Lausunto Hailuodon liikenneyhteys -hankkeen YVA-ohjelmasta

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry

10.6.2009

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus
kirjaamo.ppo(at)ymparisto.fi

Asia: Lausunto Hailuodon liikenneyhteys -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

Johdanto

Hankkeesta vastaavan tavoitteena ja samalla sen motiivina on parantaa Hailuodon ja mantereen välisen liikenteen palvelutasoa. Liikenne hoidetaan lauttaliikenteenä, jota Tiehallinto kuvaa liikenteelliseltä palvelutasoltaan huonommaksi kuin muualla seudulla. Syypäitä ovat lauttaliikenteen ylitysajat ja yöliikenteen puuttuminen. Palvelutasoa voidaan aina parantaa, mutta erilaisena eri osissa seutua ja maakuntaa se säilyy jo yksistään sijainnista johtuen. Toisekseen Tiehallinto / Destia on avainasemassa palvelutason määrittelyssä ja toteuttamisessa.

Vaihtoehtojen arvottamisessa ja arvioimisessa on otettava huomioon, että Tiehallinto on jo vuonna 1993 tehnyt silloiseen yleissuunnitelmaan vedoten valintansa kiinteän yhteyden hyväksi. Ympäristöministeriö kuitenkin päätti vuonna 1994 vaikutusarvioinnin perusteella, että liikenteen palvelutasoa kehitetään lauttavaihtoehdon pohjalta. Sen jälkeen Tiehallinto / Oulun tiepiiri on pitänyt kiinteä yhteys -vaihtoehtoa elossa taloudellisilla argumenteilla itse määrittelemin lähtöoletuksin. Hankkeen historian vaikutukset arviointimenettelyn asetelmiin ja vaikutusten tulkintoihin tulee tiedostaa. Jotain vaikuttaa sekin, että ympäristövaikutusten arviointimenettelystä vaihtoehtojen asettamisineen vastaa Destia Oy, joka siis selvittää omaa toimintalinjaansa.

Hailuoto on luonnoltaan arvokkaan merialueen ympäröimä monimuotoinen saari. Itse saari maantieteellisesti ja tässä tapauksessa vielä asuinpaikkana on myös arvo sinänsä. Hailuoto on ainoa Perämeren saarikunta, missä pysyvä asuminen ylipäänsä on mahdollista. Monitahoisten sosiaalisten vaikutusten ohella ympäristötekijät herkällä alueella vaativat erityistä huolellisuutta vaihtoehtojen vertailun tasapuolisuuteen. Viime kädessähän yhteiskunta arvioi, mitä se arvostaa ja mistä on valmis maksamaan. Tiehallinto toteuttaa yhteiskunnan tahtoa.

Arvioitavat vaihtoehdot

Nykytilan mukainen menettely on 0-vaihtoehto, johon muita vaihtoehtoja verrataan.

Palvelutason nostoa kuvaava on nimetty 0+-vaihtoehdoksi ja VE1 on kiinteän yhteyden vaikutuksia selvittävä pengertie-silta -vaihtoehto.

Jotta vaihtoehtojen nimeämisellä ei harjoitettaisi mielikuvapeliä, lauttaliikenteen palvelutason kehittäminen tulee olla vaihtoehto 1 ja kiinteän yhteyden rakentaminen vaihtoehto 2. Lauttaliikenteen kehittäminen on ns. hanketta toteutettava vaihtoehto eikä hankkeen toteuttamatta jättämistä kuvaava 0-vaihtoehto. Lauttaliikenteen kehittäminen vastaa yhtälailla maakuntakaavan yhteystarvemerkinnän sisältöä kuin kiinteä yhteys.

Vaihtoehto 0 on kuvattu osittain virheellisesti. Nykytila ei ole aivan niin ”huono” kuin ohjelmassa annetaan ymmärtää kappaleessa ’Nykytilanne ja ongelmat’. Liikennöintiaika ei ole klo 6-22. Lautta lähtee arkisin Hailuodosta klo 5:00-22:30 ja Oulunsalosta 5:30-23:00, tilauslautta Hailuodosta vielä klo 24 ja Oulunsalosta 00:30. Lauantaisin, sunnuntaisin ja juhlapyhinä liikenne alkaa vastaavasti tilausvuorolla klo 6:00 ja 6:30 ja sen jälkeen alkavat normaalivuorot. Nykyinen ylitysaika on 20-25 minuuttia.

Vaihtoehdon 0+ on kuvattu puutteellisesti. Sen sisällöksi esitetään, että palvelutasoa kehitetään tiehallinnon palvelutaso-ohjeen mukaisesti. Palvelutaso-ohjetta ei esitetä. Liitteessä 3 vaihtoehdosta saa lisätietoja. Kuvauksen mukaan lähtökohdaksi nykytilasta poiketen on valittu ympärivuorokautinen liikenne ja hivenen nopeampi ylitysaika. Ympärivuorokautisuus on yksi monista tavoitteista, jotka on muodostettu vuoden 1993 yleissuunnitelman pohjalta. Hailuodon asukkaiden kannalta tällä voi olla joku merkitys esimerkiksi sairaustapauksissa – nekin hoituvat kuitenkin ylimääräisellä lauttavuorolla, joskus helikopterilla. Kyseenalaista on kuitenkin se, missä määrin muu Oulun seutu tarvitsee ympärivuorokautista yhteyttä Hailuotoon. Tavoitetiden tausta olisi ollut hyvä ohjelmassa käydä läpi. Liiteen 3 teknisissä tiedoissa todetaan vielä, että lautan koko ja operointitapa määritellään palvelutason tarpeiden mukaan. Sen tulee tarkoittaa, että vaihtoehto toteuttaa lauttaliikenteeltä odotettua palvelutasoa eikä palvelun tilaajan taloudellisin reunaehdoin määriteltyä tahtoa.

Nykytilan kuvaus

Kasvillisuus ja eläimistö

Linnustotieto rajataan suunnittelualueeseen ja läheisiin meri- ja ranta-alueisiin. Alueen merkitys muuttoreittinä jää kuitenkin kuvaamatta.

Hylkeistä on yleinen kuvaus, vaikka sekä hallin että itämerennorpan esiintymisestä lauttaväylällä on olemassa melko paljon tietoa. Olisi olennaista kertoa, että tielinjalla olevat karit ovat etenkin hallien tärkeä lepäilypaikka kesällä ja ainoa paikka, missä ne ovat nykyisin lautoilta melko helposti suuren yleisönkin nähtävinä. Tekstissä mainitaan yleisesti hallin elinympäristönä olevan ulkomeri ja uloin saaristo ja norpan avomeri. Se ei ole paikkatietoa, sillä etenkin alkutalvella lauttaväylällä on suuri merkitys laajemmankin alueen norpille.

Luvussa ’Muu selkärankainen eläimistö’ väitetään myös, että “laaja-alaiset niitot ja riistapeltojen aktiivinen hoitaminen ovat runsastuttaneet Hailuodon riistakantaa“ ja “esimerkiksi pesivä merihanhikanta on kymmenkertaistanut rantojen niiton ansiosta“. Koska lähdeviitteitä ei ole ja lähdeluettelossa ei ole ollenkaan eläimistöviitteitä, on mahdoton selvittää, mistä nämä käsitykset ovat peräisin. Yhtään riistapeltoihin liittyvää tutkimusta ei ole tietääksemme tehty Hailuodossa. Merihanhikannan kasvun kytkeminen niittoihin – jotka hyödyttävät periaatteessa lyhytkoipisia kahlaajalajeja ja avoniityllä pesiviä vesilintulajeja kuten lapa- ja jouhisorsaa – on kahden yhtä aikaa tapahtuneen asian virheellistä yhdistämistä toisiinsa (ajallinen yhteensattuma, jossa kaksi asiaa sattumalta korreloi keskenään). Merihanhikanta on kasvanut muista syistä – merihanhen parhaita pesimäpaikkoja eli ruovikoita vähentävistä niitoista huolimatta eikä niiden ansiosta. Minä aikana kymmenkertaistuminen on tapahtunut, jää auki. Niitoin käsitelty pinta-ala on lisäksi aikaa sitten jäänyt pienemmäksi kuin uusien rantalaidunten.

Kiinteä yhteys -vaihtoehdon välilliset vaikutukset ulottuvat linnuston kuten muunkin eläimistön ja kasvillisuuden osalta itse saareen. Hailuodon luonnon kuvaus on puutteellinen vaikutusten vertailun tarpeisiin.

Arvioinnin kohdentaminen

Vaikutusalueen rajaus

Yympäristövaikutusten arvioinnin vaikutusalue vaihtelee tarkasteltavan vaikutuksen mukaan. Kyseisessä hankkeessa lähivaikutusaluetta on lauttaväylä tai pengertien lähialue. Meri- ja lähivaikutus ulottuu Hailuodon puolella Santosenkarin saaresta Santosen pohjoispuolelta Hailuodon kaakkoisosaan Isomatalan saaristoon asti ja mantereella Oulunsalon Varjakasta Liminganlahden suupuolelle Kotakariin asti ja Lumijoen puolella Liminganlahden Selkämatalalta Luodonselän etelänurkkaan Siikajoen Varessäikälle asti. Kuitenkin Natura-arviointia koskevassa kohdassa sivulla 73 mainitaan tiepenkereen vettä nostava vaikutus Liminganlahdella, josta meri- ja lähivaikutuksen vyöhykkeessä olisi mukana vain suuosa suppeasti. Oulunsalon pohjoisosa ja Hailuoto on viety vyöhykkeeseen, jonka nimi on “liikenteellinen vaikutusalue“. Jo nimi antaa ymmärtää, että varisnaisia ympäristövaikutuksia itse Hailuodossa ei edes aiota tutkia.

Natura-arvioinnin sisällöstä ei kerrota ohjelmassa mitään, mutta on selvää, että siihen sisältyy Liminganlahteen kohdistuvien vaikutusten perusteellinen selvittäminen. Samaten kiinteästä yhteydestä koituvien seurausten selvittäminen on välttämätöntä vaihtoehtojen vertailua varten. Vaikutusaluetta on siten korjattava kattamaan Liminganlahti ja Hailuodon saari.

Vaikutusten selvittäminen

Liikenteelliset vaikutukset

Liikenteellisten vaikutusten selvittämisessä on otettava huomioon kiinteästä yhteydestä aiheutuvat muutokset liikenteessä, kuten sen kasvu. Kohdassa 7.3.2 ajoneuvoliikenteen päästöt asia jää myös epäselväksi, kun puhutaan kokonaispäästömäärien kehittymisestä, mutta ei selvästi osoiteta, että tarkasteltaisiin lauttayhteyden ja kiinteän yhteyden erilaista vaikutusta liikennemääriin ja sitä kautta päästöihin.

Maininta pengertien rakentamiseen tarvittavien maa-ainesmassojen kaivamisessa, murskaamisessa ja kuljetuksessa syntyvien päästöjen arviointi puuttuu kokonaan. Ne on myös arvioitava.

Kasvisto ja kasvillisuus

Ohjelman mukaan rakentamisaikaisista vaikutuksista merkittävin on arvokkaan lajiston kasvupaikkojen tuhoutuminen ja vaikutukset voivat tapahtua äkillisesti tai vähittäin esimerkiksi virtaus- ja jääolosuhteiden muutosten aiheuttamien luontotyyppejä ylläpitävien luonnonprosessien heikentymisen seurauksena. Jälkimmäinen lause kuitenkin kuvaa myöhempiä eli jatkuvia vaikutuksia ja vain äkilliset muutokset ovat rakentamisaikaisia vaikutuksia.

Luvussa ei kuvata selvästi, mikä on arvioitu vaikutus- ja tarkastelualue. Tekstistä kuitenkin selviää epäsuorasti, että kasvillisuusvaikutuksia aiotaan arvioida vain tielinjauksen lähistöllä. Tämä ei riitä, sillä virtaus- ja jäävaikutukset ulottuisivat paljon kauemmaksi ainakin Luodonselällä ja lauttaväylän pohjoispuolella. On arvioitava alue, jonne pengertien rantavoimia (jää- ja aaltoeroosio) heikentävä vaikutus ulottuisi, ja mikä on sen merkitys (kvantitatiivisesti) rantavoimien vapaana pitämien kasvilajien populaatioihin.

Kasvillisuuskohdassa ei puhuta sanaakaan mahdollisen pengertien rakentamisen mukanaan tuoman mökkiasutuksen kasvisto- ja kasvillisuusvaikutuksista. Mökkirakentamisen alavilla rannoilla on liittynyt lähes aina ympäristön perusteellinen mullistus. Toisaalta tämä osoittaa, että Hailuodon ranta-alueet sopivat melko huonosti loma-asuntorakentamiseen – sopiva ympäristö ei kaipaa suurisuuntaista muuttamista. Rakentamisvyöhyke on useimmiten rantametsää, joka suojelualueilla luokiteltaisiin “maankohoamisrannikon primaarisukkessiovaiheiden luonnontilaisiksi metsiksi“. Tämä luontotyyppi (9030) on ns. priorisoituja eli ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä. Samaten mökkirannoilla vedetään säännöllisesti ojat tontille tulevan tien reunoilla, ja oja viedään rantavyöhykkeen niittyjen tms. läpi rantaveteen, missä muodostuu paikallinen humuksisen ja suolattoman veden kuormituspiste, joka muovaa lähikasvillisuutta. Jos nykyinen löysä käytäntö jatkuu, rantavesien olosuhteet mullistetaan vielä kaivetuilla venevalkamilla.

Nämä lisääntyneen mökkirakentamien vaikutukset tulee myös arvioida. Menetelmänä voisi olla esimerkiksi se, että arvioidaan, mikä ero rantayleiskaavan mahdollistaman rantarakentamisen määrässä olisi lautta- ja pengertievaihtoehdoissa. Loma-asunnon keskimääräinen vaikutus ranta- ja vesikasvillisuuden tilaan tulisi arvioida riittävällä otannalla luonnontilaisilta ja rakennetuilta rannoilta.

Olennaista on, että sekä pengertien vesi- ja jääolosuhdevaikutukset että vaikutukset rantarakentamisen kautta arvioidaan selvästi kuvatuilla ja tieteellisesti pätevillä menetelmillä. Tässä ja monessa kohdassa esiintyvä käsite “asiantuntija-arvio“ viittaa kuitenkin epämääräiseen subjektiiviseen arvailuun.

Vaikutukset eläimistöön, linnusto

Ohjelman mukaan arviointi kohdennetaan erityisesti varsinaiselle suunnittelualueelle sekä lähistön ranta-alueelle. Koska missään ei kerrota, mitä aiotaan tehdä niillä alueilla (Liminganlahti, Luodonselän rannat), joihin pengertie vaikuttaisi vedenlaatu-, virtaus- ja jääolosuhteiden muutoksen kautta ja nousuveden padotuksen kautta, voidaan varmasti päätellä, että tielaitoksella ja konsulteilla ei ole aikomustakaan tutkia näitä vaikutuksia. Ne olisivat melko varmasti linnustolle paljon suurempia kuin “varsinaisella suunnittelualueella“ tapahtuvat. Mitään mainintaa ei löydy myöskään siitä, miten aiotaan tutkia kiinteän yhteyden toteutuessa tapahtuvien maankäytön muutosten vaikutus linnustoon itse Hailuodossa (Luodonselän rantojen lisäksi). Sana “erityisesti“ tarkoittaa edellä siis oikeasti sanaa vain.

Ainoa empiirinen työ, mitä luvataan tehdä, on “suorittaa kevään ja kesän 2009 aikana suunnittelualueella lauttalinjan sekä pengertien lähiympäristön linnustokartoitus“.

Mahdollisesti olemassa olevat aluetta koskevat kirjalliset linnustotiedot luvataan koota arviointia varten… lähtökohdiksi. Tämä on melko erikoista, kun kyseessä on jo arviointiohjelma, johon moisten “lähtökohtien“ tulisi jo sisältyä. Lisäksi kirjallisuuden vaatimus tarkoittaa käytännössä sitä, että tilaaja ja konsultit eivät aio käyttää rahaa tietojen hankintaan, vaan ottavat sellaiset vain, jos ne olisivat julkaistuina ilmaiseksi tarjolla. On selvä pääsääntö, ettei tällaista, vaikutusarvion kannalta relevanttia tietoa ole julkaistuna, vaan se on erikseen kerättävä eri lähteistä ja kunkin projektin yhteydessä.

Sitä, miten “suunnittelualueen“ jne. linnustokartoitusta aiotaan käyttää vaikutusarviossa, ei kuvata mitenkään. Ilmoitetaan vain, että suunnittelualueen linnustoa koskeva tieto raportoidaan ja arvioidaan sen perusteella suunnittelualueen arvo linnuston kannalta. Arvo on kuitenkin aivan eri asia kuin vaikutusarvio, josta pitäisi olla kysymys. Sitten ilmoitetaan, että suunnittelualueen linnustoa verrataan ympäröivien suojelualueitten linnustoon. Tälläkään ei ole suoranaisesti mitään tekemistä vaikutusarvion kanssa.

Seuraavaksi luetellaan “näkökulmia“, mutta yhdenkään kohdalla ei kerrota, millaisin metodein vaikutusarvio toteutetaan. Lopussa oleva lause, jonka mukaan “arviointi tehdään linnustoselvitykseen perustuvana asiantuntija-arviona“ osoittaa – kuten kasvillisuusosassakin, että lopputuotteena aiotaan tarjoilla subjektiivista arvailua ilman minkäänlaisten todellisten, toistettavissa olevien arviointimenetelmien käyttöä.

Vaatimukset

– on tutkittava koko vaikutusalue

– on käytettävä menetelmiä, joilla vaikutuksia eri vaihtoehdoissa voidaan arvioida määrällisesti. Esimerkiksi auton alle jäävistä linnuista on melko helppo tehdä nykytilatutkimus ja arvioida oikeasti uuden tieosuuden ja lisääntyvän liikenteen aiheuttamat lisätörmäykset pengertievaihtoehdossa.

Pengertien linnustovaikutuksen arviointi voidaan suorittaa itse Hailuodossa esimerkiksi seuraavasti:

1. Arvioidaan lautta- ja pengertien ero rantarakentamisen määrään. Pengertievaihtoehdossa oletetaan esimerkiksi rantayleiskaavan mahdollistaman rakentamisen toteutuvan kokonaan. Lauttavaihtoehdossa oletetaan, että joku osa (esim. 60 %) toteutuu.

2. Hankitaan aineisto suojelualueitten ulkopuolisten rantojen linnustosta sekä rakennetuilta että rakentamattomilta kohdilta.

2. Lasketaan linnuston muutos lautta- ja pengertievaihtoehdossa.

3. Verrataan lautta- ja pengertievaihtoehdon linnustovaikutuksia kvalitatiivisesti ja kvantitatiivisesti. Rakentamisprosentteja muuttelemalla arvioidaan epävarmuustekijöitä ja suoritetaan eräänlaista herkkyystarkastelua.

Vastaavasti eri vaikutusten arvioimiseksi pitäisi kehittää ongelmakysymyskohtainen arviointiohjelmassa selkeästi kuvattu menetelmä. Samantyyppistä lähestymistapaa voidaan soveltaa kaikkiin eliöryhmiin.

Lauttaväylän muuttolevähdysmerkitys mainitaan tekstissä, mutta sitä, miten pengertien vaikutus verrattuna nykytilaan aiotaan arvioida, ei kuvata mitenkään. Muuttajien määrät eri alueilla vaihtelevat vuosien välillä vielä huomattavasti enemmän kuin pesijöiden. Siksi yhden vuoden ilmeisesti ajallisesti epäyhtenäinen seuranta ei riitä. Tästäkään aiheesta ei juuri ole julkaistuja aineistoja. Siksi nykytilankin selvitys vaatii vanhan aineiston keräämistä niiltä, joilla sitä on, ja sen yhteen kokoamisen jälkeen arvion mahdollisista tiedon aukoista. Aukot tulisi täyttää uudella maastotyöskentelyllä. Tällä aikataululla se ei ole mitenkään mahdollista. Varsinaiseen vaikutusarvioon tarvitaan sitten perusteltu arvio pengertievaihtoehdon tuomista ekologisista muutoksista (lauttaväylän pitkä sula jäisi pois, silta-aukkoihin virtauksen aikaisin avaama sula, jäät kiinnittyisivät penkereeseen jne.) ja arvio siitä, mitä tämä vaikuttaisi lintuihin muuttokauden eri vaiheissa.

Kalasto ja kalastus

Pohjasedimenttien haitta-ainepitoisuudet on kattavasti tutkittava, jotta voidaan selvittää, mitä seurauksia voi olla ruoppauksista aiheutuvista pohjanmateriaalien siirtymiestästä ja vapautumisesta. Pengertie-tuulipuistorakentamisen yhteisvaikutukset tulee myös selvittää tältäkin osin.

Muu eläimistö

Tässä kappaleessa ilmoitetaan selvästi, että arviointi kohdennetaan myös Hailuodon saarelle. Jälleen puhutaan kuitenkin kirjallisista lähteistä, mikä tarkoittaa, että asiaa ei aiota tutkia asiallisesti niin, että siihen käytettäisiin sekä ajallisia että taloudellisia resursseja. Tietoja luvataan täydentää “mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi metsästäjiltä ja luontoharrastajilta koottavilla tiedoilla“. Kuten aikaisemmissakin kohdissa, seuraa jälleen luettelo näkökulmista, mutta ei minkäänlaista tarkkaa kysymyksenasettelua tai edes lyhyttä kuvausta käytettävistä arviointimenetelmistä. Niinpä “arviointi tehdään asiantuntija-arviona“, joka koostuu paikkakohtaisesta satunnaistiedosta ja ”valistuneesta” arvauksesta.

Natura-arviointi

On selvää, että Natura-arviointi on olennainen osa kyseisen hankkeen vaikutusten arviointimenettelyä. Sen sisällöstä ei kuitenkaan anneta mitään tietoa. Muun aineiston perusteella on pääteltävissä, että sekin esitetään tehtäväksi ”asiantuntija-arviona olemassa oleviin kirjallisiin lähteisiin tukeutuen.” Se ei riitä Natura-arvioinniksi eikä muutoinkaan vaihtoehtojen vaikutusten vertailemiseksi.

Tiepenkereen padotusvaikutus lounaistuulilla on yllättäen nostettu esille. Toisin kuin arviointiohjelmassa kirjoitetaan, se vaikuttaa ilmeisesti paitsi Liminganlahteen, myös Luodonselän rannoille kohottaen yläveden maksimikorkeutta ja lisäten korkeiden merivesien viipymää. Se lisää linnunpesien merivesituhoja. Arvion kvantifioimiseksi on olemassa perustiedot, joiden hankinnan konsultin tulee selvittää.

Tarpeen on tässäkin kohdassa muistuttaa myös lautta- ja pengertievaihtoehtojen erilaisista vaikutuksista Hailuodon maankäyttöön. Jos ja kun pengertie-vaihtoehto aiheuttaa lisäpaineita rantarakentamiseen, sillä on vaikutuksensa uusien kesäasuntojen lähellä oleviin Natura-alueisiin. Esimerkiksi kesäasumiseen liittyvä mönkijöiden yleistyminen on havaittavissa Hailuodossakin.

Vaihtoehtojen vertailu (luku 8)

Vertailun periaatteet esitetään vain yleisellä tasolla. Selvitettäviä asioita on paljon ja niissä käytettävät menetelmät vaihtelevat. Vertailun tekemistä ja arviointia heikentää se, että menetelmiä ei kuvata. Haasteellinen tehtävä kehkeytyy konsultille siitä, kun se ryhtyy selittämään vaihtoehtojen tavoitteidenmukaisuutta sekä vaihtoehtojen keskinäistä hyvyyttä tavoitteisiin verrattuna. Ohjelman perusteella arvioiden on vaikea uskoa siihen, että arviointiselostuksesta saadaan lukea kattavasti selvitettyyn tietoon perustuva uskottava ja tasapuolinen tulkinta vaihtoehtojen vaikutuseroista.

Seurannan suunnittelu (luku 10)

“Suositeltava seuranta“ jne. luvataan esittää arviointiselostuksessa, mutta koska ohjelmassa ei ole esitetty vaikutusten arvioinnille juuri minkäänlaisia toistamiskelpoisia menetelmiä, jää seurantakin väkisin aivan yleiselle tasolle.

Hankkeen aikataulu

Ohjelman mukaan hankkeen YVA-prosessi päättyy vuoden 2010 alkupuolella. Suurta osaa tässä ja muissa arviointiohjelmasta annettavissa lausunnoissa tai yhteysviranomaisen lausunnossa esille tulevista asioista on käytännössä mahdoton ottaa huomioon selvitysten teossa suunnitellussa aikataulussa. Yhteysviranomaisen lausunto on odotettavissa heinäkuussa 2009, joten esimerkiksi pesimälinnustoa koskevat lisäselvitystyöt voidaan tehdä maastossa vasta keväällä 2010, jolloin YVA-prosessin ilmoitetaan olevan jo ohi.

Hankkeen aikataulu pitäisi laatia niin, että palaute voidaan ottaa huomioon. Sekin pitäisi vielä ottaa huomioon, että yhden vuoden aikana tehtävät maastotyöt ovat vuosien välisen vaihtelun takia useimmiten liian suppeita edes kasvillisuuden tai linnuston nykytilan kuvaamiseen, saati arvioinnin ja seurannan pohja-aineiston tuottamiseen. Kyseinen hanke kuuluu niihin, joissa vaihtoehtojen aiheuttamat vaikutukset eroavat toisistaan hyvin voimakkaasti niin lyhyellä kuin pitemmälläkin ajalla. Se vaatii asiallisen vaikutustarkastelun tarvitseman riittävän ajan olennaisten vaikutusten selvittämiseksi.

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry

Merja Ylönen
sihteeri

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry

Aappo Luukkonen
puheenjohtaja