Mielipide Matorimmen turpeenottohankkeen ympäristölupahakemuksesta, Vaala ja Siikalatva
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
1.10.2010
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
ympäristölupavastuualue
kirjaamo.pohjois(at)avi.fi
Drno: PSAVI/26/04.08/2010
Hakija: Vapo Oy
Asia: Mielipide Matorimmen turpeenottohanketta koskevasta ympäristölupa- ja toiminnanaloittamislupahakemuksesta, Vaala ja Siikalatva
Vaatimukset
Vapo Oy:n lupahakemus kuivattaa Matorimmen 133,6 hehtaarin suuruinen suoalue turpeennoston aloittamiseksi tulee hylätä.
Luvan myöntämiseen ei ole edellytyksiä, koska hanke ei täytä ympäristönsuojelulain 42 §:n vaatimuksia. Suon kuivatuksesta aiheutuisi ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 2 ja 4 kohtien vastaista merkittävää ympäristön pilaantumista ja erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista. Hakemus ei täytä myöskään ympäristönsuojelulain 5 §:n vaatimusta selvilläolovelvollisuudesta eikä ympäristövaikutusten arviointilain 2 luvun 4 §:n edellyttämiä toimenpiteitä.
Suon kuivatus ei niinikään toteuttaisi turpeenoton sijoittumista ja haittojen ehkäisyä koskevia maankäyttö- ja rakennuslain 22 §:n mukaisia alueidenkäytön eikä samansuuntaisen valtakunnallisen vesiensuojelun tavoiteohjelman tavoitteita ja olisi Kainuun maakuntakaavan maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n mukaisten suunnittelumääräysten ja 28 §:n mukaisten sisältövaatimusten vastainen ja siten myös ympäristönsuojelulain §§:n 6 sekä 50 vastainen.
Lisäksi Matorimmen ottaminen turvetuotantoon heikentäisi hankkeen vaikutusalueen vesistöjen tilaa vesienhoitolain 21 §:n tavoitteen ja Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelman vastaisesti ja olisi siten ympäristönsuojelulain 50 §:n vastainen.
Jos hanke saa luvan, sille ei tule myöntää toiminnan aloittamislupaa muutoksenhausta huolimatta (YSL 101 §).
Perustelut
Ympäristövaikutusten arviointimenettely laiminlyöty
Hakemuksen mukaan Matorimmen alue koostuu laajasta luonnontilaisesta nevasta, jota ympäröivät ojitusten muuttamat rämeet ja turvekankaat. Luontoselvityksen inventointialue on 230 hehtaaria, joista Vapo omistaa 180 hehtaaria. Ympäristövaikutusten arviointilain asetuksen 6 §:n hankeluettelon 2e-kohdan mukaan turvetuotantoon sovelletaan lain mukaista arviointimenettelyä, kun yhtenäiseksi katsottava tuotantopinta-ala on yli 150 hehtaaria. Arviointimenettely on lain 4 §:n 2 ja 3 momenttien mukaan mahdollista myös harkinnavaraisesti, josta päättää alueellinen ympäristöviranomainen. Asetuksen 7 §:ssä arviointimenettelyn soveltamisesta yksittäistapauksessa todetaan muun muassa, että harkittaessa soveltamista lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuun hankkeeseen, on tarkasteltava erityisesti hankkeen ominaisuuksia, kuten kokoa, yhteisvaikutusta muiden hankkeiden kanssa, pilaantumista ja muita haittoja, nykyistä maankäyttöä, luonnon sietokykyyn liittyviä seikkoja ja vaikutusten luonnetta, kuten niiden suuruutta ja monitahoisuutta sekä kestoa, toistuvuutta ja palautuvuutta.
Kun lupaa haetaan juuri alle lainmukaisen raja-arvon, tässä tapauksessa ”vain” 133.6 hehtaarin alalle, herää epäilys, että pinta-alan rajauksella halutaan välttää ympäristövaikutusten arviointimenettely. Jos on arvioitavissa, että ”lisäalueelle” haetaan lupaa myöhemmin, vaikutusten arvioinnin laiminlyönnin mahdollisuus pilkkomalla hanke pitää sulkea lupaharkinnassa pois. Sama vaatimus koskee hankealueen ”väliaikaista” pienentämistä juuri selvityskynnyksen alittamiseksi. Toteutusvaiheessa kynnys ylittyykin, kun mitään pinta-alan tarkastusmittausta ei ilmeisesti tehdä.
Hakemuksen perusteella viranomainen ei ole antanut lausuntoa ympäristövaikutusten soveltamisesta tapauksessa. Vaikutusten arviointia puoltavat Matorimmen merkittävä luonnontilaisuus, linnustoarvo ja vuorovaikutus lähiympäristön merkittävien luontotyyppien kanssa sekä valuma-alueen tila ja samaan vesistöön kohdistuvat turpeenoton yhteisvaikutukset.
Luonto- ja virkistyskäyttöarvot
Suunnitellusta turpeenottoalueesta ojittamatonta on 80.7 hehtaaria ja ojitettua 52.9 hehtaaria. Suon luontoarvot ovat ojituksista huolimatta edelleen merkittäviä myös hakemuksen mukaan, vaikka luontoselvityksissä on jälleen olennaisia puutteita.
Lintulaskenta on suoritettu 10.6.2007. Yhdellä laskentakerralla arvioidaan havaittavan vain 60-70 prosenttia alueen linnuista, mutta jo sen perusteella Matorimmen linnusto on arvioitu lajistoltaan ja parimäärältään monipuoliseksi ja suon arvo lintusuona maakunnallisesti tavanomaista suuremmaksi. Suon linnuston suojelupistearvo on poikkeuksellisen korkea, 39.34
On myös todennäköistä, että paljon olennaista tietoa on jäänyt pimentoon. Linjalaskenta on kartan mukaan suoritettu vain luonnontilaisen suon osalta. Vaikka selvityksessä on havaittu metso” iäkkäillä metsäkuvioilla”, syntyy käsitys, ettei vaikutusaluetta ole suon luonnontilaista osaa laajemmin kuitenkaan selvitetty. Myöskään ei ole arvioitu suon merkitystä läheisille suojelualueille ja Oulujärvelle. Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet -soidensuojelualue sijaitsee vain vajaan kilometrin päässä. Sen luontoarvojen kuvauksessa mainitaan myös vuorovaikutus suon ja Oulujärven välillä. Matorimpeä lähellä sijaitsee Natura-ohjelmassa suojeltu lintuvesi Painuanlahti. Senkään osalta ei arvioida kahden läheisen luontotyypin merkitystä toisilleen. Painuanlahden kuvauksessa kuitenkin mainitaan, että lahti on tärkeä myös muuton- ja sulkasadon aikainen levähdys- ja keräilyalue.
Kun linnusto on todettu maakunnallisesti merkittäväksi, suon kuivatus turpeenottoa varten olisi maakuntakaavan suunnittelumääräyksen vastainen, mikä tarkoittaisi, että maakuntakaavan sijainninohjaus ei hankkeen toteutuessa toimisi.
Kasvillisuutta on arvioitu myöhään, elo-syyskuussa, mikä heikentää sen luotettavuutta. Suolla on havaittu mesotrofiaa ja luhtaisuutta, mitkä lisäävät monimuotoisuutta. Suomen vastuulajeista suolla esiintyy vaaleasaraa ja sen suotyypeistä on Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin (Suomen ympäristö 8/2008) mukaan yksi (sararäme) vaarantunut ja muut silmälläpidettäviä.
Kasvillisuusselvityksessä ei ole mainintaa iäkkäistä metsäkuvioista toisin kuin linnustoselvityksessä. Sen sijaan siinä todetaan, ettei maastokäynnillä havaittu metsälain 10 §:n erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Linnusto- ja kasvillisuusselvitysten välillä on siten ristiriita.
Kasvillisuusinventointi on suoritettu puutteellisesti. Loppupäätelmänä ilmoitetaan, ettei suolta tavattu luonnonsuojelulain mukaisia uhanalaisia lajeja, ainoastaan havaittiin kaksi Suomen vastuulajin, vaaleasaran esiintymää. Uhanalaisten lajien esiintyminen suolla on kuitenkin tarkistettu Suomen ympäristökeskuksen tiedostoista. Ympäristöhallinnolla ei ole tietoa uhanalaisista juuri Matorimmen alueella. Se ei kuitenkaan kerro siitä, että suolla ei ole uhanalaisia, vaan todennäköisesti siitä, että suota ei ole kartoitettu. Ympäristöhallinnon uhanalaisrekisteri on erittäin aukkoinen ja sattumanvarainen. Konsultti vetoaa rimpialueen vaikeakulkuisuuteen ja on siitä syystä jättänyt kartoituksen tekemättä juuri luonnontilaisimmalla osalla. Sen seurauksena hakemus perustuu riittämättömiin selvityksiin.
Pintavalutuskenttä on keskeisin vesiensuojelurakenne ja edustaa tämänhetkistä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kuitenkin hyvin olenaniset luontotyyppi- ja kasvillisuustiedot puuttuvat kokonaan. Vaaleasara kuitenkin näyttää kasvavan juuri kentän laidalla, joten alueella on mitä ilmeisimmin käyty. Pintavalutuskentän toimivuuden arviointimahdollisuus on heikkoa ilman ekologisia tietoja. Tässä tapauksessa kenttä ei edes ole ojittamaton. Huomiota kiinnittää myös auma-alueen sijoittaminen aivan pintavalutuskentän viereen. Pölyäminen ja auma-alueen muokkaus saattavat vaikuttaa kentän toimivuuteen haitallisesti.
Hakemuksessa todetaan virheellisesti, että hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistysalueita. Osana luontoarvokartoitusta olisi pitänyt selvittää hankkeen vaikutukset maakuntakaavassa oleviin maankäyttövarauksiin. Ulkoilureitti kulkee Matorimmen ja Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet -suojelualueen välistä, samoin kuin moottorikelkkareitti. Matorimmen pohjoispuolta viistää muinaismuistoväylä. Luontomatkailun kehittämisalueen raja on myös aivan Matorimmen itäpuolella. Suon luontoarvoilla on ilmeistä merkitystä alueen virkistyskäytölle ja matkailulle, vaikka esimerkiksi ulkoilureitti ei menisikään aivan ”välittömässä” läheisyydessä. Hakemuksesta puuttuvat kaikki tiedot reittien ja hankealueen suhteista toisiinsa. Maakuntakaavan alueidenkäyttövaraukset ovat kuitenkin oleellisia hankkeeseen vaikuttavia tekijöitä.
Vesistö huonossa tilassa
Alueen vesien tilasta Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa todetaan: ”Siikajoen vesistön vesimuodostumien tila on pääosin välttävä–tyydyttävä, keinotekoisissa ja voimakkaasti muutetuissa välttävä–tyydyttävä suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Ainoastaan Iso Lamujärvi on hyvässä tilassa.
Tavoitteena on saavuttaa kaikissa näissä vesimuodostumissa hyvä tai hyvä saavutettavissa oleva tila. Suurimpana esteenä hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle on liian suuri ravinne- ja kiintoainekuormitus valtaosassa vesimuodostumia sekä happamuuden aiheuttamat haitat Siikajoen pääuomassa ja Luohuanjoessa. Happamuuden vähentämistarvetta on myös Neittävänjoessa.
Lähes koko vesistöalueella arvioidaan tarvittavan sekä lisätoimenpiteitä että lisäaikaa vesienhoitolain mukaisen tilatavoitteen saavuttamiseksi. Tarvittavat päästörajoitukset ovat huimia, esimerkiksi Siikajoen alaosan fosforikuorma tulisi puolittaa nykyisestä.
Matorimmen vedet aiotaan laskea reittiä Syväpuro-Neittävänjoki-Siikajoki. Kainuun maakuntakaavassa (vahvistettu 29.4.2009) Neittävänjoen vesistöalue on merkitty turvetuotannon erityisvyöhykkeeksi, jonka suunnittelumääräyksen mukaan turvetuotantoa on suunniteltava siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään. Erityisvyöhykkeitä koskee luonnollisesti myös turvetuotannon yleinen suunnittelumääräys: Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti jo ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonto- ja kulttuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä. Turvetuotantoa tulee harjoittaa siten, että sen aiheuttama paikallinen ja valuma-aluekohtainen vesistön kuormituksen lisäys ei vaaranna vesistöjen tilaa.
Ympäristöluvan myöntäminen Matorimmelle olisi kaikilta osin maakuntakaavan suunnittelumääräyksen vastainen. Neittävänjoki on välttävässä tilassa ja edes lisätoimenpiteiden avulla tilatavoitetta ei voida saavuttaa ennen vuotta 2021.
Hakemuksen mukaan Neittävänjoen veden kiintoaine-, ravinne- ja rautapitoisuudet ovat korkealla. Nykytilaan verrattuna Matorimmen kuivatus lisää laskennallisia päästöjä kiintoaineen osalta 3.5 kertaisiksi, kokonaisfosforin 4.3 kertaisiksi ja kokonaistypen 4.6 kertaisiksi. Turpeen nostovaiheessa kuormituksen arvioidaan olevan jonkin verran vähäisempää.
Neittävänjokeen tulee myös Kärjenrimmen (280.3 ha) ja Puronrämeen (319.1 ha) kuivatusvedet. Molemmat ovat uusia turvesoita ja Matorimpi lisäisi turpeenottoaluetta vielä 22 prosenttia. Turvesoiden kuormitus jatkuu vuosikymmeniä ja tällainen suuri kuormituksen lisäys estäisi vesienhoitolain mukaisen tilatavoitteen saavuttamisen Neittävänjoessa edes vuoteen 2021 mennessä. Todennäköisesti hankkeella on heikentäviä vaikutuksia myös Siikajoen pääuomalle saakka.
Neittävänjoen ja koko Siikajoen vesistön nykyinen tila ja vesienhoitoalueen tavoitteet huomioon ottaen minkäänlaisen lisäkuormituksen salliminen ei ole mahdollista. Vapo Oy:n ympäristölupahakemus Matorimmen kuivattamiseksi tulee hylätä ympäristönsuojelulain 42 ja 50 §§:n sekä vesienhoitolain 21 §:n perusteella.
Toiminnanaloituslupahakemus hylättävä
Mikäli lupa myönnetään, toiminnan aloittamislupaa ennen päätöksen lainvoimaisuutta ei tule myöntää, koska aloittamislupa tekee valittamisen hyödyttömäksi.Turpeenotto muuttaa ympäristöä laajasti ja peruuttamattomasti. Jos toiminta aloitetaan, suon kuivatuksesta aiheutuu pysyviä haitallisia muutoksia Matorimmen tilassa ja alapuolisessa vesistössä.
Mauri Huhtala
varapuheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri