Lausunto Siikajoen kunnan merialueella sijaitsevan tuulipuistohankkeen YVA-ohjelmasta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
3.9.2010
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi
Viite: POPELY/67/07.04/2010
Asia: Lausunto Siikajoen kunnan merialueella sijaitsevan tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta
Hankkeesta vastaavat
Hankkeesta vastaavat tahot eri vaiheissa on ohjelmassa epäselvästi ja harhaanjohtavasti kuvattu. Hankkeesta vastaavaksi on nimetty Intercon-Energy Oy. Kappaleessa 2.1.2 todetaan, että kyseinen yhtiö vastaisi myös rakentamisesta. Voimaloiden omistus olisi kuitenkin ilmeisesti espanjalaisella yhtiöllä tai sen tytäryhtiöllä. Selostuksessa on syytä tarkentaa, mikä taho on missäkin vaiheessa vastuussa hankkeesta, sen mahdollisesta toteutuksesta ja toiminnasta.
Alueen sopivuus
Ohjelmasta käy ilmi, että hankkeen sijainti on valikoitunut oheistuotteena. Tauvonnokan voimaloiden omistus on herättänyt kiinnostuksen laajentaa tuulivoimantuotantoa ja paikka sille on haettu lähialueelta, jossa tuuliolosuhteet ovat riittävät. Sijaintipaikan luonnonolosuhteet ja suojeluarvo eivät ole vaikuttaneet hankepäätökseen. Se on valitettavaa, sillä tuulivoimaloiden rakentamista havitellaan paikalle, joka on erityisen herkkä ja haavoittuvainen. Jo ennalta arvellen sen voi todeta olevan erityisen sopimaton tuulivoimalapuiston sijoituspaikaksi. Parempi paikallistuntemus olisi kenties estänyt hankkeeseen ryhtymisen. Kun vaikutusten arviointi on kuitenkin käynnistetty, selvitysten laatuun ja kattavuuteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota.
Kaavoitus
Hanke sijoittuu alueelle, jolla ei ole maakuntakaavassa varausta tuulivoiman hyödyntämistä varten. Ohjelmassa asiaa ei kuitenkaan selvästi sanota. Maakuntakaavan merkintöjä ei selitetä. Tekstissä todetaan, että kaavassa on Siikajoen edustalle varattu yksi suurempi tuulivoiman tuotantoalue (tuulipuistoalue) ja yksi pienempi tuulivoima-alue Tauvoon. Se suurempi alue ei sijaitse Siikajoen edustalla ja pienempi kaavamerkintä tarkoittaa Tauvonnokan ranta-aluetta, jolla sijaitsevat myös ne nyttemmin espanjalaisen yhtiön omistuksessa olevat voimalat, jotka hankkeen yhteydessä on tarkoitus purkaa ja korvata isommilla.
Vaikka maakuntakaavan laadinnassa taustaselvitykset olivat puutteellisia varsinkin luonnonolosuhteiden osalta, kyseisen alueen merkityksestä esimerkiksi linnustolle on ollut hyvä käsitys, mikä on johtanut muihin maankäyttöpäätöksiin. Ohjelmassa ei kuitenkaan mitenkään perustella sitä, miksi maakuntakaavan maankäytön ohjaus on ohitettu ja lähdetty kehittämään hanketta sen vastaisesti.
Vesiluvan tarvetta esittelevässä kappaleessa viitataan intressivertailuun ja oletetaan, että hankkeen hyötynä otetaan huomioon myös päästöttömän sähköntuotannon lisääntyminen. Todennäköisempi on tulkinta, että tässä yksittäisessä tapauksessa ei voida laskea yleistä etua intressivertailussa omaksi hyväksi. Mikä tahansa tuulivoimahanke ei ole toteuttamiskelpoinen. Tässä nimenomaisessa tapauksessa on uumoiltavissa, että haitat tulevat suurella todennäköisyydellä osoittautumaan mittaviksi. Lisäksi on otettava huomioon, että hanke ei toteuta maakuntakaavaa. Sen kaavaselostuksessa todetaan oikein erikseen, että tuulivoimakartoituksessa mukana olleet Kotakari-Kraaselin alue, Rahjan satama-alue, Varesäikkä Siikajoella sekä Laitakarin nokka soveltuvat laaditun selvityksen mukaan huonosti tuulivoima-alueiksi, joten niitä ei ole otettu kaavaan.
Kaavakysymystä ei voi ohittaa. Kuten ohjelmassa arvellaankin hankkeen edistäminen edellyttää myös kaavan laadintaa. Kaavasta on ilmeisesti myös tulossa maankäyttö- ja rakennuslain muutoksella aiempaa tärkeämpi lupainstrumentti. Arviointiselostuksessa on paikallaan valottaa tätäkin asiaa tarkemmin. Lainmuutos korostaa niinikään alueenkäyttöä muuttavan hankkeen taustaselvitysten laatua ja kattavuutta.
Kaavoituksen mielekkyyttä tulee arviointiselostuksessa arvioida ottaen huomioon paitsi hankkeen ympäristövaikutukset myös maakuntakaavan maankäyttövaraukset. Hankealue kuuluu muun muassa luonnon monikäyttöalueeseen. Merkintä osoittaa virkistyskäytön kannalta kehitettäviä arvokkaita luontokohteita sisältäviä aluekokonaisuuksia. Luonnon monikäyttöalueiksi on merkitty tärkeimmät maakunnan arvokkaiden luontokohteiden hoidon ja käytön priorisoinnissa tarkastelluista aluekokonaisuuksista. Yksi niistä on Raahen seudun luontokohteet -aluekokonaisuus, joka on kuvattu ’Arvokkaiden luontokohteiden hoidon ja käytön priorisointi Pohjois-Pohjanmaalla’ -teoksessa, joka on Pohjois-Pohjanmaan liiton julkaisuja.
Vaihtoehdot
VE0-vaihtoehtoa voisi täydentää tarkastelemalla maakuntakaavaa toteuttavaa vaihtoehtoa VE0+, jossa alueella nykyisin olevat voimalat korvattaisiin uusilla, isommilla tuulimyllyillä ja kenties rakennettaisiin niiden yhteyteen joitain lisävoimaloita.
Arvioitavista vaikutuksista
Ohjelmassa luvataan menetelmäkuvaukset ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Menetelmäkuvauksia ohjelmassa ei kuitenkaan ole. Näin ollen YVA-laissa ja sen asetuksessa edellytettyä ohjelman olennaista sisältöä on mahdoton arvioida.
Esimerkiksi vedenalaisen luonnon selvitysten tasosta on vaikea sanoa mitään, kun tiedonhaun menetelmät eivät ole tiedossa. Maininta, että pohjaeläinselvitys tehdään kesällä 2010, ei vielä valaise sitä, mitä tehdään ja miten? Sama puute koskee muitakin olennaisia vaikutusarviointeja, kuten arviointia vaikutuksista linnustoon, suojelualueisiin tai jään ja veden virtausliikkeisiin. Kun menetelmiä ei kerrota, voidaan vasta selostuksesta todeta menetelmien sopivuus ja selvitysten kattavuus, mikä on liian myöhäinen vaihe. Menetelmät vaikuttavat ratkaisevasti tulosten käytettävyyteen. Jos menetelmiä ei kerrota ohjelmassa, on pääteltävissä, että se on tarkoitushakuista eikä selvityksiin panosteta riittävästi.
Alueen nykytilan kuvauksesta selviää valaisevasti se, että vedenalaisesta luonnosta ei ennakkoon tiedetä mitään tai paljoakaan, joten valmista tietoa ei ole saatavilla. Oireellisesti myös merkittävimpien ympäristövaikutusten listasta puuttuvat vaikutukset vedenalaiseen luontoon. Kalastovaikutukset ohjelmassa mainitaan, mutta niiden selvittäminen ei riitä kattamaan vedenalaiseen luontoon kohdistuvia vaikutuksia, vaikka juuri siihen vedenalaiseen ympäristöön on luvassa monensorttista muokkausta.
Tuulivoimaloiden sijoituspaikat olisivat noin 2-8 metriä syvillä vesialueilla ja lähimmillään rannikosta noin 400 metrin etäisyydellä. Perustamistapaa kuvaavassa kappaleessa todetaan, että matalan veden alueella voi tulla myös keinosaari kysymykseen. Vaihtoehdossa VE1 voimaloiden perustuksia varten tarvitaan Varessäikän alueelle tukisatama ja mahdollisesti ns. telakka-allas sekä imuruoppausallas. Vaihtoehdossa VE2 tukisatama tarvittaneen myös Merikylänlahden puolelle. Ohjelmassa todetaankin, että rakentaminen tulee vaatimaan ruoppausta. Rakentaminen saattaa vaatia myös penkereitä, mutta siitä ei ohjelmassa vihjatakaan. Ruoppaus- ja läjityssuunnitelmatkin tarkentuvat vasta jossain myöhemmässä vaiheessa. Ruoppausmassojen laadusta riippuen ne läjitetään joko maalle tai merelle. Suunnitelmien on kuitenkin tarkennuttava arviointiselostukseen niin, että siinä voidaan esittää ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset.
Pahasti vaikuttaa siltä, että jälleen on yksi merituulivoimahanke, jossa ei paljon vaivauduta vedenalaisia luontotyyppejä ja lajistoa selvittämään ja vaikutusselvitykset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin rajataan rantamaastoon. Ehkäpä kappaleessa 3.3.1 voimajohdon rakentamisen kasvillisuusvaikutuksista selittää sen. Siinä todetaan, että vaikutukset ajoittuisivat rakentamisaikaan. Voimajohdon rakentamisen vaikutukset kasvillisuuteen olisivat sitä pysyvästi muuttavia. Sama koskee matalikon vedenalaista luontoa ja suurella todennäköisyydellä myös matalia alueita rannoilla, joita jäiden liikkeet muovaavat.
Yhteisvaikutukset
Sähköntuotantoon, myös ns. päästöttömään, on tulossa suorastaan ylikapasiteettia, jos kaikki vireillä olevat hankkeet toteutuvat. Paitsi tuulivoimahankkeita sähköä kaavaillaan tuotettavan lisää ydinvoimalla, myös Perämeren piirissä. Sitä tosin ei ohjelmassa mainita. Mitätön asia maankäytöllisesti ja ympäristövaikutuksiltaan ei ole sekään, miten ja mihin rakennetaan sähkönsiirtoa. Siinäkin tapauksessa pitää katsoa kokonaisuutta eikä vain yhtä yksittäistä hanketta.
Merja Ylönen
sihteeri