Lausunto Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan OAS
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
23.4.2013
Pohjois-Pohjanmaan liitto
kirjaamo(at)pohjois-pohjanmaa.fi
Viite: Lausuntopyyntö 25.3.2013
Asia: Lausunto Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan uudistamisen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
Maakuntakaavaa uudistetaan ja päivitetään vaiheittain. Toisessa vaihekaavassa tarkastellaan kulttuuriympäristöjä (kulttuurimaisema, rakennettu kulttuuriympäristö, muinaisjäännökset), maaseutuasutusta (kylät, asutusvyöhykkeet), virkistys- ja matkailualueita (virkistysalueet ja -reitit, matkailukeskukset ja -vyöhykkeet) sekä seudullisia jätteenkäsittely- ja ampumarata-alueita.
Maakuntakaava osana suunnittelujärjestelmää
Maakuntakaavoitusta ohjaavat muun muassa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Niistä on lyhyt katsaus OAS:ssa. Vielä olennaisempi on tieto maakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka soveltavat valtakunnallisia tavoitteita ja joista on päätetty lokakuussa 2011. Maakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ei sen kummemmin OAS:ssa käsitellä, mutta linkki niihin kuitenkin suunnitelmasta löytyy.
OAS:sta saa käsityksen, että maakunnallinen suunnitteluprosessi on koko ajan käynnissä. Kaavatyö perustuu maakuntasuunnitelmaan ja -ohjelmaan. Maakuntaohjelma uudistetaan neljän vuoden välein, mutta niin näköjään myös suunnitelma, vaikka nykyisen voimassaolevan suunnitelman aikajänne ulottuu vuoteen 2030. Kun maakuntaohjelmaa nyt uudistetaan vuosiksi 2014-2017, suunnitelman aikajännettä siirretään samalla vuoteen 2040. Ottaen huomioon varsinkin ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutospaineet, suunnitelman jatkuva päivitys on varmasti viisastakin. Maakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka ohjaavat maakuntakaavan uudistamista, ovat kuten todettua vuodelta 2011. Niitä ei mainita uudistettavan eikä niihin voi myöskään vaikuttaa, kuten kappale 4.1 antaa ymmärtää. Johdonmukaisuuden nimissä kaikkien suunnitelmien ajantasaisuutta ja toteuttamiskelpoisuutta tulee arvioida koko ajan.
Jatkuvan muutoksen pyörityksessä suunnittelua ja osallistumista palvelisi seurantatieto siitä, miten tavoitteet ja niiden kaavallinen toteutus ovat onnistuneet tai epäonnistuneet ja aiheuttaneet ristiriitoja. Hyvä esimerkki on Pyhäjoen ydinvoimakaava, jonka tieltä pyyhkäistiin pois aiemmat kaavavaraukset, jotka olivat selvästi olleet kaavaa tasapainottavia maankäyttöratkaisuja. OAS:ssa mainitaan aluekierrokset tarkistamis- ja täydennystarpeita varten, mutta ne eivät edusta avointa vuorovaikutusta. Epäselväksi jää myös OAS:ssa mainittu toteutuneisuusarviointi. Siihen voisi olla linkki, sillä sanahaulla sellaista ei maakuntaliiton sivuilta löydy.
Lisäselvityksistä ja kaavaratkaisuista
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) esitetään selvitykset, joihin kaavamerkinnät perustuvat, sekä lisäselvitystarpeet. Informaatio on niukkaa, mutta ainakin virkistysalueista ja -reiteistä ja hiljaisista alueista tosiaan tarvitaan tarkistusta.
Yksi 2. vaihekaavan teemoista on maisema eikä kyse ole vain valtakunnallisesti arvokkaiksi arvioiduista maisemista. Maiseman huomioon ottamiseen on syytä paneutua. Kaavahierarkian mukaan maakuntakaava ohjaa yleiskaavoitusta. Lainvoimaisessa maakuntakaavassa tärkeitä kulttuuriympäristöjä tai maisemaa kehotetaan vaalimaan suunnittelumääräyksin. Kysymykseen siitä, miten voimassa oleva kaava on maiseman vaalimisessa onnistunut, voisi vaikutusten arviointi vastata. Analyysi olisi paitsi kiinnostava myös tarpeellinen kaavan ohjausvaikutuksen kehittämiseksi. Asiaa voisi valottaa myös esimerkkien avulla, sillä maisemaa pidetään käsitteenä kovin venyvänä käytännössä huomioon otettavaksi. Useinhan esitetään, että maisema-arvot ovat vain katsojan silmässä. Jos maisema-arvot otetaan huomioon, sillä on paljonkin merkitystä maankäytön suunnittelussa ja siten vaikutuksia moneen suuntaan.
Yksi konkreettinen maisemansuojeluongelma liittyy tuulivoima-alueiden sijoittumiseen. Tuulivoimala-alueet on merkitty karttaan kuitenkin jo 1. vaihekaavassa. Se voi hankaloittaa maisematarkastelua 2. vaihemaakuntakaavassa.
Paikan löytäminen uudelle jätteenkäsittelyalueelle on haastava tehtävä, jota ratkotaan uudella selvityksellä. Oulu on laatimassa paraikaa koko nykyiselle alueelleen yleiskaavaa. Niin jätteenkäsittelystä kuin monesta muustakin teemasta on siinäkin kaavatyössä uutta selvitettävää ja pohdittavaa. Jätteenkäsittely ei edes maakuntakaavassa ole yleispiirteinen varaus. Sitä paitsi koko Pohjois-Pohjanmaan jätteiden käsittely tapahtuu Oulussa. Yhtäaikainen maakunta- ja yleiskaavatyö on eduksi hankalan asian ratkaisemisessa, mikä sitten onkaan jätehuollon ratkaisu tulevaisuudessa.
Maakuntakaavassa on osoitettu olemassa olevia ja suunniteltuja moottorikelkkailun pääreittejä. Kaavamerkintöjen on perustuttava riittäviin selvityksiin. 2. vaihekaavaluonnokseen on syytä tarkistaa kakki maastoliikennereitit ja siirtää ne pois suojelualueilta sekä suojelualueiden läheisyydestä. Sijainti varsinkin lähellä soidensuojelualueita lisää koukkaamista suojelualueille, kun laillisiin reitteihin kyllästytään ja haetaan uusia kohteita ja maisemia. Erävalvontaan on vähän resursseja ja valvonnan puute näkyykin kelkkailun yleistymisenä suojelualueilla. Huolellinen kaavallinen ohjaus voi omalta osaltaan ehkäistä haittoja. Muutoinkin on syytä huolehtia, ettei ylipäänsä merkitä maanmuokkausta vaativaa reitistöä luonnonarvoalueiden kuten ojittamattomien soiden kautta.
Lisäselvitystä vaativiin asioihin on listattu myös hiljaiset alueet. Niiden kaavoittamisessa kelkkareittien sijoittumisella on niinikään iso merkitys. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa ei ole entuudestaan hiljaisille alueille kaavavarauksia. Siltä osin kaavallinen ohjaus (kaavamerkintä ja kaavamääräys), jolla säilyttää hiljaiset alueet tarkoitetulla tavalla, on avoin kysymys, johon kaavoittajan on vastattava. Hiljaisilla alueilla on vetovoimaa esimerkiksi matkailussa, mutta myös virkistyskäytössä. Hiljaisuuden eli erämaisen äänimaailman turvaaminen on olennaista myös muun muassa soidensuojelualueiden lajistolle ja alueiden luontoarvon kokemiselle.
Kaavan uudistaminen vaiheittain voi tuoda ongelmia kokonaistarkastelulle. Ensimmäisessä vaihekaavassa on käsitelty turpeenoton sijoittumista. Luonnontilaisen äänimaailman säilyminen edellyttää, että turpeenottoalueita ei sijoitu lähialueille. Turpeenkaivuualueen koneiden melu kantautuu kauas ja sen lisäksi toimintaan kuuluu vielä ympärivuotinen liikenne. Luonnontilaisen äänimaailman suojelu on yksi peruste lisää olla sijoittamatta turpeenkaivuuta luonnonarvoalueille ja suojelualueiden lähelle.
Maankohoamisrannikon erityispiirteiden suojelu maakuntakaavalla esitetään OAS:ssa epäselvästi. Sitä piti käsitellä jo 1. vaihemaakuntakaavassa, mutta selvitykset viivästyivät. Nähtävillä olevassa OAS:ssa kerrotaan, että maankohoamisrannikon luontoselvitys on käytettävissä 3. vaihekaavan laadinnassa, vaikka se on suunnitelman mukaan vuodelta 2012. Maankohoamisrannikon maankäytön ohjausta ei kuitenkaan mainita 3. tai muunkaan vaihekaavan sisältönä.
Luonnonsuojelupiiri korosti maankohoamisrannikon ympäristöarvojen säilyttäminen tärkeyttä jo 1. vaihemaakuntakaavan OAS:sta antamassaan palautteessa ja toistaa nyt kaavoittajan vastuuta tämän äärimmäisen uhanalaisen ja erikoisen luontotyypin suojelussa. Esimerkiksi Iin Olhavan Nybyssä, jossa on selvitetty erikoista nuorten soiden kehityssarjaa, on rannikon läheisyydessä tuulivoimahankkeita toteutettu ja vireillä, jotka sijoittuvat samoille alueille luonnontiaisina säilyneiden soiden kanssa, koska ne ovat rakentamattomia eikä niillä ole muutakaan aktiivista maankäyttöä. Maankohoamisrannikon erityispiirteiden säilymiseksi tulee kaavallisen ohjauksen olla selkeää ja määrätietoista vaikuttavuuden varmistamiseksi. Aikaa ei ole enää tuhlattavaksi.
Vaikutusten arvioinnista
Vaikutusten arvioinnin suorittaja(t) tulee mainita OAS:ssa. Arvioinnin menettelytapa on myös kiinnostava varsinkin, kun OAS:ssa vaikutusten arvioinnista annetaan kuva melkoisen vaativana prosessina. Toisaalta 1. vaihemaakuntakaavaluonnoksen selostuksessa arviointi esitetään yleisluonteiseksi tarkasteluksi merkittävimmistä vaikutuksista. Siinä vaikutuksia on arvioitu kunkin kaavassa käsitellyn aiheen sisältökuvauksen yhteydessä ja aivan oikein jo luonnosvaiheessa, jolloin arvioinnin palaute on voitu ottaa huomioon. Arvioinnissa on kuitenkin edelleen selittelyn makua. Arviointia tulee kehittää riippumattomammaksi, jotta siinä voidaan rehellisesti käsitellä ristiriitaisuuksia ja käyttää hyväksi parasta saatavilla olevaa tietoa.
Luontomatkailu- ja virkistysalueiden sekä kulttuuriympäristöjen ja maiseman säilyttäminen ja niitä koskevien kaavamääräysten siirtäminen alemmille kaavatasoille erinäisten maankäytön vaateiden puristuksessa vaatii vahvat perustelut. Luonnonsuojelupiiri esitti 1. vaihemaakuntakaavan OAS:sta antamassaan palautteessa maankäyttöratkaisujen vaikutusten arviointia ekosysteemipalveluihin. Niiden toimintakyvyn säilymisen arviointi on hyvä työkalu kertomaan, miten onnistuneesti maakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on valittu ja toteutettu.
Ilmastonmuutoksen torjunta läpileikkaavana teemana
Toisessa vaihemaakuntakaavassa on monia aiheita, joilla on merkitystä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja päästöjen vähentämisessä. Kaavallisia vaihtoehtoja tulee pohtia myös ilmastonsuojelun näkökulmasta.
Esko Saari
puheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri