnonympäristöön:

— kasvillisuusvaikutusten arvioinnissa hyödynnetään muun muassa olemassa olevaa aineistoa. Tätä “aineistoa“ ei kuvata mitenkään, saati sitä, millä menetelmillä tuulipuiston vaikutuksia arvioidaan. Kohdassa puhutaan myös “biotooppiselvityksestä“, jonka mukaan “voidaan sanoa, mitkä potentiaaliset lajit voivat esiintyä rakennusalueella ja arvioida vaikutukset niihin“. Kaikilla hankkeen vaukutusalueilla tulee tehdä asiallinen lajiston ja luontotyyppien kartoitus ja niiden perusteella arvioida mahdollisia vaikutuksia.

— vedenlaatua koskevassa kohdassa kerrotaan arvioitavan kuormitusta vaikutusalueella (sameus ja kiintoaine). Arviointi tehdään jälleen olemassa olevasta materiaalista. Se ei riitä. Ohjelmassa kerrotaan teollisuuspäästöjen pitoisuuksista sedimenteissä ja siitä, missä määrin niitä on tutkittu. niiden näyteala on erittäin suppea. Hankkeeseen liittyy runsaasti ruoppausta ja mahdollisesti tekosaarien rakentamista. Ottaen huomioon vaikutusalueen linnustollisen ja kalastollisen merkityksen pohjasedimenttien haitta-ainepitoisuudet on tarkoin tutkittava ja arvioitava tulosten merkitys rakennettavuuteen ja myllyjen perustamistapoihin.Toisekseen tuulivoimaloiden vaikutus vesien virtaukseen erikseen ja yhdessä kinteän liikenneyhteyden kanssa tulee selvittää. Arviointiselostuksessa on myös esitettävä myllyjen pystytysvaihtoehtojen vaikutukset vesialueen tilaan. Natura-arvioinnissa tulee paneutua myös virtausolojen ja vedenlaadun muutosten seurauksiin Liminganlahteen ja muihin tärkeisiin lintualueisiin.

— vaikutukset luonnonvarojen kulutukseen (soravarat) on arvioitava

— linnustoa koskevat selvitykset on kuitattu lyhyellä ja epämääräisellä maininnnalla. Karttatarkastelu pesimäaluevaikutusten selvittämiseksi tai lajien, määrien ja lentokorkeuksien selvittäminen ”mahdollisuuksien” mukaan eivät vastaa alkuunkaan sitä vaatimustasoa, minkä kyseisen hankkeen on linnustoon kohdistuvista vaikutuksista täytettävä.

”Karttatarkastelu“ pesimälinnustovaikutusten arviointiin jää erityisen hämäräksi. Lupaus “muuttoreittien selvittämisestä“ ei kerro, mikä osa muuttokaudesta ja millä kattavuudella aiotaan tutkia saati miten eri vuosien erilaisten tuuli- ja jääolosuhteiden vaikutus aiotaan selvittää. Mitä ovat “mahdollisuudet“, joiden mukaan lajit, määrät ja lentokorkeus selvitetään? Ne ovat asioita, jotka on pakko tutkia tällaisessa projektissa joka tapauksessa, sillä ne ovat niitä tekijöitä, joiden perusteella muun muassa törmäysriski (vain) on arvioitavissa.

Linnustovaikutusten arvioinnista ei selviä ilman kunnollista hankekohtaista maastotyön suunnitelmaa ja toteutusta. Olemassa olevat tutkimukset ja harrastajien seurantatulokset, vaikka koskisivat hankealuetta, eivät riitä antamaan kattavaa tietoa vaikutuksista puhumattakaan niistä selvityksistä, jotka on tehty jostain muualta ja joita aiotaan vain ”soveltaa”.

Vaikutusselvitysten ”työohjelman” perusteella on selvää, että täydennettävää on paljon. Jos vaikutusten arviointi jää ohjelmassa esitetylle pääosin olemassaolevaan tietoon pohjaavalle tasolle, juuri kyseisen hankkeen olennaisia vaikutuksia ei saada selville. Pohjois-Perämerelle on suunnitteilla 6 suurta tai suurehkoa merituulipuistoa. Siksikin on välttämätöntä, että myös Oulunsalon-Hailuodon tuulipuiston vaikutukset tutkitaan kunnolla. Esimerkiksi Suurhiekan merituulipuiston linnustovaikutusarviossa aloitettua olemassa olevien tuulivoimaloiden törmäystiheystutkimusta pitäisi jatkaa tämän selvityksen yhteydessä.

Oulunsalon-Hailuodon tuulipuiston erityisolosuhteissa yömuuton tutkiminen on erityisen tärkeää, sillä nykyisen lauttaväylän lounaispuolella on muun muassa kymmenien tuhansien pääosin yöllä muuttavien vesilintujen levähdyspaikkoja Hailuodon kaakkoisossa ja Siikajoen-Lumijoen rajoilla Säärenperässä ja Karinpäänlahdella. Lisäksi lauttaväylän kautta kulkee koko arktisen muuton sisempi päähaara.

Hankekohtaisten selvitysten lisäksi on vielä arvioitava hankkeiden yhteisvaikutuksia. Linnustoon kohdistuvat vaikutukset ovat kumuloituvia.

Aikalisä

Vaikutusten arvioinnin aikataulun mukaan täydentävät selvitykset laaditaan huhtikuusta syyskuun puoliväliin ulottuvalla jaksolla ja arviointiselostuksesta tiedotetaan ja kuullaan alkutalvesta. Yhteysviranomaisen lausunto on kuitenkin hankkeesta vastaavan käytettävissä vasta heinäkuussa. Aikataulu tulisi aina laatia niin, että ohjelman palaute voidaan ottaa huomioon. Kyseisessä hankkeessa on erityisen tärkeää varmistaa selvitysten riittävä laadullinen taso. Se edellyttää uuden paikkakohtaisen ja perustiedon hankintaa.

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry

Merja Ylönen
sihteeri

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry

Aappo Luukkonen
puheenjohtaja