Mielipide maa-aineksen ottamisesta Yppärin edustan merialueelta

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

16.4.2012

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
kirjaamo.pohjois(at)avi.fi

Viite: Dnro PSAVI/73/04.09/2011

Asia: Mielipide maa-aineksen ottamisesta Yppärin edustan merialueelta, Pyhäjoki

Merihiekan nostolle Yppärin edustalle ei tule myöntää lupaa. Hakijan mukaan lupa tulisi myöntää, koska hankkeesta ei aiheutuisi yleistä terveysvaaraa eikä huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonolosuhteissa tai vesiluonnossa (VL 2 luku 5 §). Hakemus on kuitenkin niin puutteellinen, ettei sen perusteella voi päätellä hankkeesta vääjäämättä aiheutuvien haittojen suuruutta. Hakemuksen tiedot maa-aineksesta ovat myös liian riittämättömät sen arvioimiseksi, onko hanke ylipäänsä niin hyödyllinen, että ainakin kalastolle ja kalastukselle siitä aiheutuva ilmeinen haitta olisi yleisen edun nimissä siedettävä.

Sekä Perämeren merihiekan nostoa selvittäneen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn että lupahakemuksen tiedot Yppärin edustan harjumuodostuman maa-aineksista perustuvat GTK:n vuonna 2006 suorittamiin akustis-seismisiin luotauksiin. Ainakaan muuta selvitystietoa ei esitetä. Lupahakemuksessa on liitteenä GTK:n tutkimusraportti. Siinä todetaan, että tutkimukseen ei sisältynyt näytteenottoa, ainoastaan luotaus. Raportissa sanotaan, että maa-aineksien selvittämiseksi olisi välttämätöntä luotauksen lisäksi kairata ja ottaa näytteitä, sillä ilman näytteenottoa on vaikea määrittää muodostuman sisältämän aineksen laatua.

Hakemuksesta puuttuvat raportin liitteet, kuten tärkeät reittikartat, joista olisi käynyt selväksi, miltä alueelta luotaus on suoritettu ja onko tutkimus kohdistunut myös sille alueelle, jolta nostolupaa haetaan. Arviointiselostuksessa ja hakemuksessa todetaan, että luotaustutkimusten perusteella kalajoenharjun eteläisin osa sopisi maa-ainesten ottoon parhaiten. Muualla harju on pitkälti savikerrostumien peitossa. Morenia on valinnut luvanhakua varten harjumuodostuman keskiosan juuri sillä perusteella, että sillä alueella savikerrostumia on vähiten. Harjun eteläosaa on haluttu välttää siksikin, että alue on kalojen tärkeää kutualuetta ja siksi myös keskeistä kalastusaluetta. Harjun osat ja savikerrostumien sijainti olisi pitänyt esittää kartalla selkesäti tekstin epämääräisyyksien ja ristiriitaisuuksien välttämiseksi.

Vaikka GTK:n tutkimukseen ei kuulunut näytteidenottoa, raportin mukaan maa-aines on valtaosin hiekkaa. Lupahakemuksessa maa-aineksen laadusta on yksi vaatimaton lisäselvitys, jossa myös todetaan, että maa-aines on pääosin hiekkaa ja hienoa hiekkaa. Selvitys on tosin tehty vain pintakerroksista. Morenia aikoo myydä maa-aineksia rakennus- ja betoniteollisuuden tarpeisiin, laitureiden rakentamiseen ja satamien täyttöön.

Selostuksessa on joitain mainintoja karkeasta materiaalista, esimerkiksi vertailutaulukossa sivulla 74 mainitaan alueelta saatavan hiekkaa ja soraa, mutta mihin väite maa-aineksien laadusta perustuu, jää tuntemattomaksi. Kappaleessa vaihtoehtojen vertailusta 21.1.4 Yppärin edustalta nostettavan aineksen laaduksi mainitaan pääosin hieno hiekka.

Kun hakemusta voimakkaasti perusteellaan sillä, että merihiekka korvaa maalta kaivettavia maa-aineksia ja eritoten säästää kalliomursketta tärkeisiin käyttökohteisiin, lupahakemuksen pitäisi sisältää riittävät tiedot maa-ainesten laadusta ja soveltuvuudesta eri käyttökohteisiin sekä selvityksen niiden merkityksestä maaharjujen maa-ainesten korvaajina. Sen arvioiminen ei ole hakemuksessa käytettävissä olevien tietojen perusteella mahdollista.

Kalastoa ei ole riittävästi selvitetty. Kaikki tieto siitä perustuu ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana tehtyyn kalastajien haastattelututkimukseen, jonka ovat tehneet Perämeren kalatalousyhteisöjen liiton edustajat. Selvityksen mukaan erityisesti harjumuodostuman eteläpää on tärkeää kutualuetta ja myös kalastusaluetta. Sen vahingoittamista on haluttu välttää nostoalueen rajaamisessa.

Hankkeen haitat olisivat kuitenkin ilmeisiä ainakin kalastolle ja sen seurauksena myös kalastukselle. Kalastusselvityksessä mainitaan melun mahdollisesti karkottavan kaloja ja arviointiselostuksessa on taulukossa svulla 73 arvio melun kohtalaisen haitallisesta karkottavasta vaikutuksesta kalastoon, mutta asiaa ei ole tarkemmin selvitetty. Sen sijaan lupahakemuksessa ei ole minkäänlaista arviota ruoppauksen vedenalaisista meluvaikutuksista. Kutu- ja syönnösalueet sijaitsevat kuitenkin ruoppausalueen ja rannikon välisessä vyöhykkeessä. Kalaston liikkuminen saattaa muuttua, millä on vaikutusta myös kudun sijoittumiseen.

Kun kalaston osalta pitäydytään kalastajien haastatteluihin, muu kuin kalastettava kalasto jää selvittämättä. Hankkeen haitoista merkittävimpiä lienee ruoppauksesta aiheutuvan hienojakoisen aineksen kulkeutuminen esimerkiksi meriharjuksen kutupaikoille. Erityisesti pitäisikin selvittää äskettäin äärimmäisen uhanalaiseksi määritellyn meriharjuksen lisääntymisalueet niin, että kyseisen yksittäisen hankkeen kuin myös eri hankkeiden yhteisvaikutus lajin elinympäristöön ja kutupaikkoihin tulisi otetuksi huomioon lupaharkinnassa.

Merkittävä puute on myös sedimentoituneen biologisen hienoaineksen vaikutusten jättäminen huomioon ottamatta. Arviointiselostuksessa todetaan sivulla 33 kappaleessa ’Yppärin edusta’, että ”hienon hiekan päälle kertynyt orgaaninen aines kertoo alueen heikoista merivirtauksista. Ravinteikas ja pehmeä orgaaninen kerros … jne.” Hakemuksessa viitataan siihen, että hanke ei ole ristiriidassa vesilain 2 luvun 11 a pykälän kanssa. Arvio on ennenaikainen. Pykälässä mainittu merenhoitosuunnitelma on vasta tekeillä. Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelman osa 5 käsittelee rannikkovesiä, jotka ovat pääosin vain tyydyttävässä tilassa. Kuormitus on peräisin valuma-alueelta. Ulompi rannikkovesialue on hyvässä tilassa, mutta vesienhoitosuunnitelma ei sisällä vielä mitään tietoa varsinaisesta merialueesta eikä varsinkaan sen vedenalaisesta tilasta ja sen hyvän tilan ylläpitämisen vaatimista toimenpiteistä.

Merihiekan imuruoppaus myllää pohjaa ja irrottaa siihen sedimentoituneita aineksia liikkeelle. Ruoppaus myös muuttaa pohjan rakennetta, mikä vaikuttaa pohjalle kertyvän aineksen sijoittumiseen ruoppauksen päätyttyä. Luonnonsuojelupiiri totesi arviointiselostuksesta antamassaan lausunnossa, että arviot pohjasedimenttien haitta-ainepitoisuuksista ja kulkeutumisesta noston seurauksena ovat epämääräisiä. Yhteysviranomainen edellytti hankekohtaista selvitystä pitoisuuksista ja kulkeutumisista, mutta selostuksessa ainoastaan referoidaan muissa yhteyksissä lähivesialueilla tehtyjä tutkimuksia. Ne ovat hyvää tausta-aineistoa, mutta tarpeen on selvittää myös varsinaisen ottoalueen pitoisuudet ja yrittää koejärjestelyin tai mallinnuksella arvioida myös kulkeutumista niin vedessä kuin läjitysalueilta maalla. Mitään lisäselvitystä sedimenttikerroksista ainepitoisuuksineen lupahakemus ei kuitenkaan sisällä, vaikka tavoitteena on imuruopata vedenalaisia maakerroksia hyvinkin syvältä.

Kaiken kaikkiaan hakemus on tiedoiltaan siksi puutteellinen, ettei sille tule myöntää lupaa. Morenia on selvittänyt merihiekan hankintaa useilla paikoilla myös Perämerellä ja hakee lupia usealle nostopaikalle. Merihiekan nosto ja maa-aineksien myynti on jatkuvaa toimintaa, joten odotettavissa on myös jatkolupia, kunhan ensimmäinen lupa on myönnetty. Merialueen erityispiirteet, ainutlaatuisuus ja herkkyys sekä ympäristövastuullisuus edellyttävät toiminnanharjoittajalta laadukkaampaa ja hankkeensa vaikutuksista tietoisempaa toimintaa, jonka tulee näkyä jo lupahakemuksen tasossa. Vasta riittävien tietojen pohjalta on arvioitavissa, onko hanke toteuttamiskelpoinen.

Esko Saari
puheenjohtaja

Merja Ylönen
sihteeri