Lausunto Oulun Ruskon jätekeskuksen laajennushankkeen YVA-ohjelmasta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
30.11.2010
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi
Viite: POPELY/90/07.04/2010
Asia: Lausunto Oulun Ruskon jätekeskuksen laajennushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta
Hanke on seurausta yhdyskunnan jätehuollon paikkaongelmasta. Vaikka kaatopaikasta on tullut jätteenkäsittelyalue, jonka vaikutuksia säädellään tarkasti ja hallitaankin kohtuullisesti, epämieluisa naapuri se silti on. Uusi sijoituspaikka on valittu ja pitkälti kaavoitettukin, mutta sinne ei ole menemistä. Ratkaisuksi on valittu Ruskon käyttöiän jatkaminen. Yvattavalla hankkeella sitä suunnitellaan saatavan jopa 35 vuotta lisää.
Vakiintuneen kaatopaikka-alueen laajentaminen yllättävästi ja melkoisen mittavasti aiheuttaa jonkin verran maankäytön muutoksia sekä jätehuoltoalueen sisäpuolella että ulkopuolella. Alueet, joita on pidetty suojavyöhykkeenä, siirretään jätteen loppusijoitusalueiksi. Merkittäviin ympäristövaikutuksiin kuuluvat Lopakkaojan siirto Kuivasjärveen ulottuvine vesistövaikutuksineen ja virkistyskäyttöön vakiintuneen alueen kaventuminen asutuksen ja jätteenkäsittelyalueen välissä. Lisäksi maanmuokkausta aiheuttavat toisessa vaihtoehdossa myös sähkönsiirtolinjan paikan muuttaminen ja läjitysalueen siirto.
Ympäristövaikutukset voivat olla lievempiä ja helpommin hyväksyttäviä vanhan kaatopaikan laajentamisella kuin kokonaan uuden sijoituspaikan käyttöönotolla. Ruskoon on myös totuttu, mutta ehkä on myös odotettu sen toiminnan loppumista. Sosiaalisten vaikutusten merkitys ei ole Punaisenladonkankaan tapaan vähäinen tälläkään kertaa. Vaikutusten arviointia vaikeuttavat jätehuollon lähiaikojen muutokset, jotka seuraavat Oulun jätteenpolttolaitoksen käyttöönotosta vuonna 2012.
VE0
Ohjelman mukaan tässä yva-menettelyssä ei oteta kantaa eikä etsitä vaihtoehtoisia jätteensijoitusalueita vuoden 2018 jälkeiselle ajalle, jos Ruskon käyttöä ei voida jatkaa laajennusosalla. Nollavaihtoehdossa kaikki loppusijoitettava jäte oletetaan vain kuljetettavaksi toisaalle. Ohjelma ei paljon valaise vaihtoehtojen vertailua, mutta ennakkoaavistus on, että se palvelee lähinnä VE1 ja VE2 -vaihtoehtojen vetailua.
Punaisenladonkankaalle on maakuntakaavassa ja seudullisessa yleiskaavassa varattu paikka jätteenkäsittelyalueelle. Se tarkoittaa myös jonkinasteisten selvitysten olemassaoloa. Kankaan tarkempi kaavoitus jätealueena on edelleen myös meneillään Haukiputaan kunnassa, joka tosin on liittymässä Ouluun, vaikka lähiasukkaiden vastustus on saanut Oulun perääntymään. Jätealueelle on myös ilmaantunut muitakin toimijoita. Siitä ei ohjelmassa todeta mitään. Suunnitelmaa Punaisenladonkankaan jätteenkäsittelyalueesta voisi käyttää vertailussa vaihtoehtoisen ratkaisun teoreettisena mallina. Se voisi terävöittää tarkastelua vaikutuksista, vaikka Punaisenladonkangasta ei pidettäisikään suoranaisena toteuttamisvaihtoehtona.
VE1 ja VE2 -vertailu
Vaihtoehdot eroavat toisistaan pinta-alaltaan. VE1 kattaisi 29 hehtaaria uutta kaatopaikka-alaa ja VE2 17 hehtaaria. VE1:n C-lohkoa ei otettaisi VE2:ssa kaatopaikkatilaksi. Molemmat vaihtoehdot sisältävät Lopakkaojan siirron, mutta vain VE1 sähkölinjan siirron. Vaihtoehtojen vertailua voisi helpottaa sellainen kartta, jossa kuvattaisiin yhtä aikaa nykyinen maankäyttö ja olennaiset maankäytön muutokset. Esimerkiksi kuva 9-16 kertoo nykyisestä virkistyskäytöstä, mutta ei mitään laajennussuunnitelmasta eikä luontotyypeistä. Saadakseen kerättyä kaiken itselleen tarpeellisen maankäytön informaation joutuu selaamaan useita karttoja ja vertaamaan niiden tietoja.
Vaikutusten arviointi
Jätepenkkaan päätyvän jätteen määrä ja laatu
Kuten ohjelmassa todetaan jätteenpolttolaitos tulee vaikuttamaan merkittävästi jätehuoltoon. Vaikka yvattavassa hankkeessa on kyse maankäytön muutoksesta ja jätteen loppusijoituksesta, jätteiden määrä ja laatu ovat olennaisia seikkoja. Selostuksessa on syytä selventää ja täsmentää jätejakeiden koostumusta ja jätevirtoja.
Ohjelman mukaan jätekeskukseen otetaan vastaan noin 160 000 tonnia jätettä vuodessa. Siitä noin 100 000 tonnia on Ruskoon loppusijoitettavaa seka- ja rakennusjätettä. Oulun jätehuollon vuoden 2009 toimintakertomuksessa on taulukko Ruskon jätemääristä 2001-2009. Sen mukaan sekajätettä oli vuonna 2009 74 559 tonnia ja rakennusjätettä 18 109 tonnia, biojätettä 7 950 tonnia, teollisen toiminnan jätetä 462 ja erityisjätettä 1 058 tonnia. Yhteensä luvuista kertyy noin 100 000 tonnia jätettä, mutta kaikki jäte ei ole penkkaan loppusijoitettavaa.
Ohjelmassa todetaan, että jätteenpolttolaitoksesta huolimatta Ruskon jätekeskuksen eli Oulun jätehuollon toiminta-alueen laajuus tulee pysymään likimain ennallaan, siis alue ja sen väestömäärä, jolta jäte Ruskoon kerätään. Tosin jätteenpolttolaitosta koskeneessa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä hankinta-alue jäi avoimeksi, mutta pyrkimys oli kattaa huomattavasti Oulun jätehuollon toiminta-aluetta laajempi hankinta-alue. Jätteenpolttolaitoksen kapasiteetti on myös suunniteltu huomattavasti suuremmalle poltettavalle jätemäärälle kuin mitä kertyy Oulun jätehuollon toiminta-alueelta. Nämä epävarmuustekijät pitää tuoda esille ja arvioida niiden merkitys.
Joka tapauksessa jätteenpolttolaitoksella tulee olemaan vaikutusta jätekeskukseen sijoitettavien jätteiden määrään ja laatuun. Ohjelman mukaan jätteenpolttolaitoksen vaikutuksesta materiaali- ja energiahyötykäyttöön kelpaamatonta yhdyskuntien sekajätettä jäisi Ruskoon sijoitettavaksi 20 000 tonnia vuodessa ja sama 20 000 tonnia muuta polttoon kelpaamatonta rakennus- ja teollisuusjätettä sekä 23 000 tonnia polttolaitoksella syntyviä tuhkia tavanomaisen jätteen kaatopaikalle ja noin 7000 tonnia ongelmajätteen kaatopaikalle. Niistä kertyisi yhteensä noin 70 000 tonnia loppusijoitettavaa jätettä vuosittain. Jätteenpolttolaitos ei mainittujen lukujen valossa kovin paljon säästä kaatopaikkatilaa eikä varsinkaan, jos hankinta-alue laajenee ja lajittelu heikkenee.
Ohjelmassa kerrotaan, että jätekeskukseen on suunnitteilla lajitteluareena kaikkea Ruskoon tulevaa jätteiden lajittelua varten. Pakkaavilla autoilla kerättävä polttokelpoinen yhdyskuntajäte ajetaan suoraan polttolaitokselle. Selostuksessa on syytä selventää, onko suoraan polttolaitokseen ohjattava jäte lajittelematonta sekajätettä vai erillislajiteltua. Jos Ruskoon ohjataan ympäristökunnista tai muualta tuleva lajittelematon sekajäte, sen laatu ja määrä voivat vaihdella huomattavasti. Lajittelun avulla osa kuljetettaisiin edelleen jätteenpolttolaitokseen ja loput sijoitettaisiin kaatopaikalle.
Ohjelmassa todetaan myös, että polttolaitoksen ja lajitteluareenan ansiosta jätepenkkaan ei päädy juurikaan orgaanista jätettä. Jos Ruskoon tuleva jäte on lajittelematonta sekajätettä, se sisältää merkittävästi orgaanista materiaalia. Vaikutusten arviointia auttaisi ja selventäisi, jos selostuksessa käsiteltäisiin myös jätehuollonlle jätteenpoltosta aiheutuvia muutoksia kuten ohjeistusta hankinta-alueelleen. Jos lajittelumahdollisuuksia ei kuitenkaan nykyisestä sanottavasti kehitetä koko hankinta-alueella, lajitteluareenan erottelukyky on oletettavasti karkea. Tällä on vaikutuksensa jätepenkassa (muun muassa maaperä-, suotovesi- ja hajuhaittoja).
Vesistövaikutuksia
Ohjelmassa on kuvattu suotovesien pitoisuuksia ja käsittelyä. Ohjelman kartoista päätellen laajennusosat toteutetaan soiselle maaperälle ja karttapaikan kartan mukaan penkat sijoitetaan pääosin ojitetulle suolle. Selostuksessa on tarpeen arvioida huolellisesti myös rakentamisaikaiset vesistöpäästöt, koska ne merkitsevät kuormituspiikkiä alapuoliseen vesistöön, joka on Laholaisojan kautta Kuivasjärven pohjukka.
Ohjelmassa todetaan reippaasti, että hankkeella ei ole välittömiä vesistövaikutuksia, koska uusilla alueilla syntyvät kaatopaikkavedet johdetaan nykykäytännön mukaisesti viemäriverkoston kautta jätevedenpuhdistamolle. Väite ei pidä paikkaansa. Kuivatuksen tehostamisen lisäksi suoria vesistövaikutuksia tulee eritoten Lopakkaojan siirrosta. Ojaa siirretään suunnitelman mukaan peräti 700 metriä.Uudessa paikassa kaatopaikan reuna tulisi ojan viereen. Millaiselle paikalle oja siirrettäisiin, ei selviä ohjelmasta eikä sekään, miten lähelle Kalikkalampea oja siirrettäisiin. Siinä kuitenkin kerrotaan, että olennaiset vaikutukset kuten eroosion aiheuttamat kiintoainepäästöt arvioidaan. Vaikka ohjelmassa ei jälleen kerran paljasteta menetelmiä, mainitaan kuitenkin, että vaikutusarviossa käsitellään sitä, miten hankkeesta aiheutuvia haittoja ja riskejä ehkäistään mahdollisimman tehokkaasti. Toivottavasti tässä tarkoitetaan muun muassa rakentamisenaikaisia ja pysyviä vesiensuojelurakenteita kuormituksen vähentämiseksi alapuolisessa vesistössä. Kuivasjärven pohjukka eikä Kuivasjärvi taida kestää lisäkuormitusta.
Ketjureaktio
Tarkastelun pääpaino on kaatopaikkatoimintojen kattamilla alueilla sekä lähiympäristössä ja voimalinjan siirtolinjalla, todetaan kappaleessa 10.6. Hankkeen johdosta on siirrettävä niin ojaa, sähkölinjaa kuin virkistyskäyttöreittejä. Hankkeen vaikutuspiiriin ja selvitettäviin asioihin kuuluvat myös ne maa-alueet, joille siirto tapahtuu, kuten ohjelmassakin todetaan. Kaavoituskin edellyttää sitä. Ohjelmassa olisi voinut olla kartta kaavoitettavasta alueesta, niin rajauksesta ei olisi jäänyt epäselvyyttä. Taulukossa 10-2 nimittäin taas todetaan kaavoitus ja maankäyttö -kohdassa, että maankäytön muuttumista nykyisestä ja kaavoituksen ajantasaisuutta tarkastellaan laajennusalueella.
Siirtoa vaatii myös Lopakkasuon maanläjitysalue. Se on kovin epäselvästi käsitelty ohjelmassa. Toivon mukaan selostuksesta saa selkeän tiedon, mistä on kyse.
Merja Ylönen
sihteeri