Mielipide Kuokkasuon turpeenottohankkeen ympäristölupahakemuksesta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
3.12.2012
PSAVI
Ympäristöluvat
kirjaamo.pohjois(at)avi.fi
Viite: Dnro PSAVI/104/04.08/2011
Hakija: Vapo Oy
Asia: Mielipide Kuokkasuon turpeenottohankkeen ympäristölupahakemuksesta, Pudasjärvi ja Oulu
Vaatimus
Lupaa ei tule myöntää. Hanke aiheuttaisi ympäristönsuojelulain 42 ja 50 §§:n vastaista ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.
Perustelut
Ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7-9 §:ssä kiellettyä seurausta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Ympäristönsuojelulain 50 §:n mukaan luvassa on 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pilaantumisen merkittävyyttä arvioitaessa otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisessa vesienhoitosuunnitelmassa tai merenhoitosuunnitelmassa on esitetty toiminnan vaikutusalueen vesien ja meriympäristön tilaan ja käyttöön liittyvistä seikoista. Lain 52 §:n 3 momentin mukaan jos hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettua lakia, lupapäätöksestä on käytävä ilmi, miten arviointi on otettu huomioon lupaharkinnassa. Lupapäätöksestä on lisäksi käytävä ilmi, miten vesienhoidon järjestämisestä annetun lain mukaiset vesienhoitosuunnitelmat ja tulvariskien hallinnasta annetun lain mukaiset tulvariskien hallintasuunnitelmat on otettu huomioon.
Ympäristönsuojelulain 5 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista.
Lain 35 §:n 2 momentin mukaan hakemukseen on liitettävä lupaharkinnan kannalta tarpeellinen selvitys toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Ympäristönsuojelulain asetuksessa lupahakemukselta vaadittavat tiedot on lueteltu pykälissä 9 ja 10. Lisäksi 11 §:ssä esitetään muun muassa vaatimus selvityksestä toiminnan vaikutuksesta vesien laatuun, kalastoon ja muihin vesieliöihin.
Luonnonsuojelupiiri lausui Kuokkasuon ympäristövaikutusten arviointimenettelyn selostuksesta 2.11.2010 muun muassa, että ”Kuokkasuon turpeenottohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus ei täytä tarkoitustaan. Se ei edistä etukäteisarviointia eikä siten paranna ympäristövaikutusten vaikuttavuutta päätöksenteossa, kuten on YVA-lain tarkoituksena. Ympäristövaikutusten menettelyssä on pitäydytty alan itsensä kehittämässä, ehkä missään olosuhteissa pätemättömässä standardimallissa ja lähes kaikki olennainen hankekohtainen tieto on jäänyt keräämättä. Arviointi on tyhjän päällä lepäävää arvausta, josta on kuitenkin vedetty runsaasti hankkeen toteuttamista puoltavia johtopäätöksiä.
Ns. normaalitilanteiden laskennallisten ominaiskuormituslukujen esittäminen ei riitä vesistövaikutusten arvioinnin pohjaksi. Yhteysviranomainen edellyttikin lausunnossaan ohjelmasta tarkasteltavaksi erikseen vuosikuormitusta, kesäaikaista kuormitusta ja ylivirtaamatilanteita sekä kuntoonpano- ja tuotantovaihetta. Selostuksessa on toki arvioitu kuntoonpano- ja tuotantovaihe erikseen, kuten on tapana lupahakemuksissakin. Sen sijaan ylivirtaamatilanteiden vaikutuksia ei ole arvioitu eikä myöskään vuodenaikaisvaihtelua, joka sentään esitetään nykyisin yleensä lupahakemuksissa.”
Yhteysviranomaisen lausunnossa arviointiselostuksesta (17.12.2010) todetaan useita puutteita vesistökuormituksen arvioinnissa. Arviointiselostuksesta puuttuu esimerkiksi arvio, miten Kuokkasuon turvetuotanto vaikuttaisi Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelmassa esitettyihin tilatavoitteisiin ja lisätoimenpiteisiin. Kiiminkijoen vesistöä koskevassa Natura-arvioinnissa olisi pitänyt laskea kuormitusta eri valumatilanteissa, arvioida pintavalutuskentän toimivuutta jne. Tärkeä on myös huomautus Kuokkasuon nykytilan arvioinnin laiminlyönnistä.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä pintavalutuskenttä sijoittui ojitetulle alueelle Kuokkasuon itäpuolelle, kun taas lupahakemuksessa pintavalutuskenttä on ojittamattomalla suon osalla hankealueen länsipuolella. Yhteysviranomainen ohjeisti ohjelmasta antamassaan lausunnossa tarkastelemaan myös muita pintavalutuskentäksi soveltuvia alueita sekä selvittämään pintavalutuskenttien toimivuutta perusteellisesti. Ohjeita ei YVA-menettelyssä noudatettu. Selostuksen sivulla 16 hankevastaava ilmoittaa yhteysviranomaisen lausunnon johdosta laativansa Natura-arvioinnin sekä melu- ja pölymallinnukset. Vikaan menneen vaihtoehtojen asettamisen ja heikon palautteen vastaanoton takia YVA-menettelystä ei ollut tarkoitustaan vastaavaa hyötyä.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä hakemuksessa pintavalutuskentäksi määriteltyä suon osaa kartoitettiin vajaasti. Kasvillisuuskartoituksen tulokset esitetään arviointiohjelmassa. Sen ilmakuvakartassa on hakemuksen pintavalutuskentän itäisellä laidalla merkintä oligotrofinen sararäme. Hakemusta varten kasvillisuusselvitystä on täydennetty. Sen mukaan pintavalutuskenttä on lyhytkorsinevaa, suursaranevaa ja nevarämeyhdistelmiä.
Selostuksessa sivulla 61 todetaan, että hankealueen ulkopuolella, Kuokkasuon länsiosassa on ojittamaton alue. Se rajautuu pääosin turvekankaisiin ja idässä viljeltyihin peltoihin. Ilmakuvista myös näkee, että ojittamaton alue on hyvin suppea. Sivulla 63 todetaan, että hankkeella on vaikutuksia myös alueen ulkopuolelle. Alueen ojitukset ovat vaikuttaneet Kuokkasuon luonnontilaisten osien hydrologiaan ja sitä kautta kasvillisuuteen. Edelleen todetaan, että ojitusten vaikutus ulottuu kauttaaltaan ojittamattomiin osiin, sillä aapasoiden tutkimuksissa on todettu, että kasvillisuusvaikutukset on todettavissa yli 300 metrin päässä lähimmistä vesitaloutta muuttavista ojista. Muutospaineeseen tosin vaikuttaa muun muassa vesien virtaussuunta. Se on sitä suokohtaista tietoa, jota turpeenkaivuuhankkeissa säännön mukaan säästeliäästi hankitaan.
Joka tapauksessa turpeenoton aloittaminen lisää tuotantoalueen länsipuolella olevan ojittamattoman osan muuttumista, kuten selostuksessa mainitaan. Pintavalutuskenttää kiertävät eristysojat ja penger on suunniteltu toteutettavan kartan mukaan vetisen keskiosan poikki. Ojituksen vaikutuksia suon tilaan ei ole kuitenkaan selvitetty eikä sen eikä muunkaan hankealueen ulkopuolisen kuormituksen vaikutuksia ole arvioitu.
Uudesta pintavalutuskentästä on kartoitettu kasvillisuuden pääpiirteet, lähinnä suotyypit. Sen lisäksi kerrotaan joitain ominaispiirteitä, kuten turvekerroksen paksuus ja kaltevuus sekä pinta-ala ja viipymämatka. Sen sijaan hakemus ei sisällä mitään tietoa pintavalutuskentän toimivuudesta, koska sitä ei ole mitenkään selvitettykään. Kentän puhdistusteho arvataan tukeutuen Pöyryn vuonna 2009 laatimaan konsulttiselvitykseen: Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arviointi YVA-hankkeissa ja ympäristölupahakemuksissa. Laskennallisia pitoisuuksia on verrattu selvityksessä esitettyihin Etelä-Suomen pintavalutuskentällisten soiden normaalien olosuhteiden tarkkailutuloksiin. Tosin Kuokkasuo kuuluu Pohjois-Suomen alueeseen, mutta se ei ole olennainen virhe niinkään kuin se, että vertailuluvut on määritelty muutamasta etukäteen määrätyn päivän näytteestä ja edustavat nimenomaan vain normaaliolosuhteiden keskimääräistä ominaiskuormitusta.
Nykyinen sarkaojitetun alueen bruttokuormitus on vuodessa arviolta 5300 kiloa kiintoainetta, 55 kiloa fosforia ja 1600 kiloa typpeä. Kuokkasuolta lukuja ei ole mitattu yhteysviranomaisen huomautuksesta huolimatta. Kun sarkaojitetun alueen kasvipeite on kuorittu pois ja kuivatusta tehostettu turpeennostoa varten, Kuokkasuon laskennallinen vuosikuormitus laskee hakemuksen mukaan huomattavasti nykyistä kuormitusta alhaisemmaksi kiintoaineen, fosforin ja typen osalta – ilmeisesti hankealueen jätevesien pintavalutuksen ansiosta. Pienimpien ominaiskuormituslukujen mukaan arvioiden sekä brutto- että nettokuormitus jäävät peräti nollaan. Laskelma on selvä osoitus siitä, että kasvittoman kentän eroosioherkkyyden olennainen lisääntyminen sekä pölyvaikutus on jätetty ottamatta huomioon.
Vaikutustenarviointimenettelyssä olleen ojitetun pintavalutuskentän toimivuutta ei myöskään sen kummemmin selvitetty. Vaihtoehtojen kuntoonpanovaiheen ja ensimmäisen vuoden tuotantovaiheen kuormituserot ovat suuret, mutta tuotantoaikana laskennallinen vuosikuormitus jää alueen nykyistä kuormitusta alhaisemmaksi myös siinä tapauksessa, että pintavalutuskenttä on ojitettu.
Sen enempää ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa kuin hakemuksessakaan ei ole arvioitu tosiasiallista kuormitusta. Arvio voi olla suuntaa antava ns. normaalioloissa, mutta kuormituksen arviointi ei voi pitäytyä normaalioloihin. Riittävästi näyttöä on siitä, että ylivalumatilanteissa kuormituspiikki tapahtuu valuman alkuvaiheessa ja laskee nopeasti, vaikka virtaama vielä pysyisikin normaalia suurempana.
Todenperäisen kuormituksen selvittämiseksi seurantaa on uudistettava ja määrättävä turvesoille jatkuvatoiminen päästöjen mittaus ja mittareiden kunnossapito virtaamamittauksen lisäksi. Jatkuvatoiminen päästöjen mittaus useista suureista (esimerkiksi sameus, pH, johtokyky, orgaaninen kokonaishiili, liuennut orgaaninen hiili) on teknisesti mahdollista. Vähintä on järjestää riittävän monelle turpeenkaivuualueelle kattava jatkuvatoiminen seurantamittaus ja uudistaa vertailusoiden kuormitustiedot saadun mittausaineiston pohjalta.
Hankealueen jätevedet johdettaisiin pintavalutuskentän kautta Nuorittajokeen, joka on Kiiminkijoen sivujoki ja kuuluu Kiiminkijoen Natura-alueeseen. Siitä johtuen hanke ei saa uhata Natura-suojelukohteen koskemattomuutta eli alueen ekologisen rakenteen ja toiminnan täytyy säilyä elinkelpoisena. Nuorittajoen ekologinen tila on tyydyttävä. Tavoite on pysyvä hyvä tila vuoteen 2015 mennessä. Sitä ei Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelman mukaan saavuteta ilman lisätoimenpiteitä. Ne koskevat erityisesti kuormituksen vähentämistä ja happamien valumien torjuntaa.
Laskennallisten ravinne- ja kiintoainevaikutusten perusteella hakija tekee johtopäätöksen, että hankealueen kuivatusvesistä ei ole normaalissa tilanteessa juurikaan vaikutusta alapuolisen vesistön tilaan. Selostuksessa ja hakemuksessa konsulttiselvitykseen tukeutuen pyöritellään monenlaisia lukuja arvioimatta niiden puutteita ja ottamatta huomioon ajantasaista tutkimus- ja seurantatietoa. Tällaisenaan hakemus ei täytä ympäristönsuojelulain vaatimusta riittävästä selvilläolosta. Vaasan hallinto-oikeus kumosi 19.9.2011 Pohjois-Suomen aluehallintoviraston Pudasjärven Kallasuota koskevan myönteisen lupapäätöksen. Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa todetaan, että Kallasuon turvetuotanto lisäisi Nuorittajoen ravinnekuormitusta. Ottaen huomioon nykyisen kuormituksen vähentämistarpeen hallinto-oikeus katsoo, että Kallasuon hakemuksen mukainen turvetuotanto olisi vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden vastainen. Päätöksestä on valitettu.
Pohjavesialueen ja Kuokkasuon vuorovaikutus
Kuokkasuo sijaitsee aivan Vaanaharjun-Kiviharjun pohjavesialueen pohjoisreunalla. Selostuksessa todetaan, että harjusta purkautuu pohjavesiä suolle. Arviointimenettelyssä riittävä suojavyöhyke määriteltiin 70 metriksi. Hakemuksessa se on 200 metriä ja 180 metriä eristysojasta laskien. Selostuksessa vaikutuksia pohjavesiesiintymään ei sen kummemmin selvitetty eikä niin ole tehty hakemuksessakaan. Suojavyöhykkeen määräämisen katsotaan riittävän keinoksi välttää vaikutukset. Tässä tapauksessa ratkaisevaa lienee suon pohjan kivennäismaan rakenne. Jos se on läpäisevää, turvekerroksen poistaminen voi aiheuttaa pohjavesien karkaamista harjusta, kuten esimerkiksi Rokualla on tapahtunut.
Kuokkasuon lupahakemus on monin tavoin puutteellinen ja arvioissaan leväperäinen ja epävarma. Nuorittajoen ekologisen tilan ja vesistöalueen vesiensuojelun tehostamistarpeen huomioon ottaen lupaa turpeenkaivuuseen ei tule myöntää.
Mauri Huhtala
varapuheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri