Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Pohjanmaan piiri

Pohjois-Pohjanmaa
Navigaatio päälle/pois

Pu­ron­lat­va­suon-Vengassuon tur­ve­tuo­tan­toa­lu­een ympäristölupa

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

6.5.2010

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
ympäristölupavastuualue
kirjaamo.pohjois(at)avi.fi

Dnro: PSAVI/129/04.08/2010

Hakija: Vapo Oy

Asia: Puronlatvasuon-Vengassuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, vesilain 1 luvun 17 a §:ssä tarkoitettu poikkeuslupa, toiminnanaloittamislupa ja töidenaloittamislupa, Pudasjärvi

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry vaatii Puronlatvasuon-Vengassuon turvetuotantoalueen ympäristölupahakemuksen hylkäämistä ympäristönsuojelulain 6, 8 ja 42 §§:n, maankäyttö- ja rakennuslain 24, 25 ja 28 §§:n sekä vesilain 15,18, 17 a §§:n vastaisena.

Jos hankkeelle myönnetään ympäristölupa, toiminnanaloittamislupaa ja töidenaloittamislupaa ei saa antaa muutoksenhausta huolimatta.

Perustelut

1. Hanke on alueidenkäyttötavoitteiden ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan vastainen

Ympäristönsuojelulain 42 pykälän mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittumisessa on lisäksi noudatettava, mitä YSL 6 §:ssä säädetään. Turpeenotto ei vaadi asema- tai yleiskaavoitusta, vaan sen maankäyttöä ohjaa maakuntakaava. Sen laadinnassa on otettava maankäyttö- ja rakennuslain 22 §:n mukaiset alueidenkäyttötavoitteet huomioon (MRL 24 §). Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon 2) alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset sekä 3) muut mahdolliset sijoituspaikat alueella.

Valtakunnallista turpeenoton maankäyttöä ohjaavan alueidenkäyttötavoitteen mukaan maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan voimakkaasti muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. Kyseistä alueidenkäyttötavoitetta toteutetaan Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan turpeenottoa koskevalla suunnittelumääräyksellä, jonka mukaan turvetuotantoon tulee ensisijaisesti ottaa entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- ja kulttuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä.

Puronlatvasuon-Vengassuon turpeennostohanke ei toteuta valtakunnallista alueidenkäyttötavoitetta eikä maakuntakaavan suunnittelumääräystä. Suot ovat luonnontilaisia ja niillä on merkittäviä luontoarvoja. Lisäksi turpeenotto vaikuttaa haitallisesti luonnonsuojelulailla suojeltuihin luontoarvoihin ja alapuoliseen vesistöön.

2. Pohjavesien pilaantumisriski

Vesienhoitolain yleisenä tavoitteena on suojella, parantaa ja ennallistaa vesiä niin, ettei pintavesien ja pohjavesien tila heikkene ja että niiden tila on vähintään hyvä. Vesienhoitoasetuksen 14 §:n mukaan pohjaveden määrällinen tila luokitellaan hyväksi, jos keskimääräinen vuotuinen vedenotto ei ylitä muodostuvan uuden pohjaveden määrää ja pohjaveden pinnan korkeus ei ihmistoiminnan seurauksena pysyvästi laske.

Puronlatvasuon ja Vengassuon välissä sijaitsee Pyöriämaan-Jyskymaan vedenhankintaan soveltuva II-luokan pohjavesialue. Hakija on täydentänyt hakemustaan maatutkahavainnoin, mutta kuten asiantuntija toteaa, se ei riitä selvittämään kuivatuksen vaikutuksia pohjavesialueeseen.

Vesilain 1 luvun 18 §:n mukaan pohjaveden muuttaminen on luvanvaraista. Jos toiminnalla aiheutetaan pohjavesiesiintymän antoisuuden olennainen väheneminen tai sen hyväksikäyttömahdollisuuden muu huonontuminen, sovelletaan myös pohjavesien osalta vesilain 1 luvun 15 pykälän määräyksiä. Niiden mukaan vesistöstä ei saa johtaa vettä tai ryhtyä vesistössä tai maalla muuhun toimenpiteeseen siten, että siitä tai sen seurauksena voi aiheutua sellainen vesistön aseman, syvyyden, vedenkorkeuden, vedenjuoksun tai muu vesiympäristön muutos, joka aiheuttaa muun muassa vedenvähyyttä, vesiluonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista, vähentää vesistön käyttökelpoisuutta vedenhankintaan, huonontaa vesistön puhdistautumiskykyä tai muulla edellä mainittuun verrattavalla tavalla loukkaa yleistä etua.

Ympäristönsuojelulain 8 pykälän mukaan pohjaveden pilaaminen on kielletty. Ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua; 2) toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää: tai 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto). YSL 42 §:n mukaan kahdeksannessa pykälässä tarkoitettu seuraus sekä vedenhankinnan vaarantumista aiheuttava toiminta ovat luvan myöntämisen esteitä.

Ympäristönsuojelulain tavoitteena on muun muassa ehkäistä ympäristön pilaantumista ja tehostaa ympäristöä pilaavan toiminnan vaikutusten arviointia ja huomioon ottamista kokonaisuutena. Koska on todennäkäistä, että pohjavesipinnan aleneminen voimakkaasti Puronlatvasuolla vaikuttaa pohjaveden virtaukseen ja sen määrään ja laatuun harjussa, lupa Puronlatvasuon kuivatukseen ja turpeennostoon olisi vastoin ympäristönsuojelulain ennaltaehkäisyn ja varovaisuus- ja huolellisuusperiaatteita.

Toiminnan harjoittaja ei ole esittänyt sellaista suunnitelmaa, jonka voisi päätellä poistavan riittävän luotettavasti pohjaveden pilaantumisen vaaran. Hakemuksen tiedot pohjavesialueesta ovat sihen liian niukat. Vedenhankintaan soveltuvan pohjavesiesiintymän hyväksikäyttämismahdollisuuksien huonontuminen on ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 mom 4) kohdan ja vesilain 1 luvun 15 ja 18 §§:n nojalla kielletty. Jos Puronlatvasuon kuivatus ja sen turpeiden nosto saattavat vähentää pohjaveden käyttökelpoisuuta, lupa muutaman kymmenen hehtaarin (50 hehtaaria yhdessä Vengassuon kanssa) luonnontilaisen suon kuivattamiseksi turpeenkaivuuta varten loukkaisi yleistä etua sekä vesilain että ympäristönsuojelulain vastaisesti. Tarkkailu ei riitä varotoimenpiteeksi. Jos vahinko todetaan tapahtuneeksi, sitä ei voi enää korjata.

3. Erityiset luonnonolosuhteet heikkenisivät

Vengasharju on hakemuksen asiakirjojen mukaan läpivirtausmuodostuma. Vedet virtaavat Puronlatvasuolta kohti harjua ja purkautuvat sen pohjoisreunalla kasvillisuusselvityksen mukaan useasta kohdasta. Pohjavesien purkautumispaikat erottuvat rehevinä ja erikoisina suotyyppeinä ja tihkupintaisina lähteinä. Puronlatvasuon puolella suon ja harjun reuna on jyrkkä. Sillä puolella suotyyppeihin kuuluu myös kausikosteikko.

Koska kasvillisuusselvitys on vuodelta 1997, siitä puuttuu suotyyppien uhanalaisarviointi. Suomen luontotyyppien uhanalaisuutta arvioineen raportin (Suomen ympäristö 8/2008) mukaan kausikosteikko on hyvin puutteellisesti tunnettu suotyyppi. Siitä on olemassa hyvin vähän tutkimustietoa, mutta se vähä on juuri Pohjois-Pohjanmaalta ja pääosin juuri myös Puronlatvasuon ja Vengassuon kasvillisuusselvityksen tekijän tuottamaa. Vähäisen tiedon vuoksi kausikosteikoiden uhanalaisarviointi on kuitenkin tekemättä. Kasvillisuusselvityksessä mainituista suotyypeistä esimerkiksi lettokorpi on Etelä-Suomessa äärimmäisen uhanalainen ja Pohjois-Suomessa ja koko Suomessa vaarantunut (taulukko 11). Puronlatvasuo ja Vengassuo ovat Pohjanmaan aapasoita, joka on keskiboreaalista kasvillisuusvyöhykettä, joka on osa Etelä-Suomea. Kyseiset suot sijaitsevat sen pohjoisosassa.

Vengassuon suotyyppien monimuotoisuuteen on pohjaveden purkautumisella merkittävä vaikutus. Kuitenkaan hakemuksessa ei ole mitään tietoa siitä, miten Puronlatvasuon kuivatus mahdollisesti vaikuttaa pohjaveden purkautumiseen Vengasharjun pohjoispuolella. Hakija ei hae poikkeuslupaa lähteiden muuttamiseksi. Siten hakemus ei tältäkään osin täytä ympäristönsuojelulain 5 §:n vaatimusta siitä, että toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja ympäristöriskeistä. Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 mom 4) kohdan ja vesilain 1 luvun 17 a pykälän vastaisena hakemukselle ei tule myöntää lupaa.

Hakemuksessa mainitaan, että alueellisesti uhanalaisen aapasaran risteymän kasvupaikka rajataan tuotantoalueen ulkopuolelle. Hakemuksessa ei kuitenkaan ole mitään arvioita siitä, riittääkö suunniteltu ja kartalta arvioitu 60 metrin välimatka nostoalueelle turvaamaan kasvin kasvupaikan säilymisen. Eristysojan kuivattavaa vaikutusta ei ole otettu huomioon eikä esitetty sen vaikutuksista mitään arviota.

Hakemuksessa ei myöskään oteta huomioon Kärppäsuon soidensuojelualueen muutosta Kärppäsuon-Räinänsuon Natura-alueeksi, johon liittyy merkittävä muutos suojelualueen pinta-alassa. Suojelualueen raja ulottuu Alajärveen asti. Alajärvestä ei ylipäänsä ole hakemuksessa mitään tietoja, vaikka järveä kaavaillaan laskeutusaltaaksi. Siitä ei ole paitsi tilatietoja ei myöskään tietoa sen luonnonarvoista. Maastokäynnillä 25.9.2003 (Mauri Huhtala, Markku Paso ja Merja Ylönen) Alajärveltä havaittiin joutsenpari ja järven yllä kaarteli piekana. Järven takana, suon reunassa havaittiin nuori kotka. Hankealueen linnuston selvitys ei ole riittävä tieto lupaharkinnan pohjaksi. Hakemuksesta puuttuvat myös kaikki tiedot luontodirektiivin liitteen IV lajien esiintymisestä kuivattavaksi sunnitellulla alueella ja Alajärvellä.

Turpeenottoalue sijaitsisi lähimmillään vain muutaman sadan metrin päässä suojellusta alueesta ja Alajärvestä. Hakemuksesta puuttuu pölyn ja melun vaikutusten arviointi Natura-suojelualueelle ja siihen rajautuvaan järveen. Kärppäsuo-Räinänsuo on arvokas lintusuo, jonka suotuisan suojelutason säilyttämiseen sisältyy myös häiriöttömän erämaisen elinpiirin ja pesimärauhan turvaaminen.

4. Vesistöjen hyvä tila ja pienvesiluonnon riittävä suojelutaso vaarassa

Turvesoiden käyttöä koskevan maakuntakaavan suunnittelumääräys edellyttää, että tuotantoa harjoitetaan niin, että valuma-aluekohtainen vesistön kuormitus vähenee valtakunnallisen vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaisesti. Puronlatvasuon-Vengassuon turpeenottohankkeella voi olla haitallisia vaikutuksia alapuoliseen vesistöön. Kuivatusvedet vastaanottava vesistö on Alajärven ja Vengasojan jälkeen Mertajoki, joka laskee Siuruanjokeen. Mertajokeen kohdistuu jo nykyisin mittavasti kuormitusta sekä metsäojitus- että turpeennostoalueilta. Hakemuksessa on mainittu vain Vapon Sivakkasuon eli Jakosuon turpeenkaivuualue. Esimerkiksi Turveruukin Viidan-Kärppäsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa on vastikään kuulutettu aluehallintovirastossa. Turpeenkaivuualueen kuivatusvedet johdetaan Mertajokeen Mertajärven kautta. Kun kyse on jo vanhasta turpeennostoalueesta, harkittavana on vain vesiensuojelutason parantaminen.

Mertajoki on rehevä vesistö. Sen tilaa ei ole vielä vesienhoitosuunnitelmassa luokiteltu. Kuitenkin vesienhoitolain tavoite hyvästä tilasta vuoteen 2015 mennessä koskee myös Mertajokea. Joki laskee Siuruanjokeen, joka alaosaltaan on arvioitu vesienhoitosuunnitelmassa hyvässä tilassa olevaksi. Hyvän tilan tulee olla pysyvä. Se edellyttää myös vesistön tilan kohentamista Mertajoessa, joka laskee Siuruanjoen alaosalle. Siksikään lisäkuormitusta Mertajokeen ei pidä sallia. Siuruanjoen kokonaiskuormitusarviossa on myös otetttava huomioon, että latvaosiltaan joen tila on vain tyydyttävä.

Kuten todettua Alajärven tilasta ei hakemuksessa mainita mitään. Maastokäynnillä 2003 Alajärvi vaikutti matalalta ja rehevältä. Järven vesikasvillisuus oli runsasta. Kuivatusvesien johtaminen suojelualueen rajalla sijaitsevaan pieneen järveen merkitsisi YSL 42 §:n 1 momentin 2) kohdan vastaista merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa ja 4) kohdan vastaista erityisten luonnonolosuhteiden huonontamista.

Hakija hakee myös poikkeuslupaa vesilain 1 luvun 17 a §:n vastaiseen toimintaan. Puronlatvasuon Kolehvioja on kuitenkin erityisen arvokas pienvesi. Kohdassa, missä puro virtaa Vengasharjun poikki, sen reunoilla esiintyy molemmin puolin tihkupintaisia lähteikköjä ja ruohoheinäkorpea. Lähteet ovat myös vesilain 1 luvun 17 a §:n suojelemia ja ruoho- ja heinäkorvet ovat suotyyppien uhanalaisuusluokituksen mukaan Pohjanmaan aapasuovyöhykkeellä erittäin uhanalaisia. Pohjois-Suomessa suotyypit ovat silmällä pidettäviä ja koko maassa vaarantuneita. Poikkeuslupaa tuhota vesilain suojaama pienvesiympäristö ei tule myöntää. Luontodirektiivin raportoinnin johtopäätöksissä todetaan, että pikkujoet ja purot -luontotyypin suojelutason kokonaisarvio on epäsuotuisa ja riittämätön, mutta paraneva (liite 1). Hakemuksessa luetellaan joukko jo suojeltuja pienvesiä ikään kuin niillä voitaisiin korvata luontotyypin heikkeneminen suojelualueiden ulkopuolella. Tila-arvio edellyttää kuitenkin lisäsuojelua, jotta luontotyypin suojelutason kohenee. Lähteet ja lähdesuot -luontotyypin suojelutason kokonaisarvio on epäsuotuisa ja huono. Siitä seuraa, että Puronlatvasuon-Vengassuon luonnontilaisten ja välittömästi suojelualueen vieressä sijaitsevien soiden vesilailla suojeltujen luontotyyppien tilan tuhoamiseen ei tule myöntää poikkeuslupaa.

Hakemus tulee hylätä myös siksi, ettei Puronlatvasuolta tulevasta laskuojasta anneta mitään tietoja. Sitä ei ole inventoitukaan, koska kartoitukset on rajattu tiukasti ns. hankealueelle eli kuivattavalle osalle. Maastokartan mukaan Alajärveen suolta laskeva puro on luonnontilainen. Sekin saattaa olla vesilain 1 luvun 17 a §:n mukainen pienvesi, muta ilman maastotietoja sitä on mahdoton todeta, joten hakemuksessa ei ole riittäviä tietoja lupaharkinnan perusteeksi.

Toiminnan ja töiden aloittamisluvalle ei edellytyksiä

Jos hankkeelle myönnetään ympäristölupa, toiminnan ja töiden aloittamislupaa ei tule myöntää muutoksenhausta huolimatta. Turpeenotto muuttaa ympäristöä laajasti ja peruuttamattomasti. Jos toiminta aloitetaan, suot menettävät luonnontilaisuutensa ja luontoarvonsa, joita ei voi palauttaa ennalleen, jos hankkeen lupa myöhemmissä oikeusasteissa evätään. Lisäksi hanke saattaa aiheuttaa haitallisia muutoksia alapuolisessa vesistössä ja pohjavesialueilla. Turvetuotanto Puronlatvasuolla ja Vengassuolla ei ole myöskään raaka-aineen saatavuuden turvaamiseksi välttämätöntä. Sille on vaihtoehtoisia kohteita, joita hakijalla on jo ennestäänkin runsaasti hallussaan ja tiedossaan.

Mauri Huhtala
varapuheenjohtaja

Merja Ylönen
sihteeri

LIITE 1 [ei tässä]: Yhteenveto luontodirektiivin raportoinnin johtopäätöksistä (Raportti EU:n komissiolle luontodirektiivin säännösten soveltamisesta vuosilta 2001-2006. YM2007-00315)