Lausunto Haukiputaan merituulivoima-alueen osayleiskaavaluonnoksesta
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (PPLY)
pply(at)pply.fi
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry (PPLSP)
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
2.9.2010
Haukiputaan kunta
Maankäyttötoimi
90831 Haukipudas
Viite: Lausuntopyyntö 1.7.2010
Asia: Lausunto asiakirjasta Haukiputaan merituulivoima-alueen osayleiskaavaluonnos 14.6.2010
Tiivistelmä lausunnosta
Osayleiskaavaluonnos on laadittu 138 tuulivoimalaa sisältävän vaihtoehdon (VE1+) toteuttamiseksi. Lausujat suosittavat kuitenkin vaihtoehdon VE0 valitsemista eli toteuttamatta jättämistä. Siitä johtuen kaavoitusta ei ole syytä jatkaa tuulivoimaloiden pystyttämiseksi kohdealueelle Nimettömänmatala ja Hoikka-Hiue-Luodeletto. Syinä ovat merkittävät luonnolle, eritoten linnustolle, aiheutuvat haitat sekä kalastoa ja kalastusta heikentävät vaikutukset. Hyödyt ovat liian vähäiset hankkeesta aiheutuviin haittoihin nähden.
Perustelut tiivistetysti:
– Alue on kalojen lisääntymisen ja kalastuksen kannalta merkittävä. Perämeren alueelle on suunnitteilla merituulivoimahankkeita mittava määrä. Pääosa Suomen rannikolle suunnitelluista hankkeista sijaitsisi matalikolla rannan tuntumassa. Hankkeiden suuri määrä korostaa yhteisvaikutusten huomioon oton tarvetta ja sijainnin ohjauksen tiukkuutta kokonaisrasituksen vähentämiseksi.
– Perämerellä sijaitsee monin paikoin kevyitä sedimenttijakeita, joita alueelle tyypilliset tuulen aiheuttamat virtaukset liikuttelevat. Aiemmissa kalatalousselvityksissä on havaittu kalaston vähentyneen merkittävästi ja pitkäaikaisesti pohjaruoppausten yhteydessä. Monet tuulivoimalapuistot on suunniteltu sijoitettaviksi matalikoille, jotka ovat monien kalalajien parhaita kutupaikkoja. Vähäisetkin ruoppaukset saavat kevyet sedimenttijakeet liikkeelle estäen kudun onnistumisen. Liikkeellä oleva sedimentti likaa myös verkot ja pyydykset vaikeuttaen ja jopa estäen kalastuksen.
– Alue on Suurhiekka-selvityksen ja aiemman tietämyksen mukaan ainakin kohtalaisen merkittävä lintujen muuttoväylä. YVA-selostuksessa esitetty linnustoselvitys on hyvin puutteellinen. Sen perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä paikan merkityksestä muuttoväylänä. Myös pesimälinnustoselvitys on vajavainen, varsinkin kun selvityksen alla, touko-kesäkuun alussa myrskyn nostattama korkea vesi tuhosi Perämerellä pääosan lähellä vesirajaa pesivien lintujen pesistä. Kokonaisuutena linnustoselvitykset ovat riittämättömiä. Jos hanke etenee, ne on tehtävä uudelleen ja kunnon menetelmillä.
– Vaikutukset Natura-alueille. Kaava-alue sijaitsee lähellä Natura-2000 -kohdetta Perämeren saaret (FI1300302) ja osittain Natura-alueella. Sen kolme kohdetta jää suunnittelualueen sisälle ja 11 kohdetta sijaitsee lähietäisyydellä. Hankeselostuksessa Natura-alueiden luonnolle aiheutuvia vaikutuksia on vähätelty. Hankkeesta aiheutuu merkittäviä ongelmia Natura-alueille vaarantaen niiden suojeluperusteena olevien lajien säilymisen alueen lajistossa. Monille Natura-lajeille on jäiden aiheuttama rannan kulutus elinympäristössään välttämätöntä. Se pitää rantavyöhykkeen avoimena Perämeren erikoiskasvilajeille ja avoimella rannalla pesiville linnuille. On hyvin todennäköistä, että suuri määrä voimaloita – maksimissaan 138 kappaletta, vaikuttaa merkittävästi jääkentän liikkeisiin estäen jäiden muokkausvaikutuksia Natura-luontotyyppeihin.
– Kaavaluonnos perustuu riittämättömiin selvityksiin ja on siten maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n vastainen.
Lausunto osayleiskaavasta
Tuulivoimaloille kaavoitettavista osa-alueista Hoikka-Hiue-Luodeletto on pinta-alaltaan noin 55 neliökilometriä (korkeintaan 102 tuulivoimalaa) ja Nimettömänmatala noin 15,5 neliökilometriä (korkeintaan 36 tuulivoimalaa). Alueista vain pienempi eli Nimettömänmatala on maakuntakaavassa osoitettu tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi.
Vaikka maakuntakaavan tuulivoimaloiden varausalueet perustuvat ylipäänsä lähinnä vain teknistaloudelliseen sopivuuteen ja tuulisuuden arviointiin, jonkin verran myös kaavoitusvaiheessa ympäristövaikutuksista saatu palaute on vaikuttanut kaavan tuulivoimavarauksiin. Hyvällä syyllä voi olettaa, että se on vaikuttanut siten, että kaavassa on Haukiputaan edustalla tuulivoimaa varten varaus vain Nimettömänmatalalla. Tuulivoiman sijoittamista nyt tarkastelussa olevalle alueelle on kritisoitu maakuntakaavoituksen ohella myös muissa vastaavissa yhteyksissä, joissa on osoitettu kiinnostusta tuulivoimaloiden sijoittamiseksi kyseiselle merialueelle rannikon läheisyyteen. Joka kerta on kannanotoissa varoitettu alueen herkkyydestä ja eritoten sen linnustollisesta merkityksestä.
Osayleiskaavaluonnoksessa esitetään kuitenkin maankäytön varaus 138 tuulivoimalan alueelle. Luonnoksen teossa on tukeuduttu täysin ympäristövaikutusten arviointimenettelyn selvityksiin. Kaavaselostuksessa todetaan, että lisäselvityksiin ei ole nähty tarvetta.
Lausunnonantajat ovat toista mieltä. Tehdyt selvitykset ovat hyvin puutteellisia ja osin jopa virheellisiä. Puutteellisuuksiin on viitannut myös yhteysviranomainen lausunnossaan (POPELY/45/07.04/2010). Siinä tuodaan esille myös, että maankäyttö- ja rakennuslakia on tarkoitus muuttaa siten, että kaava voi ohjata rakennuslupien myöntämistä suoraan. Samaan on myös kaavoittaja pyrkimässä. Se taas yhteysviranomaisen mukaan edellyttää, että YVA-menettelyssä laadittujen selvitysten on oltava riittävän tarkkaa tasoa. Selvityksiä voidaan kuitenkin täydentää kaavan laadinnan yhteydessä. Kyseisessä tapauksessa myös yhteysviranomainen vaatii lausunnossaan moneen kertaan, että tehtyjä selvityksiä on täydennettävä. Kaavoittaja ei kuitenkaan ole ohjetta noudattanut, vaan on tyytynyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tuottamiin selvityksiin. Täten kaavaluonnos ei perustu maankäyttö- ja rakennuslain 9 §.n vaatimuksen mukaisesti riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin.
Vedenalainen ympäristö
Kuten Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelut toteaa, yhteysviranomaisen lausunnosta huolimatta sedimenttinäytteitä ja pohjaeläinnäytteitä ei ole otettu tarpeellisessa määrin hankealueelta eikä näytteitä ole otettu niin, että ne kattaisivat kaikki syvyys- ja pohjanlaatuvyöhykkeet. Näin ollen sedimentti- ja pohjaeläinnäytteiden määrä on edelleen liian pieni alueen kokoon nähden eikä se riitä kuvaamaan alueen nykytilaa muuten kuin näytteenottopisteiden kohdalta. Kokonaiskuvaa ei näistä näytteistä pysty rakentamaan. Lisäksi sähkönsiirtoreiteiltä ei ole otettu sedimenttinäytteitä, vaikka joillakin alueilla kaapelit jouduttaisiin kaivamaan pohjaan.
Sedimentit saattavat olla hienojakoisia ja siten hyvin liikkuvia merivirtojen mukana. jos suunnittelua jatketaan, tarvitaan tarkempi selvitys sekä merivirtauksista alueella että myös tarkempi analyysi alueen sedimenteistä.
Tuulivoimaloiden perustustapa ei ole ollut vaikutusten arvioinnissa tiedossa. Tuulivoimalat kuitenkin perustettaisiin 3-10 metrin syvyiselle matalikolle. Todennäköistä on, että perustaminen edellyttää ruoppauksia ja ehkä myös joidenkin keinosaarten rakentamista. Niillä on merkittäviä ympäristövaikutuksia, mutta myös merkitystä kaavan laadinnassa. Nyt kaavaluonnoksessa esitetään vain hyvin yleisesti tuulivoimaloiden rakentamista koskevassa suunnittelumääräyksessä, että alueen suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset maisemaan, linnustoon ja vedenalaiseen luontoon sekä pyrittävä lieventämään näistä aiheutuvia vaikutuksia.
Kaavoittajalla ei ole kuitenkaan mitään kantaa vaikutusten määrään ja laatuun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa vakuutetaan, että ”Tavoitteena on mahdollistaa merituulipuiston toteuttaminen siten, että rakentamisaikaiset sekä pitkän aikavälin ympäristövaikutukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi.” Kaavaselostuksessa vaikutukset on kirjattu maankäyttö- ja rakennuslain vaatimuksia vastaavasti:
Vaikutukset
1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; (kalastuselinkeino, virkistyskäyttö sekä ympäristön viihtyisyys )
2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; (rakentamisen aiheuttamat vaikutukset)
3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; (linnusto, kalakanta, Natura -alueet )
4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; (uusiutuvan energian tuotanto)
5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön; (rakentamisen näkyvyys merialueella ja rannikkoalueelta sekä muutokset merialueen maisemakuvassa)
Kaavaluonnoksessa on osoitettu ohjeelliset tuulivoimalan sijoituspaikat. Tiedossa olevien taustatietojen puutteiden ja kaavoittajan omien selvitysten olemattomuuden takia on pääteltävissä, että kaavoittaja on sallimassa maankäyttöä, jonka vaikutuksista sillä ei ole mitään käsitystä eikä se myöskään aio kantaa siitä vastuuta.
Kaavoitusta ei ole syytä jatkaa ennen, kuin lisäselvitykset ovat valmistuneet. Niiden pohjalta on vasta päätettävissä, millainen alue tuulivoimalle on Haukiputaan edustalta rajattavissa vai onko minkäänlaista. Suunnittelumääräyksellä voidaan tarkemmin ohjeistaa voimaloiden sijoittumista ympäristöhaittoja vähentävästi. Niissä pitää ilmaista tarkemmin myös se, millaisia selvitysten esille tuomia arvoja tulee säilyttää.
Natura-alueet
Hanke sijaitsee lähellä Natura 2000 -kohdetta Perämeren saaret (FI1300302), joka muodostuu Kemin, Tornion, Simon, Iin, Haukiputaan, Oulun, Oulunsalon ja Hailuodon edustalla olevista saarista, luodoista ja matalikoista. Natura-kohteen saarista, luodoista ja matalikoista Luodeletto, Nimetön ja Hoikanriisit sijoittuvat hankealueen sisäpuolelle. Muita hankealueen läheisyydessä sijaitsevia saaria, luotoja ja matalikkoja ovat Santapankki, Astekari, Pikkumatala, Kattilankalla, Eteläkriisi, Väliletto, Kintasletto, Pikkuletto, Tekomatala, Karvonletto ja Jaakonletto.
Merituulivoimalat on sijoitettu liian lähelle pääosaa Perämeren saarten Natura-2000 kokonaisuudesta. Kolme kohdetta jää alueen sisälle ja yksitoista sijaitsee aivan osayleiskaava-alueen tuntumassa. Hankesuunnitelmasta ei käy ilmi, etteikö hankkeesta voisi aiheutua merkittäviäkin haittoja alueen luonnolle.
Esimerkiksi vedenalaisen luonnon kuvaus on tehty menetelmällä (videokuvaus sameassa vedessä), joka ei sovellu vedenalaisen kasvillisuuden selvittämiseen. Jään liikkeissä ja sitä myötä sen muokkaavassa vaikutuksessa mahdollisesti tapahtuvat muutokset tai sedimenttien pitkäaikaiset liikkumiset, joita on todettu Perämeren ruoppausalueilla säännönmukaisesti tapahtuvan, eivät puolla merituulivoimaloiden sijoittamista kohdealueelle. Alueen kautta muuttavan ja sillä pesivän linnuston selvitykset ovat hyvin puutteellisia, mutta tämänhetkisen tiedon valossa merilintujen Selkämeren – Perämeren kattavalle muuttoväylälle suunnitellut Suomen ja Ruotsin rannikot kattavat rakennussuunnitelmat vaikuttavat hyvin arveluttavilta. Jos ne myös toteutuvat kaavaillussa määrin, on hyvin todennäköistä, että monen lintulajin kannan tulevaisuus vaarantuu.
Kaavaluonnoksessa on W-1 -merkinnällä osoitettu Nimettömänmatalalla oleva vesialue, matalikko, jolla maankohoamisen seurauksena on kasvillisuuden luontoarvoja ja ulkoilun ohjaamisen tarvetta. Merkintä osoittaa laajan yleisen vesialueen, jonka ennakoidaan maankohoamisen seurauksena nousevan aikanaan vedenpinnan yläpuolelle. Tällöin alueen maankohoamisrannikon erityispiirteet synnyttävät tarvetta alueen luontoarvojen huomioimiseen sekä ulkoilun ohjaamisen tarvetta, todetaan kaavaselostuksessa. Kuitenkin kyseisen alueen halki on merkitty vaihtoehtoinen kaapelilinja sekä sijoitettu sen ympäri tuulivoimaloita, joiden, kuten todettua, rakentamistavasta ja vaikutuksista veden ja merenpohjan liikkeisiin ei ole mitään tietoa. Matalikko sijaitsee Natura-ohjelmaan kuuluvien saarten välissä. Se on myös merkittävä alue linnustollisesti (huom. räyskä). Kaavamerkintä ei suojaa matalikon luonnonsuojelubiologista arvoa eikä sen omaehtoista kehitystä.
Linnusto
Linnuston osalta suunnittelualuetta kuvataan välialueeksi: ”. . . suunniteltu tuulivoimapuisto sijoittuu pääsääntöisesti lintujen käyttämien muuttoreittien väliselle vyöhykkeelle, jolla havaittiin sekä kevät- että syysmuuton aikaisessa seurannassa vain hyvin vähän muuttavia lintuja. Suunnittelualue ei muodosta merkittävää muutonaikaista ruokailualuetta tai kesäajan kerääntymisaluetta.”
Johtopäätökset ovat virheellisiä. Muuttoa ja pesimälinnustoa kuvaavat linnustoraportit ja niihin pohjautuva osa varsinaista YVA-arviointiselostusta ovat niin menetelmällisesti kuin toteutukseltaankin pahoin puutteellisia ja sisältävät jopa väärää tietoa.
Tiivistetysti linnustoselvityksistä voidaan sanoa seuraavaa:
1) Muuttoa on havainnoitu vääristä paikoista: useimmista käytetyistä paikoista ei voi nähdä hankealueen kautta lentävää linnustoa. Kevätmuuttoselvityksessä ei käyty lainkaan tutkittavalla alueella – niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin.
Viittaamme myös yhteysviranomaisen lausuntoon, jossa todetaan, että muuttolinnustoa on havainnoitu osin niin kaukana hankealueesta, etteivät tulokset ole sellaisinaan käyttökelpoisia Haukiputaan ulkosaaristossa sijaitsevan tuulipuiston vaikutusten arviointiin.
2) Muutonhavainnoinnin päivät sekä vuorokautinen havainnointiaika olivat liian niukkoja yhdenkään lajin kokonaismuuttajamäärien arviointiin. Tällaisia arvioita, jotka tarvittaisiin hyvin monesta lajista muun muassa törmäysriskilaskelmiin, ei esitetty edes suuntaa antavasti ainoastakaan lintulajista.
3) Pesimälinnustoa, sulkijoita ja kesänviettäjiä ei tutkittu koko hankealuetta kattavasti. Vaarantuneen räyskän lentoreittejä ei tutkittu kunnolla, vaikka yksi lajin suurimpia kolonioita Itämeren piirissä sijaitsee matalikolla, jolle Oulun-Haukiputaan edustan tuulipuiston pieninkin vaihtoehto sijoittuu.
4) Paikallinen tuntemus on työsuunnitelmaa ja työaikataulua laadittaessa puuttunut eikä alueen linnuston ominaispiirteitä ole tunnettu.
5) Raportista puuttuvat taulukot, joista voisi nähdä työn ajallisen jakautumisen sekä havaittujen lintujen määrät eri tutkimuspisteissä.
6) Massalepäilypaikkojen sijainnista voidaan epäillä, että alueen kautta kulkee muun muassa merkittävä vesilintujen yömuutto. Sitä ei ole tutkittu lainkaan.
Pesimälinnuston tulosten käyttökelpoisuutta rajoittaa lisäksi se, että vuoden 2009 touko-kesäkuun vaihteen erityisen korkealla käynyt merivesi, ”isovesi”, tuhosi suuren määrän pesiä. Tämä on vaikuttanut kesäkuun inventoinneissa löydettyihin lintumääriin, mutta sitä ei mainita selvityksissä.
Koska aineiston hankinta on täysin epäonnistunut, aineistosta tehdyt johtopäätökset ja niukatkin laskelmat esimerkiksi lintujen törmäysriskistä ovat vailla pohjaa. Oulun-Haukiputaan tuulipuiston linnustoselvitystä ei ole oikeasti edes kunnolla aloitettu. Jokainen vaihe on tehtävä uudelleen, jos hankkeesta vastaava (Pohjolan Voima Oy) aikoo viedä projektia eteenpäin. Kyse on siitä, että asia on edelleen edes kohtuullisesti tutkimatta.
Vaikka olemme hyvin perillä siitä, että konsulttien tekemät YVA-selvitykset ovat usein enemmän tai vähemmän puutteellisia ja lähes aina hankkeesta vastaavan intressejä palvelevia, käsillä oleva selvitys on linnuston osalta kehnoimpia koskaan vastaan tulleita. Esitämme vakavasti, että konsulteilta vaadittaisiin jatkossa näyttöä vähintään perustason ammattitaidosta – niin menetelmien, kirjallisuuden kuin ammattietiikankin hallinnasta.
Muilta osin viittaamme lausuntoomme ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, joka löytyy yhteysviranomaisen lausunnosta (POPELY/45/07.04/2010, liite 2.) sekä osoitteessa staging.sll.fi/pohjois-pohjanmaa > kannanotot ja on myös tämän lausuntomme liitteenä.
Lopuksi
Tuulivoiman saatavuuden soisi lisääntyvän. Tarkkaan harkiten tuulivoiman hyödyntäminen soveltuu varmasti myös Perämeren olosuhteisiin. Nopeassa tahdissa kasvanut kiinnostus ja sitä myötä hankkeiden suuri määrä merialueella, oikeammin matalikolla, on kuitenkin yllättänyt. Hankekohtainen tarkastelu ei selvästikään riitä kokonaisuuden hallitsemiseksi ja kestävän toteutustavan löytämiseksi.
Tosiasiat huomioon ottaen tuulivoiman rakentaminen mantereelle on tällä hetkellä ensisijaista. Näin on myös tapahtumassa. Sitä tukevat myös maakuntakaavoittajan suunnitelmat selvittää tuulivoimalle soveltuvat paikat manneralueilla tuuliatlaksen tietojen pohjalta, mutta myös ottaen huomioon kaiken muun tuulivoimala-alueiden kaavoituksessa tarvittavan tiedon.
Koska merituulivoiman kehittämiseksi on edelleen tehtävä työtä eikä toteuttamisvaihe ole selvästikään vielä käsillä, syytä kiirehtiä ei ole. Tietopohja on toistaiseksi liian vähäinen niin vedenalaisesta luonnosta kuin veden päällisestäkin, eikä kokonaisuus ole riittävästi hallinnassa. Ennen yksittäisen hankkeen toteutusvaihetta on huolehdittava merituulivoimalahankkeiden kokonaisvaikutusten arvioinnista ja tehtävä lopullinen päätös kapasiteetista ja sijoituspaikoista vasta sen pohjalta.
Sähkön tuotannossa tapahtuvat muutkin kuin tuulivoimaa koskevat suunnitelmat tulee myös ottaa huomioon. Pohjois-Pohjanmaalla ja koko Suomessa on suunnitteilla valtava sähkön tuotannon ylikapasiteetti, jossa ovat mukana kaikki mahdolliset sähköntuotantomuodot turpeesta ydinvoimaan. Kun ydinvoimapäätös saatiin eduskunnassa läpi, voimayhtiöt ovat maakuntaliittojen tuella nyt vaatimassa uusia tekoaltaita tällä kertaa ”tuulivoiman säätövoimaksi”. Nyt on aika panna jäitä hattuun sähköhypessä. Kaiken mahdollisen tarjolla olevan toteuttaminen ei ole kestävää energiapolitiikkaa, mutta ei myöskään kestävää maankäyttöä.
Allekirjoittaneet järjestöt eivät pidä Haukiputaan merialueen osayleiskaavaluonnosta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena. Se perustuu riittämättömiin selvityksiin. Siitä johtuen kaavaratkaisut ovat kestämättömiä ja johtaisivat toteutuessaan merkittäviin ympäristöhaittoihin
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry
Esa Aalto
puheenjohtaja
Mikko Ojanen
varapuheenjohtaja
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
Esko Saari
puheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri
Liite: [ei tässä]
Lausunto Oulun-Haukiputaan edustan (Hoikkahiue-Luodeleton ja Nimettömänmatalan) merituulivoimapuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 14.5.2010. pdf