Valitus kallion louhintaa, louheen murskausta ja puhtaiden pinta- ja kaivuumaiden läjittämistä koskevasta ympäristölupapäätöksestä
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
31.8.2011
Pudasjärven kaupunki
Oulunkaaren ympäristölautakunta
93100 Pudasjärvi
Vaasan hallinto-oikeudelle
Viite: Päätös ympäristöluvasta tilalle Vihersuvela RN:o 190:15 Ii, Olhava (liite 1)
Hakija: Viherrengas Järvenpää Oy
Asia: Valitus kallion louhintaa, louheen murskausta ja puhtaiden pinta- ja kaivuumaiden läjittämistä koskevasta ympäristölupapäätöksestä
Vaatimus
Lupapäätös on kumottava ympäristönsuojelulain 5, 35 ja 42 §§:n sekä vesilain 1 luvun 15 a §:n vastaisena.
Perustelut
Ympäristönsuojelulain 5 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus). Saman lain 35 §:n mukaan lupahakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Asetuksen 3 luvun 9 §:n mukaan hakemuksessa on oltava muun muassa 5) tiedot toiminnan sijaintipaikasta ja sen ympäristöolosuhteista; 6) tiedot toiminnan päästöjen laadusta ja määrästä veteen, ilmaan ja maaperään sekä toiminnan aiheuttamista melusta ja tärinästä sekä 8) arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön.
Vaasan hallinto-oikeus on 25.5.2010 tekemällään päätöksellä nro 10/0284/3 kumonnut Viherrengas Järvenpää Oy:lle myönnetyn ympäristöluvan ja palauttanut asian uudelleen käsiteltäväksi. Oikeus katsoi, että lupaharkintaa ei voitu tehdä puutteellisten selvitysten johdosta. Päätöksessä todetaan myös, että mahdolliseen uuteen hakemukseen tulee liittää ainakin yksityiskohtainen suunnitelma kuivatusvesien johtamisesta sekä arvio toiminnan vaikutuksista Kopperojärveen ja Umpilampeen, jotka ovat vesilain 1 luvun 15 a §:n mukaisia luontotyyppejä. Ympäristölautakuntaa velvoitettiin selvitysten perusteella harkitsemaan, voiko toiminnasta aiheutua sellaisia vesilain 15 a §.ssä tarkoitettuja seurauksia, että hankkeelle on haettava aluehallintoviraston lupa.
Viherrengas Järvenpää on toimittanut lautakunnalle 9.6.2010 täydennetyn kallionottosuunnitelman (liite 2). Ympäristönsuojelutarkastaja on vaatinut vielä lisäselvityksiä 19.7.2010 päivätyssä muistiossaan. Geopudas on suorittanut 8.12.2010 maastomittauksia ja kuvauksia louhosalueella ja vesilain 15 a §:n mukaisilla lammilla, Kopperojärvellä ja Umpilammella. Mittaustulokset ovat yhdeltä kerralta ja talvelta. Ajankohdan vuoksi myös louhosalueelta ja sen lähiympäristöstä otetut valokuvat ovat talvisesta maisemasta. Selvitys ei sisällä mitään muuta ympäristön kuvausta eikä luonnontilan kartoitusta.
Geopudaksen 3.2.2011 päivätystä selvityksestä (liite 3) käy ilmi, että pintavalutuspaikat ovat samalla tasolla kuin suo ja Kopperojärvi ja Umpilampi ja että louhos sijaitsee noin 300 metrin päässä lammista. Välissä on suota pilkkovia kivennäismaasaarekkeita ja kalliopaljastumia. Alue on ojittamatonta.
Louhosalueelle kertyvät vedet johdettaisiin pumppaamalla alueen pohjoispuolelle, josta vedet virtaisivat pintavaluntana edelleen selkeytysaltaiden kautta. Luonnontilaisena säilynyt suo toimisi pintavalutuskenttänä. Luvanhakija arvioi, että suunnitellulla ottotoiminnalla ja siihen liittyvällä murskauksella ja läjityksellä ei ennalta arvioiden tule olemaan vaikutusta Koperojärveen ja Umpilampeen louhoksen ja lampien välisen etäisyyden takia. Lisäksi hakija toteaa, että ottotoiminta on syklistä ja että toiminnan loputtua louhokseen kertyy vettä lähinnä sadannasta. Johtopäätöksenä esitetään, että hankkeella ei ole vaikutuksia myöskään lampien vesitasapainoon, koska louhoksen pohja on suunniteltu tasolle +29,0.
Kartan mukaan Umpilammen pinta on tasolla 32,17, Kopperojärven tasolla 31,63 ja suon 32,47. Pohjaveden pinta olisi siten asiakirjojen mukaan 1-3 metriä louhintatasoa (+29,00) korkeammalla. Hankkeesta vastaavan mukaan suunnitellulle 8 hehtaarin louhosalueelle tulee laskennallisesti kertymään sade- ja sulamisvesiä vuositasolla noin 60 kuutiometriä vuorokaudessa. Ilmatieteenlaitoksen vuosien 1971-2000 tilastojen mukaan alueella sataa keskimäärin 550 millimetriä vuodessa. Vettä kertyy siten 80 000 neliömetrin alalle 120 kuutiota vuorokaudessa, joka on kaksinkertainen määrä vettä lupahakemuksessa esitettyyn verrattuna. Vesimäärä voi olla luonnollisesti suurempikin, jos pohjavesi pääsee tunkeutumaan louhokseen. Räjäytykset saattavat rikkoa kalliota ja muuttaa myös pohjaveden virtausolosuhteita ja synnyttää vuotokohtia. Hakija ei kuitenkaan ole mitenkään ottanut huomioon pohjaveden kertymistä louhosalueelle.
Lampien eliöstöstä ei hakemuksessa ole tietoja. Myöskään pintavaluntana käytettävää suota ei ole kasvillisuudeltaan tai linnustoltaan inventoitu. Hakemus ei ylipäänsä sisällä minkäänlaista ympäristöntilan ja lajiston ja luontotyyppien selvitystä. Soiden ja lampien vain mainitaan olevan luonnontilaisia.
Oulunkaaren ympäristölautakunta jätti kokouksessaan 26.5.2011 asian pöydälle ja vaati vielä lisäselvityksiä hankkeen vaikutuksista kasvillisuuteen, eläimistöön ja muuhun luontoon. Lisäksi vaadittiin tarkempia hydrologisia selvityksiä louhosalueen vesien pumppauksesta, johtamisesta ja valumasuunnista viimeistään 31.12.2012 mennessä. Hakija kuitenkin painosti lautakuntaa päättämään luvasta (vastaus 26.6.2011) ja ilmoitti elykeskuksen lausuntoon viitaten, että se ei toimita enää lisäselvityksiä. Pohjois-Pohjanmaan elykeskus totesi lausunnossaan, että hakijan esittämät vaaitustiedot ja vesienjohtamissuunnitelma ovat riittäviä lisäselvityksiä, joiden perusteella viranomainen on arvioinut, että vesilain suojeluvelvoite ei vaarannu. Lautakunta tyytyi hakijan vastineeseen ja päätti äänestyksen perusteella myöntää kokouksessaan 7.7.2011 luvan tietyin ehdoin.
Ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaan luvan myöntämisen edellytyksenä on, ettei toiminnasta aiheudu 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista.
Suullisen ilmoituksen mukaan Umpilammelta on tehty havaintoja muun muassa kaakkurista. Laji on rauhoitettu ja silmälläpidettävä. Lajin pesiminen lammilla kertoo ympäristön hyvästä tilasta. Jotta hankkeen vaikutuksia voisi arvioida lupaharkinnan edellyttämällä tavalla, hakemuksen tulisi sisältää sekä luontotyyppien että lajiston inventointitiedot ottaen huomioon myös luontodirektiivin liitteen IV lajien (esimerkiksi viitasammakko ja sukeltaja- ja korentolajit) mahdollinen esiintyminen hankealueella ja sen lähiympäristössä, lammilla, järvillä ja soilla. Kaiken kaikkiaan seutu on myös maisemallisesti kaunista luonnontilaisine soineen, pienvesistöineen ja kalliopaljastumineen.
Hakemuksen mukaan maastoselvityskartassa 8640.2 numerolla 2 merkitylle alueelle tehdään vaiheittain Iistä ja lähialueelta saatavista pinta- ja kaivuumaista pengeralue. Sitä on tarkoitus käyttää mursketuotteiden varastointiin sekä ruokamullan jalostamiseen ja varastointiin. Läjitysalueen pinta kallistetaan etelään päin, jotta pintavedet valuisivat alapuoliseen maastoon. Ulkopuolelta tuotavia maamassoja on tarkoitus käyttää myös kalliolouhoksen luiskissa ottotoiminnan edetessä. Penkereen päälle varastoitavasta ulkopuolelta tulevasta pintamaasta tai sen ”jalostamisesta” ei hakemuksessa tai luvassa ole mitään tietoja.
Suunnitelma on tältä osin ristiriitainen ja vaikutusten arvioinnin epävarmuus on jälleen merkittävää. Hakemuksessa ja lautakunnan päätöksessä nimenomaan korostetaan, että vesistökuormitusta vähennetään ottotoiminnan aikana johtamalla vedet pohjoisen suuntaan. Kuitenkin osittain jo toiminnan aikana ja varsinkin sen jälkeen valumavesiä johdetaan luontaisena valuntana myös etelään päin. Sitä paitsi ruokamulta on lähtökohtaisesti ravinteikasta maata, jota sen jalostaminen voi vielä lisätä, jos se tarkoittaa esimerkiksi lannoittamista. Valumavesien mukana huuhtoutuvien ravinteiden ja kiintoaineen lisäksi pölyn leviämistä ympäristöön, kuten vesistöihin, ei ruokamullan osalta ole arvioitu.
Selvitys ei sisällä myöskään mitään arviota räjähdysaineiden vaikutuksista suoto- ja pintavesiin tai siitä aiheutuvan pölyn vaikutuksista lammille, järville ja muulle lähiympäristölle. Geopudaksen asiantuntijalausunnossa todetaan vain, että selkeytysaltaisiin johdettavat vedet eivät sisällä muuta kuin hienoa kiviainesta. Räjähteestä peräisin olevat nitraatit saattavat kuitenkin levitä pitkälle louhinta-alueen ulkopuolelle. Tätenkään hakemus ei ole täyttänyt ympäristönsuojelulain asetuksen 3 luvun 9 §: ja 4 luvun 16 §:n vaatimusta tiedosta olennaisista päästöistä.
Valittajan mielestä epävarmuus louhokselta tulevien valumavesien määrästä ja laadusta, tietojen puute pintavaluntana käytettävän luonnontilaisen suon nykyisestä ja vettymisen seurauksena muuttuvasta tyypistä, lähiympäristön ja erityisesti lampien ja Pihlajajärvien lajistosta sekä pohjaveden liikkeistä ja sen sekä vesienjohtamisen vaikutuksista alueen vesitaseeseen estävät luvan myöntämisen. Luonnonsuojelupiirin mielestä lupa tulee kumota, koska louhinnasta ja kivenmurskauksesta olisi lainvastaisia haitallisia vaikutuksia alueen maisemaan, hydrologiaan ja luonnontilaisiin luontotyyppeihin sekä niiden lajistoon.
Mauri Huhtala
varapuheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri
Liitteet: [ei tässä]
1. Päätösasiakirja (ote pöytäkirjasta 26.5.2011 §34 ja 7.7.2011 § 47)
http://213.255.165.171/pudasjarvi/kokous/20111173.HTM
2. Viherrengas Järvenpää Oy: Kallionottosuunnitelma 9.6.2010
3. Geopudas Oy: Tarkennukset ja muutokset Viherrengas Järvenpää Oy:n suunnitelmaan kallion louhimiseksi, louheen murskaamiseksi ja puhtaiden pinta- ja kaivuumaiden läjittämiseksi tilalla Vihersuvela RN:O 190:15 Iin kunnan Olhavassa. 3.2.2011.
Hakemusasiakirjat toimitetaan valituksen mukana kunnasta, joten niitä ei ole lisätty kyseiseen valitukseen.