Lausunto Pyhäjärven Leväsuon turpeenottohankkeen YVA-ohjelmasta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
9.9.2010
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi
Viite: POPELY/78/07.04/2010
Asia: Lausunto Pyhäjärven Leväsuon turpeenottohankkeen YVA-ohjelmasta
Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin
2.6 Muut turvetuotantohankkeet
Taulukosta 1 (Koskenjoen valuma-alueella sijaitsevat turvetuotantoalueet ja niiden vaiheet) ei selviä turvesoiden kokonaisrasitus Koskenjoen valuma-alueella. Taulukon haarukka liikkuu vajaasta tuhannesta hehtaarista yli 1400 hehtaariin. Joka tapauksessa Leväsuon 229 hehtaarin lisäys olemassaolevaan turvekuormitukseen on huomattava ja se tulee todeta arviointiselostuksessa. Luonnontilaisen suon merkittävyyttä lisää valuma-alueen turvemaiden runsas ojituspinta-ala ja jokivarsiin keskittyvä asutus peltoaloineen.
2.7 Kaavoitus + 5.1.2 Kaavoitustilanne
Leväsuo on maakuntakaavassa merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi ja mainittu kaavaselostuksen liitteessä 6. Merkinnällä osoitetaan suojelualueiden ulkopuolella olevia tärkeitä lintualueita sekä merkittävimmät uhanalaisten kasvien alueet. Kaavaselostuksen Uhanalaisten kasvilajien keskittymät -listassa on 15 kohdetta. Kaavamerkinnän suunnittelumääräys, jota ohjelmassa ei esitetä, kuuluu seuraavasti: ”Alueen maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että edistetään alueen monimuotoisuuden säilymistä. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee varmistaa, että suunniteltu maankäyttö ei vaaranna linnuston ja kasvien elinoloja. Turpeenottoa ei yleensä ohjata yksityiskohtaisemmalla kaavalla, joten maakuntakaavan kaavamerkinnät ja määräykset ovat turpeenottohankkeissa sitäkin merkityksellisempiä.
Maakuntakaavan turpeenottoa koskevan yleismääräyksen mukaan turpeenottoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä. Tuotantoa tulee harjoittaa niin, että sen valuma-aluekohtainen vesistön kuormitus vähenee valtakunnallisen vesiensuojelun tavoiteohjelman mukaisesti. Maakuntakaavan varaus osoittaa suolla olevan vähintään seudullista merkitystä.
Leväsuo puuttuu myös Pohjois-Pohjanmaan energiastrategian liitteessä 2 luetelluista soista, jotka ovat niitä soita, joille maakuntavaltuusto on antanut ”oman turpeenottolupansa” ja joille oli kaavailtu suokohtainen turpeenottovaraus. Vuoksen vesistöalueen soihin kuuluvat listauksen mukaan Liittosuo ja Konnunsuo.
Arviointiselostuksessa on suon maankäytöllistä asemaa tarkasteltava selkeämmin ja arvioitava sen vaikutusta hankkeen toteuttamisedellytyksiin.
2.8 Liittyminen muihin hankkeisiin, suunnitelmiin ja ohjelmiin
Kaikkea ympäristöä koskevaa suunnittelua ja lainsäädäntöä ohjaavat Suomen solmimat kansainväliset sopimukset. Selostuksessa pitää kuvata näiden ohjelmien tärkeimpiä velvoitteita, jotka koskevat arvioitavaa hanketta ja turpeen energiakäyttöä yleensä.
YK:n ilmastosopimus esimerkiksi liittyy saumattomasti turpeenottohankkeisiin. Se on kuitenkin ohjelmassa unohdettu. Ilmastosopimus muun muassa velvoittaa suojelemaan ja lisäämään luonnon hiilivarastoja. Suot ovat Suomen luonnon suurin ja kaltoin kohdelluin hiilivarasto, jonka päästämisestä ilmaan aiheutuu Tilastokeskuksen laskelmien mukaan yli 20 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt vuodessa.
Kappaleessa on lueteltu ja osin referoitu maakunnallisia suunnitelmia ja ohjelmia, joita hanke sivuaa. Tekstissä aihetta pyöritetään sen verran sekavasti, että syntyy vaikutelma kuin maakunnallisissa ohjelmissa turvetta käsiteltäisiin uusiutuvana ja bioenergiana. Turve ei ole kumpaakaan – ei myöskään maakuntasuunnitelmissa, joissa turvetta tosin pidetään toistaiseksi tärkeänä osana energiantuotantoa. Turve on ilmastovaikutukseltaan kivihiiltäkin haitallisempi polttoaine, jota ei tule sekoittaa millään tavalla uusiutuvan energian lisäystavoitteisiin. Puu palaa erinomaisesti yksinäänkin, jos laitokset vain rakennetaan puun käyttöön soveltuviksi.
Voimassa olevia alueidenkäyttötavoitteita sekä valtioneuvoston periaatepäätöstä vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 on referoitu puutteellisesti, vaikka ne ovat huomattavasti paremmin linjassa ilmastotavoitteiden kanssa kuin maakunnan turvetta tukevat kaavailut.
Yhteistä sille, mikä on jätetty sanomatta on, että turpeenotto tulee ohjata kokonaan ojitetuille ja luonnoltaan muuttuneille soille ja suopelloille ja että, turpeen sekä kivihiilen poltto tulee ajaa pitemmällä aikavälillä alas, mikäli niiden päästämää hiilidioksidia ei pystytä ottamaan talteen. Myöskään vesienhoitolain tilatavoitteita, jotka luvanhakuvaiheessa kuitenkin nousevat määräävään asemaan, ei tarkemmin esitellä. Vaikeneminen näistä kysymyksistä tuskin edistää hankkeen etenemistä lupaviranomaisissa.
4. Arvioitavat vaihtoehdot
Vertailtavia vaihtoehtoja on kaksi, joko ei tehdä mitään tai kuivatetaan ja kaivetaan koko Leväsuo. Toteuttamisvaihtoehtoja on kuitenkin kaksi, mutta samalla pinta-alalla. Vesiensuojelumenetelmänä on ympärivuotinen pintavalutus tai kemiallinen käsittely sulan maan aikana + talvella laskeutusallas.
Pintavalutuskenttää ei ohjelmassa kuvata, mutta kartan mukaan se näyttää olevan ojitettu. Menetelmä on kuitenkin kehitetty luonnontilaiselle suolle. Ojitetun pintavalutuskentän toimivuutta on vähän tutkittu, mutta alustavat tulokset osoittavat sen toimivan huonosti. Selostuksessa on arvioitava, edustaako ympärivuotinen pintavalutus ojitetulla kentällä ns. parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
6. Arvioitavat ympäristövaikutukset ja arviointimenetelmät
6.2 Tarkasteltavat vaikutusalueet
Vaikutusalueet on rajattu suppeasti ja kaavamaisesti. Esimerkiksi suon kuivatuksen pitkäaikaiset kasvillisuusvaikutukset voivat ulottua jopa suoaltaan ulkopuolelle ja osa suolinnuista pesii soiden reunojen puustoisilla alueilla.
Turpeenkaivuualueiden ja -polton ilmastovaikutukset ovat globaaleja ja muodostavat merkittävän osan Suomen vuotuisista hiilidioksidipäästöistä..
6.5 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön
Maisema-arvioinnin lähtökohdaksi on otettava itse suo, ei se miten se jollekin metsäautotielle kenties pilkottaa. Luontoselvityksessä suota kuvataan maisemiltaan hyvin edustavaksi ja tämä on otettava selostuksessa huomioon riippumatta siitä, mihin se näkyy tai on näkymättä.
6.7 Vaikutukset ilmanlaatuun, ilmastoon ja meluun
Koska suon välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta, ilmastovaikutusten arviointi kohoaa tässä kohdassa ja koko arvioinnissakin tärkeimpien joukkoon. Selostuksissa on useasti päädytty ala-arvoisen Vapo-lähtöisen turvepropagandan esittämiseen, mutta tällä kertaa voi tyydytyksellä panna merkille, että arviointiohjelmassa luvataan käyttää alan viimeisimpiä tutkimustuloksia.
Selostuksessa tulee ilmoittaa suunnitellun turvekentän ja aumojen vuotuiset päästöt Tilastokeskuksen käyttämien laskentaohjeiden mukaisesti sekä koko toiminta-ajan vaikutus Leväsuon hiilivarastoon. Jälkikäytön vaikutus, jota Vapo virheellisin perustein markkinoi turpeenpolton kompensoijana, on niin vähäinen, että se voidaan jättää huomioon ottamatta.
Sensijaan YVA-lain edellyttämä toiminnan välillisten vaikutusten arviointi on syytä tehdä huolella. Hankkeen tarkoituksena on nostaa turvetta Haapaveden ja osin Kuopion voimalaitosten tarpeisiin. Koska matkaa Kuopioon on noin 150 kilometriä, turpeen kuskaaminen sinne tullee kysymykseen vain poikkeustapauksessa ja pääosa Leväsuon turpeista tullaan polttamaan Haapaveden lauhdelaitoksessa. Arviointiselostuksessa tulee esittää laskelma Haapaveden lauhdelaitoksen hiilidioksidipäästöistä tuotettua kilowattituntia kohti.
6.8.1 Kasvillisuus
Ohjelman mukaan ympäröivät ojitukset ovat vaikuttaneet suon vesitalouteen ja kasvillisuuteen. Siltä osin kasvillisuusselvitystä täydennetään kesän 2010 aikana. Selostuksessa on myös täydennettävä tietoja ojitusten vaikutuksista ja kerrottava virtausten suunnat. Ohjelmasta ojitusten aiheutamat vaikutukset eivät selviä.
” Turvekuivatusten kasvillisuusvaikutusten arviointi aiotaan rajoittaa 200 metrin etäisyydelle suunnitellusta turpeenkaivuualueesta. Pitemmällä aikavälillä suon keskiosan voimakas kuivatus tulee kuitenkin varmuudella muuttamaan koko suoaltaan kasvillisuutta.
Leväsuolla suurin osa arvokkaista ja uhanalaisista kasvilajeista ja luontotyypeistä näyttäisi sijaitsevan turpeenottoalueella, joten ne tulevat varmuudella häviämään, jos hanke saa luvan.
Ristiriita hankkeen ympäristövaikutusten ja maakuntakaavan suunnittelumääräysten välillä on sovittamaton ja tämä tulee selkeästi tuoda esille myös arviointiselostuksessa.
6.8.2 Eläimistö
Leväsuo on myös merkittävä lintusuo, jolla on tavattu 40 lintulajia. Tavatuista suolinnuista ainakin kurki ja riekko voivat pesiä puuston suojissa etäällä suon avoimesta osasta, joten niitä kaikkia ei edes löydetä suunnitellulla kartoitusrajauksella. Mainittujen lisäksi ainakin metsähanhen pesintäkäyttäytyminen on samankaltaista. Kuitenkin lajien syönnösalueet sijaitsevat avosuolla tai sen reunoilla. Jos nämä tuhoutuvat, ei suojaisan pesämättään säilymisellä ole mitään merkitystä.
6.10 Vaikutukset vesistöön
Leväsuon vesistökuormitusta aiotaan arvioida Pohjois-Suomen turvesoiden keskimääräisten ominaiskuormituslukujen perusteella. Tällä tavalla juuri Leväsuon vesistövaikutuksista ei saada mitään selville.
Laskennalliset keskiarvot eivät kerro mitään turvevesien todellisesta käyttäytymisestä ja niiden ekologisista seurauksista vesistöissä. Esimerkiksi turvevesien laskennallinen kiintoainepitoisuus saattaa tulla vesistöön ylivirtaamatilanteessa muutamana ryöppynä vuodessa. Tällöin pitoisuudet voivat nousta satoja tai tuhansia kertoja keskiarvoja suuremmiksi. Kun tällainen sattuu kalojen kudun ja poikasten kuoriutumisen aikoina (kevättulvat), siitä voi olla hyvinkin kohtalokkaat seuraukset lisääntymisen onnistumiselle. Velvoitetarkkailussa näitä huippuja ei juuri koskaan saada kiinni, joten ne jäävät ottamatta huomioon myös laskennallisissa päästöissä ja aiheuttavat niihin rakenteellisen aliarvioinnin.
Laskennallisten keskiarvojen luotettavuutta ja käyttöä kritisoi voimakkaasti muun muassa Lasse Svahnbäck väitöksessään ’Sateen synnyttämät pintavalumat ja ainehuuhtoumat jyrsinturvesuon eri turvelajeille: vertaileva menetelmä arvioida turvetuotannon aikaista vesistökuormitusta´ 24.11.2007 (HY, Geologian laitos). Selvityksessä osoitetaan, että turvesoiden vesistöpäästöt ovat suokohtaisia ja riippuvat lähinnä turpeen maatuneisuusasteesta. Päästöhuippuja on kaksi, ensimmäinen suon kuivatusvaiheessa ja toinen maatuneempien turvekerrosten nostovaiheessa.
Tutkijan mukaansa tällaiselle ”tutkimukselle loi selvän tarpeen nykyisin vesistökuormitus- ja vesistövaikutusarvioinneissa tuotantosuokohtaisesti käytettävä kuormitusarvio, joka ei perustu juurikaan selvitettävän tuotantosuon suokohtaisiin turvetietoihin vaan vesistöalue- ja läänikohtaisiin ja muihin alueellisiin turvetuotannon vesistökuormituksen tarkkailun yleisiin keskiarvotietoihin. Näin arvioiden luotettavuus ja käyttökelpoisuus tuotantosuokohtaisten valumavesien kuormitusarvioiden teossa ja vertailussa on epävarmaa ja arvioiden esittäminen suorastaan kyseenalaista.”
Vertailualueisiin perustuvien laskennallisten päästöjen sijaan oleellista olisi arvioida, mitä Leväsuon noin 230 hehtaarin uusi turpeenkaivuualue vaikuttaa alapuolisen vesistön vesienhoitolain mukaisen tilatavoitteen saavuttamiseen sekä vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman toteutumiseen.
6.14 Nollavaihtoehdon vaikutukset
Vaikutuksia aiotaan arvioida suhteessa turve-energian tarpeeseen nyt ja tulevaisuudessa sekä tämän aiheuttamiin vaikutuksiin muilla tuotantoalueilla sekä mahdollisesti muualta tuotavan turpeen kustannusvaikutuksia. Siinä tapauksessa on oleellista arvioida turvelauhteella tuotetun sähkön kilpailukykyä ja tulevaisuutta kiristyvien päästövähennystavoitteiden maailmassa. Sen lisäksi on arvioitava Leväsuon turpeiden tuottaman energiamäärän korvaamista biomassaenergialla eikä jonkin toisen suon turpeilla.
Sosiaalisiin vaikutuksiin kuuluvat muun muassa vähiin käyvän luonnontilaisen suoluonnon merkitys alueen virkistyskäytössä ja ympäristövaikutuksiin arviointi Leväsuolla esiintyvien suoluontotyyppien merkityksestä suokasvimaantieteellisellä alueellaan.
Lopuksi
Rehellistä olisi todeta suoraan, että hankkeesta on viisainta luopua, sillä heikossa tilassa olevan vesistön valuma-alueella sijaitsevan luonnontilaisen ja erityisiä luontoarvoja omaavan suon kuivattamiseen polttoturpeen nostoa varten ei ole enää minkäänlaisia edellytyksiä.
Mauri Huhtala
varapuheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri