Lausunto Iin Myllykankaan tuulipuistohankkeen YVA-ohjelmasta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa8at)sll.fi
13.7.2011
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi
Viite: POPELY/82/07.04/2010
Asia: Lausunto Iin Myllykankaan tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta
Vaihtoehtojen asettamisessa huolimattomuutta
Iin Myllykankaan tuulipuistohankkeesta vastaa Metsähallituksen Laatumaa, jonka tehtäviin kuuluu ohjelman mukaan muun muassa alueiden varaaminen ja jalostaminen tuulivoimatuotantoon sopiviksi – onneksi kuitenkin muut maankäyttötarpeet ja ympäristöarvot huomioon ottaen. Tässä tapauksessa Metsähallituksen Laatumaalla ei ole ollut riittävää tietoa Metsähallituksen Pohjanmaan Luontopalveluiden vastuulla olevasta maankäytöstä. Vaikka on käytetty hyväksi Metsähallituksen paikkatietojärjestelmää, ei ole löydetty tietoa Metso-ohjelman tuottamasta maankäytön muutoksesta, mutta virhe korjaantunee vaikutusten arviointimenettelyssä. Tuulivoiman lisääminen on kannatettavaa. Ahneuden ei kuitenkaan saa antaa pilata toteutusta.
Hankkeessa tarkastellaan kolmea vaihtoehtoa, joista laajin eli kolmosvaihtoehto ulottuu Tuuliaavan-Iso Heposuon suojelualueen reunaan. Ohjelmassa on useita vaihtoehtoja esittäviä kuvia (3-4, 3-5, 4-7), joissa suojelualueen laajuus on virheellinen. Kuvissa 4-2 ja 4-6 on Iso Heposuon vanhojen metsien laajennus nähtävissä. Ohjelmasta puuttuu kuitenkin kokonaan Metso-suojeluohjelman puitteissa tehdyt laajennukset. Sen seurauksena VE3 ulottuu merkittävässä määrin suojelualueen puolelle.
Luontoarvot merkittäviä
Myllykankaan hankealue on muutoinkin luontoarvoiltaan merkittävää seutua. Koko suunnittelualueella laajimpia luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita ovat Säynäjäjärven ympäristö ja Metsäpirtin kallioalue sekä edellämainittu Metso-ohjelman alue. Pienempiä, mutta tärkeitä kohteita ovat useat pienvedet, muinaismuistokohteet ja metsojen soidinpaikat ja muut vastaavat elinympäristöt. Erityisesti arvokkaita luontokohteita on suojellun osan lisäksi kolmosvaihtoehdon lisäalueella.
Karttatarkastelun perusteella hankealueelta löytyy myös runsaasti pienialaisia ojittamattomia soita, joita ainakin suunnittelualueen länsiosissa voidaan pitää maankohoamisrannikon nuorten soiden ryhmään kuuluvina. Näitä sukkessiokehityksensä alkuvaiheessa olevia soita tunnetaan puutteellisesti ja niitä on maassamme suojeltu erittäin vähän. Siksi on tärkeää välttää niiden vesitalouden vahingoittamista tuulivoimamyllyjen, teiden ja voimalinjojen rakentamisessa.
Luontotiedon keruu
Jälleen kerran arviointiohjelmassa jätetään tarkentamatta, miten kattavasti ja millä menetelmillä luontotieto kerätään. Paikkatietorekisterit ovat tiedoiltaan hajanaisia, satunnaisia ja puutteellisia, joten niihin ei voi kovin vahvasti tukeutua. Kattava maastotieto lajeista ja luontotyypeistä ilmiselvästi tarvitaan.
Kasvillisuutta ja luontotyyppejä aiotaan selvittää metsälain, luonnonsuojelulain ja vesilain edellyttämässä laajuudessa sekä selvittää uhanalaisten kasvilajien esiintymät. Siinä arvioinnissa tulee käyttää viimeisimpiä selvityksiä. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus -selvitys (Suomen ympäristö 8/2008) ja Suomen punainen kirja 2010 sekä vasta julkistettu lintuatlas esittävät tuoreimman tiedon luonnon tilasta ja sen kehityksestä sekä uhanalaisuudesta.
Ympäristövaikutusten arvioinnissa luontoarvojen kartoituksen kriteerinä ei kuitenkaan pidä olla keskeisesti lajiston tai luontotyyppien uhanalaisuus tai lainsäädännöllinen asema. Yhtä tärkeää on tyypillinen, vielä luonnontilaisuutensa ja elinkelpoisuutensa säilyttänyt luonto, sen lajit ja luontotyypit. Tuulivoimalapuiston rakentaminen myllyineen, teineen ja sähkönsiirtoineen vaatii huomattavaa maaston muokkausta. Maastotiedon on oltava riittävää tuulipuistoalueen rajaamiseksi ja myllyjen sijainnin määrittämiseksi ympäristövaurioita ja luonnonarvojen menetyksiä välttäen.
Linnustoselvitys vaatii täydennystä. Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä pesii paljon suuria lintuja, joutsenia, kurkia ja metsähanhia. Ne myös ruokailevat ja lentävät paljon Säynäjäjärvi-Iso Heposuo-Tuuliaapa-Vuosijärvi -välisellä alueella. Etenkin metsähanhet kiertelevät alueella syksyisin isoinakin parvina ja ainakin laajimman hankevaihtoehdon toteutuessa törmäysriski on suuri. Arviointiohjelmassa ei ole mainintaa, miten tällainen ”päivittäisliikenne” aiotaan selvittää ja kuinka laajalta alueelta. Luonnonsuojelupiirin mielestä havainnointi tulee ulottaa lännessä merelle asti.
Alueen yli myös muuttaa paljon lintuja. Muuttoa on aiottu havainnoida parhaimpina muuttoaikoina. Toivottavasti liikkeellä on oltu ajoissa. Kuluvana vuonna Kuivajoen pohjoispuolen soilla joutsenten muutto oli kiivaimmillaan jo 14. ja 15.4. ja kurjenkin kuultiin tuolloin jo huutelevan soilla.
Suurista petolinnuista maakotkaa havaitaan alueella joka vuosi, vaikka pesintää ei olekaan todettu. Kalasääskeä pesätarkastaja Kalevi Tunturi on rengastanut hankealueella olevasta pesästä jo vuosia. Sen mahdolliset saalistuslennot merelle tulee myös kartoittaa. Kalevi Tunturilta voi kysyä tarkemmin kalasääskestä ja muista (peto)lintuhavainnoista (yhteystieto: 040-414 0145 ja kalevi.tunturi@pp.inet.fi).
Ohjelmassa todetaan, että hankealueen merkitys lepakoiden elinympäristönä selvitetään asiantuntija-arviona laadittavalla lepakkolausunnolla. Sinänsä hyvä kun lepakot on ohjelmassa noteerattu, mutta se ei riitä. Suunnittelualueen soveltuvuus luontodirektiivin liitteen IV (a) lajien elinympäristöksi on arvioitava kaikkien potentiaalisten lajien osalta ja selvitettävä hankkeen vaikutukset lajien elinympäristöihin. Valmiita havaintotietoja ei useimpien lajien osalta rekistereistä löydy. Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä levinneisyystiedon puutteita on mahdollisuus paikata.
Maisemavaikutusten arviointi
Hanke rajautuu idässä Tuuliaavan-Iso Heposuon Natura-alueeseen. Tuulimyllyt näkyvät sen laajalle suoalueelle kaikissa toteutusvaihtoehdoissa, mutta eniten aivan Natura-alueen kylkeen ulottuvassa vaihtoehdossa 3. Maisemavaikutuksia tulee arvioida monipuolisesti sekä lähiasutuksen että suojelu- ja luontokohteiden näkökulmasta. Kuva 5-1 maisemamallista ei vastaa todellisuutta. Mallinnuksella pitäisi pystyä havainnollistamaan, miten myllyt vaikuttavat maisemaan aukeassa suomaastossa. Vertailun helpottamiseksi maisemavaikutusarvio tulee tehdä erikseen jokaiselle toteutusvaihtoehdolle ja vielä vaihtoehdolle, jossa voimalat on sijoitettu maisemallisesti edullisimmin.
Päätelmiä
Ennalta arvellen linnustovaikutukset ovat maisemavaikutusten ohella Myllykankaan tuulipuistohankkeen merkittävimpiä luonto- ja ympäristövaikutuksia. Luonnonsuojelupiirin mielestä on jo tässä vaiheessa selvää, että pääosa hankkeen kielteisistä luontovaikutuksista kohdistuu hankealueen itäosaan, joka on VE3:n lisäaluetta. Joka tapauksessa sen rajausta pitää muuttaa merkittävästi. VE3:sta voisi jopa luopua ja muuttaa se huomioon ottaen VE1:n ja VE2:n rajauksia ja voimaloiden määrää sekä keskittyä kyseisten vaihtoehtojen jatkoselvityksissä tutkimaan voimaloiden sijoittamista vähiten haittoja aiheuttavasti.
Ohjelma keskittyy toteutusvaihtoehtojen kuvaamiseen. 0-vaihtoehdosta todetaan lyhyesti, että sitä tarkastellaan. Tarkastelussa voisi esimerkiksi ottaa huomioon tuuliatlaksen ohella maakuntaliitossa tekeillä olevan Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvityksen. Selvityksellä tähdätään maankäytön ohjauksen parantamiseen, minkä arvioidaan myös tehostavan tuulivoiman rakentamista. Vaikka selvitys on kesken, se on todennäköisesti sovellettavissa tarkasteluun siitä, miten Myllykangas kaikissa hankevaihtoehdoissa sopii tuulipuiston sijoituspaikaksi vai olisiko jokin muunlainen kokonaisuus maankäytöllisesti optimaalisempi ratkaisu. Tuulivoimahankkeita ajaa tukipolitiikka, jossa nopeat syövät hitaat, ja niitä kahlitsevat maanomistus ja energiayhtiöiden yhteishankkeiden vaikeus. Kokonaisarviot tulevat jälkijunassa tai jäävät kokonaan tekemättä.
Laajamittaisen maatuulivoiman rakentamisen ympäristövaikutuksista ei ole vielä juurikaan kokemuksia ja sen takia mahdollisuus suurtenkin, myös tuulivoiman imagolle haitallisten virheiden syntymiselle on suuri. Parhaiten virheitä voidaan välttää huolellisella ja perusteellisella ympäristövaikutusten selvittämisella ja arvioinnilla ja ottamalla arvioinnin tulokset päätöksenteon pohjaksi.
Mauri Huhtala
varapuheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri