Lausunto Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulipuiston YVA-ohjelmasta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
21.3.2013
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi
Viite: POPELY/1/07.04/2013
Asia: Lausunto Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta, Pyhäntä, Kajaani, Vieremä
Metsähallitus Laatumaa suunnittelee mittavaa tuulipuistoaluetta Pyhännän, Vieremän ja Kajaanin kuntien syrjäisille, luonnoltaan monimuotoisille takamaille. Vaihtoehdossa yksi tuulivoimaloita sijoittuisi alueelle 127 kappaletta ja 85 voimalaa vaihtoehdossa kaksi. Vaihtoehdossa kaksi kaikki voimalat sijoittuisivat tien nro 28 (Pyhäntä-Otanmäki) eteläpuolelle.
Seudun nykytila on kuvattu suurpiirteisesti. Maastotietoa ei esitetä käytännössä lainkaan. Suojelualueet on lueteltu. Niiden ohella on maininta muutamasta suuremmasta luonnontilaisesta suokokonaisuudesta, Isosta Pajusuosta, Pöntönsuosta ja Kaakkurisuo-Lakkasuosta. Näistä Pöntönsuo taitaa olla suojeltu ja rajattu juuri hankealueen ulkopuolelle. Muitakin merkittäviä luonnontilaisia soita sijaitsee hankealueen välittömässä piirissä. Näistä mainittakoon Ison Pajusuon länsipuolella oleva Iso Mätässuo. Soiden välissä on Mäykänahon Natura-alue.
Vaikutusten arviointi
Asiantuntija- sekä arviointiryhmän arvion mukaan (taulukko 5-2) kasvillisuus on hankkeen kannalta vähämerkityksinen. Perusteluista ei ole tietoa. Arviota ei voi pitää oikeaan osuvana. Ottaen huomioon voimaloiden suuren määrän ja soiden, metsien ja vesistöjen kirjavoiman maaston voimaloiden sijoittelussa ja kaapeleiden kaivamisessa sekä tieyhteyden rakentamisessa jokaiseen voimalaan muullakin kuin suojellulla luonnolla tai uhanalaisella tai rauhoitetulla lajistolla on suuri merkitys. Hyvä maastotuntemus on tärkeää kerätä ympäristövaikutusten arvioinnin aikana. Samaa materiaalia käytetään kaavoituksessa ja voimaloiden lopullisessa sijoittelussa. Riittävä maastotuntemus on keskeinen keino välttää haittoja ennalta.
Muutoinkin taulukon 5-2 mukaan vähän merkittävää tuntuu olevan lähes kaikki varsinkin arviointiryhmän mielestä. Arviointiryhmän arviolle sanotaan annettavan kuitenkin iso painoarvo vaihtoehtojen vertailussa (kpl 5.17). Ohjemassa vaihtoehtojen vertailu on kuitenkin hyvin epäselvästi ja ammattitermistöä käyttäen kuvattu, että menetelmä selviää vasta selostuksesta. Taulukossa 5-3 esitetyn arviointiryhmän asiantuntemus painottuu pääosin ihmisen piirissä olevan maankäytön paikallistuntemukseen. Se on hyödyksi varsinkin sosiaalisten vaikutusten arvioinnille.
Kuitenkin hankkeen vaikutuksia marjastukseen ja metsästykseen pidetään niin ikään vähämerkityksisinä. Ison Pajusuon turpeenottohankkeen luvituksen yhteydessä luonnonsuojelupiiriin tuli yhteydenottoja, joissa kerrottiin suon tärkeästä merkityksestä virkistysalueena. Kuten ohjelmassakin todetaan alueella on paljon talousmetsiä ja ojitettuja soita. Kaikki ojittamatta säästynyt suoluonto on äärimmäisen arvokasta myös luontoharrastus- ja virkistyskohteena. Voimaloiden sijoittelua selvitettäessä luonnonrauha ja maaston vesitalouden säilyminen häiriöttömänä ovat huomioon otettavia seikkoja, jotka liittyvät myös virkistyskäyttöön. Ja selvitysten lähtökohta tässä vaiheessa tulee olla, että Iso Pajusuo säilyy luonnontilaisena myös tulevaisuudessa, vaikka suolle onkin myönnetty turpeenkaivuulupa. Siitä on kuitenkin valitettu.
Mäykänahon Natura-arviointia ei pidetä tarpeellisena. Hankkeen vaikutuksia Mäykänahon vanhan metsän lajistoon on kuitenkin selvitettävä. Alue on avainbiotooppi kahden laajan suoalueen välissä. Lajistosta mainittakoon esimerkiksi kuukkeli, joka liikkuu metsän ja soiden välillä.
Suojelualueiden ja muun arvoluonnon kytkeytyneisyyttä tulee myös selvittää ja muutoinkin kuin vain jonkin uhanalaisen ja laajan saalistusreviirin omaavan lajin osalta.
Sähkönsiirtoreitit
Hankealueen eteläosan poikki kulkee 110 kilovoltin sähköjohto. Vaihtoehtokuvausten mukaan voimalat liitetään sähköverkkoon rakentamalla Vuolijoen sähköasemalta voimajohto alueelle rakennettavalle sähköasemalla. Kuvissa 3-4 ja 3-5 mainitaan joko 110 kV:n johto tai uusi 400 kV:n johto. Jos tyydytään 110 kV:n johtoon, voiko hanke käyttää hyväksi olemassa olevaa 110 kilovoltin linjaa vai onko rakennettava uusi – samaan johtokäytävään vai uuteen? Nykyistä leveämmän maastokäytävän vaatii joka tapauksessa 400 kilovoltin johtokäytävä. Ohjelman mukaan sähkönsiirtoreittien vaikutuksia arvioi asiantuntija, jota edustaa kaavoittaja. Voimajohtokäytävien maasto on selvitettävä yhtä perusteellisesti kuin voimaloiden sijaintipaikankin.
Sähkönsiirron vaikutusten arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös lintujen lankoihin törmäämisriski. Kun vaikutusten arvioinnissa selvitetään mahdolliset ongelmalliset kohteet, voidaan arvioida, mitä toimenpiteitä tarvitaan haittojen ehkäisemiseksi ja ovatko ne toteutettavissa.
Maisema
Voimaloiden näkymistä tulee havainnollistaa maaston tasalta ja kahteen suuntaan – luontokohteesta voimaloihin ja voimaloiden takaa luontokohteeseen päin. Seutu on hyvinkin erämaista, esimerkiksi Ison Pajusuon maisema runsaine keloineen.
Eläimistö
Vaikutuksia eläimistöön ei ohjelman mukaan selvitetä kovinkaan kattavasti. Lepakko- ja liito-oravaselvitys tehdään ja riistapotentiaali arvioidaan metsästäjiä haastattelemalla (ks. taulukko 5-1). Kuitenkin alue syrjäisenä ja erämaisena tarjoaa elintilaa monillekin nisäkäslajeille. Niistä on myös maininta nykytilan kuvauksessa. Siinä todetaan alueella havaitun susia, ahmoja, karhuja ja ilveksiä. Seutu on mainittu myös muun muassa metsäpeuran lisääntymisalueeksi. Karhu, ilves ja susikin poronhoitoalueen eteläpuolella ovat luontodirektiivin liitteen IVa -lajeja, joiden yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty (LSL 49 §).
Suunnittelualue on lähes asumatonta seutua, jossa on paljon suojelualueita ja suojelemattomiakin luontoarvokohteita. Tässä on kerrankin tapaus, jossa mainitut suurpedotkin tulee ottaa arvioinnissa huomioon. Melun, vilkkumisen, liikenteen, rakentamisen ja huoltoliikkumisen vaikutuksia pitää arvioida ei vain ihmisiin, tuotantoeläimiin ja kotieläimiin kohdistuvina vaan myös luonnoneläimiin. Varjostusvilkkumisen ohella valoilla voi olla vaikutuksia eläimistöön, kuten lepakoihin ja joihinkin lintuihin. Jos luetellut tekijät ovat haitallisia, häiritseviä ja jopa karkottavia, sillä on ekologisia vaikutuksia, mutta myös sosiaalisia. Jossain on oltava elintilaa myös suurpedoille.
Tuulivoiman hyödyntäminen on lähtökohtaisesti positiivinen asia ja varsinkin, jos sillä korvataan fossiilisilla polttoaineilla ja myös uraanilla tuotettavaa sähköä ja kun voimaloiden sijoittuminen ja rakentaminen suunnitellaan ja toteutetaan huolellisesti virheitä ja haittoja välttäen.
Kuvassa 4-5, jonka kerrotaan esittävän alueelle tyypillistä maankäyttöä, vasemmassa reunassa on luonnontilainen Iso Pajusuo, jota kuvaan asetellut tuulivoimalat näyttävät reunustavan ja onpa voimaloita sijoitettu suonkin puolelle. Hankealue on kuitenkin laaja. Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulipuistohankkeen arviointiselostukselta odottaa laadukasta ja tarkkaa maastonkuvausta ja selvitystä tuulipuiston luontovaikutuksista, jotta on mahdollista arvioida sopivaa voimaloiden määrää ja haitattomimpia sijoituspaikkoja, joita eivät ole luonnontilaiset suot eivätkä niiden reunaosat.
Esko Saari
puheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri