Lausunto Mustavaaran Kaivoksen sulaton YVA-ohjelmasta

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

13.3.2013

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi

Viite: Lausuntopyyntö POPELY/24/07.04/2012

Asia: Lausunto Mustavaaran Kaivos Oy:n sulaton ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

Yleistä

Mustavaaran Kaivos Oy:n suunnittelema sulatto käyttäisi vuosittain erilaisia raaka-aineita yli 800 000 tonnia. Materiaalien käsittelymäärän perusteella se on rinnastettavissa maakunnan suurimpien teollisuuslaitosten joukkoon, kuten Raahen Rautaruukki, Tornion Outokummun jaloterästehdas ja energiantuotantolaitoksista Oulun Energian Toppilan lämmitysvoimalaitokset.

Metallinjalostuksessa raaka-aineet muokataan halutuiksi lopputuotteiksi. Tuotannon yhteydessä syntyy myös ei-toivottuja yhdisteitä, päästöjä ilmaan ja veteen, kierrätyskelvotonta kaatopaikkajätettä, melua ja pois johdettavaa hukkalämpöä. Parasta saatavilla olevaa tekniikka käyttäenkin päästöt voivat muodostua suuriksi, kun käsitellään mittavia ainemääriä. Se on seurausta jo kemian ja fysiikan laeista ja talouden realiteeteista.

Hankkeesta vastaavan mukaan sulatossa käytettävä prosessikokonaisuus on Suomessa uusi, mutta yksikköprosessit ovat käytössä Suomessa tai ulkomailla. Ohjelmassa kerrotaan myös, että suunnittelu on varhaisessa vaiheessa, joten lopullisia yksikköprosesseja ei ole vielä valittu. Edellä kuvattu lähtötilanne voi johtaa siihen, että ympäristövaikutusten arviointiohjelma ja sen raamittama selostus ei tule tuottamaan riittävästi tietoa sulaton vaikutuksista ympäristöön tai vaikutuksista asuinalueiden viihtyisyyteen eikä siten riittävästi tietoa vaikutusten arviointimenettelyä seuraavaan ympäristöluvan hakuvaiheeseen.

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiirin mielestä YVA-selostukseen tulee liittää kattava selvitys Suomessa ja ulkomailla käytössä olevista sulatolle suunniteltua vastaavista yksikköprosesseista ja sen tiedon pohjalta tarkastella päästöjä vesistöihin ja ilmaan, vaikutusta meluun ja jätteiden muodostumiseen. Samoin hankkeesta vastaavan tulee YVA-selostuksessa esittää ja selkokielellä, mikä on parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT) kyseisessä tapauksessa ja kuinka sen avulla päästään uuden sulaton prosessikokonaisuudella kuvattuja yksikköprosesseja parempaan ympäristölliseen lopputulokseen.

Maankäyttö ja toimintojen sijoittaminen

Raahen Lapaluoto on satamatoimintojen ja teollisuuden aluetta. Raahen valtuusto on vastikään hyväksynyt alueen asemakaavalaajennuksen, mutta se ei koske vireillä olevaa sulattohankkeen aluetta eikä sulaton vaikutuksia ole kyseisessä kaavaprosessissa otettu huomioon. Selostuksessa kaavoitustilanne tulee päivittää ja kuvata kaavan laajennuksessa esitetyt, sulaton naapuriin sijoittuvat toiminnot. Ohjelmassa mainitun, ilmeisesti konsultin laatiman Lapaluodon satamaosan maankäytön aluetarveselvityksen merkitys jää epäselväksi.

Lapaluodossa sulaton suunniteltu sijaintipaikka on täyttömaata merenpinnan tasossa. Alueen rakennettavuus erilaisille sulaton vaatimille toiminnoille on selostuksessa selvitettävä.

Oulussa hanke sijoittuu alueelle, joka on voimassa olevassa kaavassa merkitty työpaikka-alueeksi, jonne voi sijoittua vähän tilaa vaativaa ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta palvelu- ja työpaikkatoimintaa. Lähialueella on myös paljon asutusta, vaikkakin myös monenlaista pienteollista toimintaa sekä Ruskon jätekeskus. Nykyinen maankäyttö ja sitä koskevat linjaukset sopivat huonosti yhteen hankkeen kanssa. Ongelmallinen on myös liikenne. Kuusamontien liikennemäärät ovat isoja ja kasvavia. Oulun osalta vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen arvioi maankäytön suunnittelija. Vaikutukset ovat merkittävä osa myös sosiaalisten vaikutusten arviointia.

Ohjelman kuvassa 3-8 sekä tekstissä esitetään, että osa toiminnoista tapahtuu ulkotilassa. Tosin suunnitelma on alustava. Selostuksessa tulee varmistaa, sijoittuuko sulattoalueelle avovarastoja vai ovatko kaikki toiminnot sittenkin katetuissa tiloissa. Näin on hankkeesta vastaavan taholta myös annettu ymmärtää. Jos joitain toimintoja tulee sijoittumaan ulkotiloihin, sen ympäristövaikutukset, kuten esimerkiksi eri sääolojen vaikutus pölyämiseen ja pölyn leviämiseen tai aineiden liukenemiseen on selvitettävä huolellisesti. Esimerkiksi Lapaluodossa meren rannalla tuulen merkitys pölyn vaikutuksiin on suuri. Keinot pölyn leviämisen estämiseksi avotiloista ovat osa haittojen ehkäisyä. Niiden tehoa on arvioitava selostuksessa.

Sivutuotteet ja jätteet

Lapaluotoon sijoitettaisiin myös erilaisia jätteitä ja niitä varten perustettaisiin pysyvä kaatopaikka. Kuvassa 3-8 jätteiden loppusijoituspaikka on merkitty merenpuoleiseen kärkeen. Paitsi kaatopaikan vaatimat pohjustukset ja sulaton koko toiminnan aikainen tilantarve on selvitettävä äärevistä sääoloista, jatkuvasta tuulisuudesta ja meriveden korkeusvaihteluista sekä mahdollisen meriveden pinnannoususta johtuvat vaikutukset ja edellytykset toteutukselle.

Oulun Ruskon kaatopaikan käyttöä ja tilan riittävyyttä on käsitelty paljon viime vuosina. Kun ja jos Ruskon kaatopaikka-alue ei ole hankkeen käytettävissä, selostuksessa on kartoitettava yksilöidysti mahdolliset muut loppusijoituspaikat, jos loppusijoituspaikkana ei ole laitoksen oma alue.

Kuonia syntyy sulatolla vuosittain valtava määrä, 170 000 – 225 000 tonnia. Niitä pyritään kierrättämään hyötykäyttöön. Siihen liittyy kuitenkin ohjelman mukaan paljon epävarmuuksia. Esimerkiksi titaanipitoista kuonaa kertyy kokonaismäärästä 140 000-185 000 tonnia, mutta sen hyötykäytön kehitys on vasta käynnissä. Mitä se voisi olla ja millaisina määrinä, siitä ohjelma antaa vähän tietoa. Jos kuonia välivarastoidaan alueella, sekin on selvitettävä vaikutuksineen.

Taulukossa 3-6 esitetään merkittävimmät prosessijätejakeet ja niiden alustavat määrät. Loppusijoitusmäärä kaatopaikalle on 39 000 -51 000 tonnia vuodessa. Siitä merkittävä osa on suodatinpölyä. Sen käsittelytarve kaatopaikalle sijoittamista varten pitää selostuksessa esittää.

Arviointimenettelyn soveltamista koskevan hankeluettelon mukaan muun kuin yhdyskuntajätteen vähintään 50 000 tonnin vuotuisen jätemäärän ja ongelmajätteiden 5000 tonnin vuotuisen määrän sijoittaminen kaatopaikalle edellyttävät ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Loppusijoitettavien ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ominaisuudet ja määrän suuruusluokan pitää olla selostuksessa selvillä. Ongelmajätteistä ohjelmassa ei ole mainintaa, mutta se ei tarkoita, etteikö niitä kertyisi. Jätteiden raskasmetallipitoisuuksia kuten ei muutoinkaan raskasmetallipäästöjä ohjelmassa arvioida. Kaatopaikkakelpoisuuden selvittäminen vasta ympäristölupahakemuksessa on liian myöhäinen vaihe.

Kemikaalit

Ohjelmassa todetaan, että kemikaaleja käytetään prosessissa happea lukuunottamatta vähän. Siitä huolimatta kaikki käytettävät kemikaalit määrineen, reitteineen ja kuormitusvaikutuksineen on tarkoin kuvattava ja käsiteltävä selostuksessa niin, että menettely tuottaa niistä riittävän tiedon vaikutusten arvioimiseksi ja että vaikutukset ovat suuruusluokaltaan ja vaikutusmekanismeiltaan käsitettävissä ilman kemian alan erikoistietoja. Varsinkin Oulua koskevassa vaihtoehdossa asutuksen läheisyys edellyttää asian esittämistä tarkasti, mutta yleistajuisesti.

Energiantuotanto ja -kulutus

Sulatolla kulutetaan paljon energiaa. Alueelle saattaakin sijoittua myös oma voimalaitos. Sen toteutuksesta ja toteuttajasta on ohjelmassa niukasti tietoa. Laitoksen polttoaineena käytetään sulaton prosessien kaasumaisia sivutuotteita, joiden määrä on riippuvainen sulaton prosesseista. Ohjelman mukaan laitos pystyy tuottamaan itse noin 50 prosenttia tarvitsemastaan energiasta. Sähkö tuodaan pääosin kuitenkin ulkopuolelta. Kuten muutkin prosessit sähkön tuotanto ja kulutus tulee kokonaisuudessaan kaikkine polttoaineineen ja vaiheineen kuvata selostuksessa.

Osan lämmöstä voi mahdollisesti hyödyntää kaukolämmössä. Mahdollisuutta on syytä tarkastella siten, että selostuksesta saa käsityksen sen toteuttamiskelpoisuudesta, toteuttamisen edellytyksistä ja kaukolämmön vastaanottajista.

Veden käyttö ja vesistökuormitus

Ilmeisesti tarvittava vesi otetaan Raahessa merestä ja Oulussa Oulujoesta. Onko vesien laadulla merkitystä prosesseissa, sitä ei kerrota. Otto- ja purkupaikat kummassakin sijoitusvaihtoehdossa pitää esittää selostuksessa.

Lämpökuormaa jää johdettavaksi ilmaan tai mereen. Mereen joutuvan lämpökuorman leviämistä ja vaikutuksia on selvitettävä ottaen huomioon myös yhteisvaikutukset, joita merialueelle kohdistuu eri toiminnoista myös lämpökuormana.

Jäähdytystorneista on runsaasti kokemusta muun muassa Keski-Euroopasta. Jäähdytystornien ympäristövaikutuksia voi niiden kokemusten pohjalta käsitellä tarkemmin. Ohjelman maininta kemikaalien käytöstä varsinkin vaatii selvitystä – vesistökuormituksen määrästä riippumatta.

Tuotannossa syntyy jätevettä 350 kuutiometriä tunnissa. Ohjelmassa kerrotaan vähän jäteveden laadusta, mutta todetaan, että se saattaa sisältää muun muassa kiintoaineita, metalleja ja syanidia. Vesi aiotaan johtaa tehdasalueelle tulevaan jätevedenpuhdistamoon. Prosessin tehokkuus tulee esittää selostuksessa sekä se, mihin jätevedet johdetaan. Lisäksi pitää selvittää, kuinka aiotaan käsitellä sivulla 18 mainitut tehdasalueen kuivanapitovedet, joiden ainepitoisuudet ovat taustapitoisuuksia korkeammat. Kuivanapitovesien aineet ja pitoisuudet myös kiinnostavat.

Hydrometallurginen prosessi käyttää myös vettä ja tuottaa happamia liuoksia. Kierrätys ja suljettu kierto ovat tavoitteita. Niiden toteutumisesta on oltava varmuus jo ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana.

Raahen kuin myös Oulun edustan merialueen ekologinen tila on tyydyttävä. Selostuksessa on arvioitava, heikentääkö hanke edelleen merialueen tilaa ja mahdollisuuksia sen parantamiseen.

Päästöt ilmaan

Sulaton korkeat savukaasupäästöt kiinnittävät huomiota. Ne ilmoitetaan hyvin summittaisesti: rikkidioksidi < 500, typen oksidit < 700 ja hiukkaset < 100 t/a, mutta määrät ovat mittavia, vaikka ovatkin ohjelman luonnosvaiheesta pudonneet jonkin verran. Esimerkiksi Oulun kaikki hiukkaspäästöt olivat vuonna 2011 yhteensä 162 tonnia.

Selvitystä ei pidä rajata vain niihin päästöihin, joista on määritetty raja-arvot. Kaikki kuormitus pitää arvioida ja esittää, miten sitä vähennetään: yksityiskohtainen kuvaus prosesseissa syntyvistä päästöistä ja eri menetelmistä ja tekniikoista (savukaasu)päästöjen poistamiseksi. Hiukkaspäästöt on eriteltävä niin, että määritellään myös terveydelle vaarallisten pienhiukkasten määrä ja leviäminen. Sekä Raahessa että Oulussa on otettava laskelmissa huomioon myös yhteisvaikutukset. Sitäkin on tarkasteltava, kääntyisikö hankkeen johdosta ilmansaasteiden määrät nousuun vai jatkuisiko edelleen päästöjen vähenemiskehitys uudesta kuormituslähteestä huolimatta. Paikalliset vallitsevat tuuliolosuhteet on myös otettava tarkasteluissa huomioon. Raahessa vallitseva tuulen suunta on Lapaluodosta kaupungin keskustaan päin.

Vaikutukset ilmastoon

Kun lasketaan tehtaalle tulevat eri raaka-aineet ja lopputuotteet, kierrätettävät sivutuotteet, kaatopaikalle läjitettävät jätteet ja ilmapäästöt, poistuu vuosittain jonnekin 250-180 tuhatta tonnia nimeämätöntä ainetta. Oletamme tämän olevan hiilen poltossa syntyvää jätettä, joka poistuu taivaalle savukaasujen mukana. Tuo ainemäärä vastannee 700 tuhannen tonnin vuotuista hiilidioksidimäärää. Se on varsin korkea luku aikana, jona kamppailu ns. kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi on noussut maailmanlaajuiseksi haasteeksi.

Paitsi kansalliseen tavoitteeseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä hankkeen vaikutuksia on verrattava maakunnan oman ilmastostrategian tavoitteisiin ja arvioitava, mikä vaikutus hankkeella on päästövähennyksiin. Nehän ovat aina paikallisia tekoja. Jostain muualta on kenties leikattava lisää, jos jokin taho lisää oikeuksiaan kasvattaa päästöjään. Kun hanke on merkittävä uusi päästölähde, sen teknistaloudellista merkitystä voisi myös selostuksessa valaista. Mitkä kasvihuonekaasupäästöistä ovat välttämättömiä, mitkä leikattavissa hyvällä suunnittelulla ja tekniikalla. Päästöjen hinta on alhainen nyt, mutta tilanne voi muuttua nopeastikin.

Erikoistilanteet

Kappaleessa 3.9.1 hahmotellaan tilanteita, jolloin sulaton toiminta jouduttaisiin ajamaan alas. Erilaisten häiriötilanteiden ohella tarve keskeyttää toiminta tai pienentää sitä voi johtua taloudellisista syistä. Siitä kaivosala on hyvin tunnettu. Tuotannon alasajamisella ja volyymin vaihteluilla on ympäristövaikutuksensa.

Riskianalyysi

Määritelmän mukaan riski on määrätyn vaarallisen tapahtuman esiintymistaajuuden tai -todennäköisyyden ja seurauksen yhdistelmä. Osatekijöitä on aina kaksi: taajuus tai todennäköisyys, jolla vaarallinen tapahtuma esiintyy, ja vaarallisen tapahtuman seuraus. Riskiä voi arvioida etukäteen riskianalyysillä, joka on saatavissa olevan tiedon järjestelmällistä käyttämistä vaarojen tunnistamiseksi sekä ihmisiin tai väestöön, omaisuuteen tai ympäristöön kohdistuvan riskin suuruuden arvioimiseksi. Riskien analysoimiseksi on kehitetty lukuisia menetelmiä. Se käy ilmi muun muassa VTT:n sivuilta. Riskianalyyseistä on kuvauksia teknisen tutkimuslaitoksen osoitteessa: http://virtual.vtt.fi/virtual/riskianalyysit/index273b.html.

Muun muassa kappaleessa 5.4.7 kuvataan riskiä, joka aiheutuu epävarmuudesta aineiden kulkeutumisesta maaperään ja veteen. Häiriö voi aiheutua myös ulkoisesta tekijästä kuten sähkönsiirron häiriöstä, jota ei ohjelmassa mainita. Ilmiselvästi hankkeessa on tarvetta riskianalyysin tekoon. Sellaisen paikka on osana ympäristövaikutusten arviointia.

Liittyminen muihin hankkeisiin

Synergiaetuja lähiteollisuuden kanssa voisi kuvata tarkemmin kuin on esitetty kappaleessa 3.10. Kappaleessa 5.4.14.mainitaan lisäksi yhteisvaikutuksia joidenkin hankkeiden kanssa. Niitä voi puida sekä kokonaispäästöinä että synergiaetuina. Varsinkin Raahen Lapaluodon osalta etuja voi olla runsaasti, kun tilanne kartoitetaan huolella. Synergiaeduilla voi olla isokin merkitys muun muassa kasvihuonekaasutaseeseen.

Suunnitteluun myös BAT

Lukuisista epämääräisyyksistä ja keskeneräisyyksistä sekä suoranaisesta tietämättömyydestä syntyy vaikutelma, että ympäristövaikutusten arviointimenettely on aloitettu liian varhaisessa vaiheessa. Menettelyn tarkoitus tuottaa tietoa päätöksentekoa varten vesittyy, kun mitään ei vielä tiedetä. YVA-menettelyn tärkeä osa, varhaisen osallistumisen mahdollistaminen jää niinikään toteutumatta.

Hankkeen vaikutusten arvioinnilta on kuitenkin lupa odottaa laatua. Tässä YVA-menettelyssä ja mahdollisessa sitä seuraavassa ympäristölupaprosessissa on pystyttävä huolellisesti arvioimaan, kykeneekö Mustavaaran Kaivos Oy suunnittelemaan ja rakentamaan sulaton, joka tuotannon aikana toimii niin, että ympäristön sietokykyä ei ylitetä eikä synny vaaraa, että asukkaat menettävät terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön. Talvivaaran kaivoksen prosessikokeilujen ja ilmiselvästi heikon suunnittelun ja hätäisen toteutuksen kokemukset tietäen yrityksen ja erehdyksen kautta oppimista tulee välttää ja malttaa käyttää selvitys- ja suunnittelutyöhön riittävä aika ja osaaminen. Muutoin 0-vaihtoehto on rehellisen vertailun ylivoimainen voittaja. Vanadiinin osalta sulaton tuotantomäärät olisivat maailman mittakaavassa merkittäviä eikä tiedossa ole korvaavaa tuotantoa. Kiire ei käy perusteluksi aloittaa kokeilemalla ja katsoa, meneekö syteen tai saveen.

Esko Saari
puheenjohtaja

Merja Ylönen
sihteeri