Ison Olvasjärven säännöstely ja Vainionsuon tekojärven rakentaminen ja säännöstely

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

17.5.2010

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
Ympäristölupavastuualue
kirjaamo.pohjois(at)avi.fi

Dnro: PSAVI/2/04.09/2010

Hakija: Oulun kaupunki / Oulun Vesi

Asia: Ison Olvasjärven säännöstely ja Vainionsuon tekojärven rakentaminen ja säännöstely, Oulu, Utajärvi ja Pudasjärvi

Vaatimus

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry vaatii, että Ison Olvasjärven säännöstelylle ja Vainionsuon tekojärven rakentamiselle ja säännöstelylle ei myönnetä lupaa.

Hanke on vesilain 1 luvun 15 §:n ja 2 luvun 5 §:n, vesienhoitolain 21 ja 23 §§:n sekä luonnonsuojelulain 65 ja 66 §§:n vastainen.

Perustelut

Hakemuksella haetaan mahdollisuutta kompensoida Oulun Veden Viinivaaran pohjavesihankkeen haittoja. Suunnitelman mukaan Ison Olvasjärven säännöstelyllä ja Vainionsuon loppuunkaivetun turpeennostopoteron vesittämisellä kompensoitaisiin pohjaveden oton aiheuttamaa virtaamamenetystä Nuorittajoessa.

Lupahakemuksessa keskitytään etupäässä hankkeen teknisen toteutuksen kuvaamiseen. Korvausveden laatukysymykset jäävät toissijaisiksi, vaikka ne ovat lopputuloksen kannalta oleellisen tärkeitä. Kokemuksesta tiedetään, että turvepohjaisen tekoaltaan vedenlaatu on erittäin huono. Ison Olvasjärven säännöstely ei varmasti myöskään paranna järven jo ennestään kehnoa vedenlaatua eikä niinikään ole haittoja lievittävä ratkaisu Nuorittajoen tilan kohentamiseksi. Veden laatukysymykset korostuvat tässä tapauksessa erityisesti, koska hankkeella on tarkoitus korvata pohjavettä.

Määrällisessä laskennassa päädytään siihen, että toimenpiteiden avulla ”tyypillinen” alivirtaamakauden aikainen, pohjaveden pumppauksesta aiheutunut vähenemä saadaan osittain kompensoitua. Sorsuanojan alapuolella Nuorittajoessa virtaamamenetys laskisi 18 prosentista noin 10 prosenttiin. Haittojen vakuutellaan jäävän suhteellisen vähäisiksi.

Pelkästään teknisesti tarkastellen korvaustoimenpiteet tuskin aiheuttavat suurta vahinkoa muutoin kuin Ison Olvasjärven luonnontilalle ja sen Natura-suojeluperusteille. Vähäisten haittojen väitteeltä menee kuitenkin uskottavuus, jos sillä tarkoitetaan sitä, että on vaikutuksiltaan vähäistä vaihtaa vedenlaadultaan tyydyttävässä tilassa olevan Nuorittajoen virtaamasta kahdeksan prosenttia pohjavedestä turvealtaan ja säännöstellyn järven vesiin samalla, kun joen kokonaisvirtaama kuitenkin laskee 10 prosenttia.

Vesienhoitolain mukaan minkään vesien tila ei saa enää heiketä, vaan siinä tulee saavuttaa hyvä ekologinen tila vuoteen 2015 mennessä. Nuorittajoen nykyinen tila on luokiteltu vain tyydyttäväksi. Ekologinen luokitus perustuu laajaan aineistoon. Merkillepantavaa siinä on, että hydrologismorfologisen tilan mutokset on arvioitu erittäin vähäisiksi, mutta hajakuormitus suurehkoksi ja pistekuormitus kohtalaiseksi.

Hakemuksessa ei ole riittävää kuvausta Ison Olvasjärven nykyisestä vedenlaadusta, vaikka tieto olisi välttämätön pyrittäessä arvioimaan järven säännöstelyn vaikutuksia. Viimeisen vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan (2000-2003) Ison Olvasjärven luokka on pudonnut tyydyttävästä välttävään. Vesiviranomaisten laaturekisterin mukaan ravinnetasojen perusteella järven vesi vaihtelee rehevästä erittäin rehevään ja klorofylli-a:n perusteella se voidaan luokitella jopa ylireheväksi. Rehevien järvien tapaan siinä esiintyy kevättalvisin happivajausta ja sinileväkukintoja kesäisin.

Kokemuksesta tiedetään, että säännöstely yleensä heikentää vesistöjen vedenlaatua. Ison Olvasjärven tapauksessa ratkaisevan tärkeää on se, että pohjaveden pumppauksen alettua suoraan järveen tuleva pohjavesivirta tyrehtyy ja säännöstelytilavuus täyttyy soilta valuvilla pintavesillä.

Toinen vaikuttava seikka on suunniteltu säännöstely. Järven säännöstelyväliksi esitetään 40 sm, joka on vain vähän suurempi kuin vesipinnan luontainen vaihteluväli vuosina 1989-2001. Tällä perusteella hakija arvioi, että Ison Olvasjärven vedenlaadun ei arvioida muuttuvan säännöstelyn seurauksena merkittävästi, kun säännöstely toteutetaan nykyisen vedenpinnan korkeusvaihtelun rajoissa.

Järven ja sen ympäristön kannalta vaikutukset voivat olla kuitenkin aivan erilaisia nykytilaan verrattuna. Luonnontilassa järven pinta viipyy keväällä ylärajalla korkeintaan muutamia viikkoja. Kevättulvarytmiin on järven ja sen rantojen kasvillisuus sopeutunut. Säännöstelytilanteessa kuukausia viipyvä ylävesi aiheuttaa vääjäämättä suuria muutoksia kasvillisuuteen. Esimerkiksi alavampien rantojen puusto kärsii. Kun järven vedenlaatu samalla pohjaveden pumppauksen johdosta huononee, seurauksena voi olla kasviplanktonin tuotannon voimakas kasvu ja sen aiheuttama pohjakerroksen happikato. Tämän prosessin seurauksena Isoon Olvasjärveen voi muodostua sisäinen kuormitus jo kesäaikana, tavallisempi kevättalvinen kuormitus siinä on jo ennestään. Päinvastoin kuin hakemuksessa arvellaan, lopputuloksena saattaa olla sisäisen kuormituksen kasvusta johtuva järven tilan pysyvä huonontuminen. Natura-arvonsa Fennoskandian luonnontilaisten jokireittien osana säännöstelty Iso Olvasjärvi menettäisi joka tapauksessa.

Myös turpeennostokentän pohjalle perustetun säännöstelyaltaan vesistövaikutukset voivat nousta erittäin suuriksi. Allas täytetään ympäristön sulamisvesistä. Suon pohjalle jää myös aina pitkälle maatunutta turvetta, joka on hyvin ravinnepitoista ja herkkää lähtemään veden mukana liikkeelle. Vainionsuolta lähtevän veden pitoisuudeksi esitetään arviot raudan, kemiallisen hapenkulutuksen ja fosforin määristä. Hakemuksessa ei kerrota, mihin lukemat perustuvat. Typen päästöistä ei ole arviota ollenkaan. Se on oleellinen puute, sillä turvesuot tunnetaan nimenomaan orgaanisen typen päästäjinä. Orgaaninen typpi on sellaisenaan käyttökelpoista kasviplanktonin tuotannolle ja siten herkästi vedenlaatua heikentävä tekijä etenkin, kun alueen vesistöt yleisesti ovat typpirajoitteisia. Kun fosforia vedessä on niinkin runsaasti kuin hakemuksen arviossa esitetään, seurauksena voi olla vain voimakkaan rehevöitymiskierteen alkaminen myös Vainionsuon säännöstelyaltaassa.

Hakemuksessa Vainionsuon vedenlaadun heikkous myönnetäänkin, mutta esitetään turvealtaan vesien jotenkin parantavan jopa Sorsuanojan nykyistä tilaa siten, että ojan keskiosat eivät kuivu ja allikoidu alivirtaamakausina. Karttatarkastelun perusteella Vainionsuo näyttäisi kuitenkin sijaitsevan Sorsuanojan alaosalla, joten on vaikea käsittää, miten tekojärven vesillä voitaisiin parantaa ojan keskiosan virtaamia. Sitäpaitsi käsitys nykytilaisen Sorsuanojan ”lähes vedettömyydestä” alivirtaamakausina perustuu äärimmäisen poikkeuksellisissa olosuhteissa tehtyihin havaintoihin.

Ojan nykyisestä tilasta esitetään todisteina valokuvia ajalta 1.8-5.9 2006, joka oli kuivin kesä ”miesmuistiin”. Silloin suuret purot ja pienet joetkin saattoivat loppukesästä kuivua kokonaan. Kuvat antavat erheellisen ja vähättelevän kuvan Sorsuanojan ja Olvasojan todellisesta merkityksestä Nuorittajoen virtaamille.

Hakemus tulee lainvastaisena hylätä

Vesilain 1 luvun 15 §:n mukaan vesistöstä ei saa johtaa vetää tai ryhtyä vesistössä tai maalla toimenpiteseen, josta voi aiheutua vesistön aseman, syvyyden, vedenkorkeuden, vedenjuoksun tai muu vesiympäristön muutos, joka 2) aiheuttaa tulvan vaaraa, yleistä vedenvähyyttä tai vesiluonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista; 4) huonontaa vesistön puhdistautumiskykyä ja 6) muulla edellä mainittuun verrattavalla tavalla loukkaa yleistä etua (vesistön muuttamiskielto).

Vesilain 2 luvun 5 §:n mukaan rakentamiseen ei saa myöntää lupaa, jos rakentaminen vaarantaa yleistä terveydentilaa tai aiheuttaa huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa taikka jos se suuresti huonontaa paikkakunnan asutus- ja elinkeino-oloja.

Ison Olvasjärven ja Vainionsuon säännöstelysuunnitelmaan liittyy veden laadun suhteen niin suuria epävarmuuksia, että sille ei tule antaa lupaa. Toimenpiteillä ei kyetä kompensoimaan kuin osittain pohjavedenoton Nuorittajoessa aiheuttamaa virtaamamenetystä samalla, kun jokeen tulevan veden laatu huononee oleellisesti. Lopputulos voi Nuorittajoen kannalta olla vielä huonompi kuin, jos korvaavaa vesitystä ei järjestettäisi ollenkaan.

Ison Olvasjärven säännöstely ja veden johtaminen järvestä sekä Vainionsuon tekojärven rakentaminen ja säännöstely olisivat yleisen edun vastaisia heikentäessään Natura-suojeluohjelmaan kuuluvien Ison Olvasjärven ja Nuorittajoen tilaa entisestään ja vaarantaen mahdollisesti pysyvästi vesienhoitolain tilatavoitteen saavuttamisen. Kompensointisuunnitelmalla ei pystytä lievittämään Viinivaaran pohjavesihankkeesta aiheutuvia haittoja.

Mauri Huhtala
varapuheenjohtaja

Merja Ylönen
sihteeri