Mielipide Paskonevan turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksesta, Pyhäjärvi ja Haapajärvi
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
16.3.2010
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto/ympäristölupavastuualue
kirjaamo.pohjois(at)avi.fi
Dnro: PSAVI/62/04.08/2010
Hakija: Vapo Oy
Asia: Mielipide Paskonevan turvetuotantoalueen ympäristölupa- ja toiminnanaloittamislupahakemuksesta, Pyhäjärvi ja Haapajärvi
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry vaatii Vapo Oy:n hakemuksen hylkäämistä ympäristönsuojelulain 5, 6, 41 ja 42 §§:ien, luonnonsuojelulain 42 ja 65 §§:n, maankäyttö- ja rakennuslain 22, 30 ja 32 §§:ien sekä vesilain 1 luvun 15 a ja 17 a §§:ien vastaisena.
Jos hankkeelle kuitenkin myönnetään ympäristölupa, toiminnanaloittamislupaa ei tule myöntää ennen luvan lainvoimaisuutta.
Perustelut
Hakija ei ole ympäristönsuojelulain 5 §:n edellyttämällä tavalla riittävästi selvillä hankkeensa ympäristövaikutuksista ja ympäristöriskeistä. Hankkeesta kuitenkin todennäköisesti seuraisi ympäristönsuojelulain 42 §:n vastaisesti erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista.
Hakemuksen mukaan Paskonevan hankealue on osittain ojitettua ja osittain luonnontilaista ojittamatonta suota. Alue jakautuu kahteen osa-alueeseen, joita yhdistää konetie. Pohjoisemman osan suunnitellusta 55,5 hehtaarin tuotantoalueesta noin 31 hehtaaria ja eteläisemmän osan suunnitellusta 40,5 hehtaarin tuotantoalueesta noin 14 hehtaaria on ojittamatonta. Suunnitelma-aluetta ympäröivät pääosin ojitetut ja metsäiset suot.
Hakemuksen luontoselvityksistä ilmenee, että hankealueen luonnontilaiset osat muodostavat jo sinällään erittäin arvokkaan luonnon monimuotoisuuden keskittymän, jota vielä ympäristön raju käsittely korostaa. Vaikka ympäristö onkin täydellisesti ojitettua, ojittamaton alue on säilyttänyt vesitaloutensa hyvin. Alueella tavataan viisi Etelä-Suomessa vaarantunutta suotyyppiä. Paska-Vittoudenlampi ympäristöineen on metsälain tarkoittama erityisen tärkeä luonnontilainen elinympäristö ja siitä laskeva noro ympäristöineen voidaan katsoa luonnontilaisen kaltaiseksi tärkeäksi elinympäristöksi. Lampi ja puro ovat myös vesilain 15 a § ja 17 a § tarkoittamia suojeltuja luontotyyppejä.
Hakemuksen mukaan hankealueen luonto on vain paikallisesti arvokas. Hankkeen vaikutusalue on kuitenkin rajattu liian suppeaksi. Matala, rehevä ja umpeenkasvava Vittoudenjärvi on osa Paskonevan ja Paska-Vittoudenlammen kosteikkokokonaisuutta. Järven tila luontoarvoineen olisi pitänyt kartoittaa ja arvioida hankkeen vaikutukset sen tilaan. Vittoudenjärvi soisine laiteineen tulisi toimimaan turvealueen toisena pintavalutuskenttänä. Siitä ei kuitenkaan ole minkäänlaisia ympäristöselvityksiä. Vedenlaatuakaan ei ilmeisesti ole selvitetty, vaikka valmista tietoa ei ole ollut saatavilla. Järvi vastaanottaa turpeenottoalueen kuivatusvesiä jo ennestään Vittoudennevalta (40 ha) ja hakemuksenkin mukaan Paskonevan avaaminen aiheuttaisi etenkin typen lisäkuormitusta vielä järvestä lähtevässä Vittoudenojassa.
Hakemuksen mukaan järvellä ei ole virkistyskäyttöarvoa, jolla ilmeisesti tarkoitetaan sitä, ettei järvellä ole kalastusarvoa. Järvellä voi kuitenkin olla luonnonsuojelubiologista arvoa ja sitä kautta myös virkistyskäyttöarvoa.
Lampi lähiympäristöineen on rajattu hankealueen ulkopuolelle. Sekin on siten aluetta, johon kohdistuvia hankevaikutuksia on tarkasteltava ympäristönsuojelulain 42 §:n velvoittamalla tavalla. Hakemuksessa annetaan ymmärtää, että lampi ympäristöineen säilyisi nykytilassaan vierelle tulevasta voimaperäisestä kuivatuksesta ja kasvipeitteen ja turvekerrosten poiskuorimisesta huolimatta. Lammen ympäristössä on ennestään metsäojituksia, joilta osalta vesiä johdetaan lammen suuntaan. Ojaston nykytilasta ei hakemuksessa kuitenkaan kerrota. Suon ojittamattoman osan ja lammen ympäristön nykyinen luonnontila viittaa siihen, että ainakin lammen lähiympäristön ojaston vetokyky on heikentynyt tai ei ole merkittävästi kuivattanut aluetta alunperinkään. Maastokartan mukaan ojasto onkin harvaa varsinaisella suolla. Paskonevan keskiosa, lammen ympäristö ja Paskaojan varsi ovat vetisiä.
Lammen keskiravinteisilla rantanevoilla kasvaa koko maassa rauhoitettua suovalkkua ja alueelta on myös tavattu Suomen kansainvälisten vastuulajien listalle kuuluvia vaaleasaraa ja rimpirahkasammalta.
Hakija väittää, että lammen vesitalous säilyisi ennallaan viereisen turpeennostoalan tehokkaasta kuivatuksesta huolimatta, kun pohjoisen lohkon länsipuolisen eristysojan vedet johdettaisiin olemassa olevan metsäojaverkon kautta lammen pohjoispuoliselle alueelle. Näin valuma-alueessa ei tapahtuisi muutosta nykytilanteeseen verrattuna. Eteläisen lohkon sarkaojitus ei myöskään hakemuksen mukaan kuivata lammen ympäristöä.
Väitteiden tueksi ei ole mitään selvityksiä siitä, että vesien purkautumisessa ei tapahtuisi mitään muutoksia lampea ympäröivän suoalueen ympäri kaivettavasta eristysojasta huolimatta. Mitään selvityksiä ei myöskään ole siitä, miten lammen ympäristöön virtaavan veden ominaispiirteiden muutos vaikuttaisi suoluontotyyppeihin ja lajiston kasvupaikkaolosuhteisiin. Pohjoisen lohkon länsipuolen eristysojan vesihän olisi metsäojitusalueelta valuvaa vettä. Pohjoisen turpeenkaivuulohkon vedet ohjattaisiin laskeutusaltaiden ja pintavalutuksen kautta Paskaojaan ja Vittoudenjärveen.
Hakemuksessa ei myöskään oteta huomioon nostosta ja aumoista leviävän turvepölyn vaikutusta lampeen ja sen ympäristön suotyyppeihin ja muun muassa rauhoitetun suovalkun elinolosuhteisiin. Siinä vain yliolkaisesti ilmoitetaan, että lampeen saattaa kulkeutua vähäisesti turvepölyä, mutta sillä ei arvioida olevan juurikaan haittavaikutuksia lammen tilaan.
Kasvillisuusselvityksessä todetaan, että ”Koska suovalkun tyypilliset kasvupaikat ovat juuri rimpisiä ja luhtaisia soita, pienetkin muutokset vesitaloudessa voivat olla esiintymän häviämiseen johtavia muutoksia. Esiintymän säilymisen kannalta olisikin tärkeää rauhoittaa lammen ympäristö toimenpiteiltä ja mahdollisuuksien mukaan ennallistaa alueen vesitilannetta alkuperäiseen tilaansa esim. aluetta kuivattavia ojia tukkimalla. Lammen sijoittuminen suunnittelualueen keskiosaan on ongelmallista sikäli, että ympäröivien alueiden toimenpiteet saattavat muuttaa lammen ja sen ympäristön tilaa ennalta arvaamattomasti. Lisäksi lampea ja siihen suoraan liittyvää suunnittelualueen eteläosaa Paskapuron varressa tulisi tarkastella toiminnallisena kokonaisuutena – lammesta lähtevän ojan vedet virtaavat puroa pitkin etelään, ja myös suunnittelualueen eteläosan toimenpiteillä voi olla vaikutuksia lammen lähiympäristöön.”
Luonnonsuojelulain 42 §:n toisen momentin mukaan ”rauhoitetun kasvin tai sen osan poimiminen, kerääminen, irtileikkaaminen, juurineen ottaminen tai hävittäminen on kielletty.”
Paskonevan valmisteleminen turvetuotantoon johtaisi mitä todennäköisimmin rauhoitetun suovalkun elinvoimaisen esiintymän hävittämiseen, minkä vuoksi Vapo Oy:n turpeenottoa koskeva ympäristölupahakemus tulee hylätä.
Kosteikkoalueen ja Nurmesjärven vuorovaikutus on arvioimatta.
Hakemuksesta puuttuu luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen vaikutusten arviointi Natura-suojelualueeseen. Hakemuksen mukaan hankkeen lähivaikutuspiirissä ei ole suojelualueita. Suon pohjoispuolella 2 kilometrin päässä sijaitsee kuitenkin hyvin merkittävä ja kansainvälisesti arvokas Kärsämäen Nurmesjärven lintuvesialue, joka on suojeltu Suomen Natura 2000 -ohjelmassa (Fl1101802). Paskonevan-Vittoudenjärven kosteikkoalueen merkitys Nurmesjärven suojelualueen luontoarvojen säilymisessä on todennäköisesti suuri. Luonnonsuojelulain 65 §:n mukaan luvan myöntävän viranomaisen on katsottava, että lain 1 momentissa tarkoitettu arviointi on tehty.
Sijoituspaikan valinta
Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan voimassa olevan suunnittelumääräyksen mukaan turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti jo ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä. Turvetuotantoa tulee harjoittaa siten, että sen valuma-aluekohtainen vesistön kuormitus vähenee valtakunnallisen vesiensuojelun tavoiteohjelman ja nyttemmin myös Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden mukaisesti.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen tarkistettu turpeenoton sijoittumista koskeva alueidenkäyttötavoite kuuluu, että maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan voimakkaasti muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. Tarkistettu alueidenkäyttötavoite on keino ottaa huomioon muun muassa tuoreet turpeen ja turvemaiden käytön kasvihuonevaikutuksia selvittäneet tutkimustulokset, joiden yhteenvedon maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut sarjassaan (ISBN 978-952-453-349-2. MMM 11/2007).
YSL 6 § määräysten huomioon ottaminen edellyttää turpeenottohankkeiden kohdentamista ensisijaisesti suunnittelumääräyksen mukaisesti. Pohjois-Pohjanmaalla ja etenkin sen eteläosissa on tuhansia hehtaareita ojitettuja ja luontoarvonsa menettäneitä turvemaita. Luonnontilaiselle suolle ei tule antaa lupaa maankäyttö- ja rakennuslain alueidenkäyttötavoitteiden vastaisesti, jotta niiden ohjausvaikutus toteutuisi tarkoitetulla tavalla haittoja vähentävästi.
Vaikka hakija on rajannut vaikutusalueen liian suppeaksi ja laiminlyönyt monien olennaisten selvitysten tekemisen, kasvillisuusselvityksestä ja Nurmesjärven linnustotiedoista sekä luonnontilaisen kosteikkoluonnon harvinaisuudesta rajusti metäsojitetulla ja turpeenoton vaivaamalla alueella voidaan päätellä, että Paskoneva lampineen ja sen alapuolinen Vittoudenjärvi muodostavat yhdessä Nurmesjärven kanssa maakunnallisesti arvokkaan luontokokonaisuuden.
Ei toiminnanaloittamislupaa
Hakemuksessa perustellaan toiminnanaloittamislupaa turvevarojen niukkuudella ja tarpeella saada nopeassa aikataulussa varmistettua nostosta pois jäävien kenttien tilalle uusia kohteita. Kuitenkin Paskonevalta kaivettava turve on suunniteltu toimitettavan Pohjois-Pohjanmaan eteläosien energiaturpeen käyttökohteisiin, pääosin Haapavedellä sijaitsevaan Kanteleen Voiman turvelauhdelaitokseen, joka hukkaa kaksikolmasosaa energiastaan vesistön lämmittämiseen.
Toiminnanaloittamisluvan myöntäminen tekisi muutoksenhausta hyödyttömän, joten päätöksen täytäntöönpano muutoksenhausta huolimatta olisi ympäristönsuojelulain 101 §:n vastainen. Luonnontilaisen suon vesivaraston tyhjentäminen ja sen hydrologian tuhoaminen olisivat vaikutuksiltaan huomattavasti laajempi muutos kuin hakijan esittämä alapuoliseen vesistöön aiheutettu kuormitus, jonka korjaamiseen riittäisi hakijan mukaan 5000 euroa. Kosteikon tuhoutuminen olisi pysyvää.
Mauri Huhtala
varapuheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri