Lausunto Siikajoen Vartinojan laajennuksen ja Isonevan tuulivoimapuistojen YVA-selostuksesta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
14.5.2013
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi
Viite: POPELY/18/07.04/2012
Asia: Lausunto Siikajoen Vartinojan laajennuksen ja Isonevan tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta
Enimmillään Vartinojan-Isonevan alueelle Siikajoen molemmin puolin sijoittuisi 42 tuulivoimalaa. Arviointiohjelman jälkeen hankkeeseen on lisätty vaihtoehto 3, jossa tarkastellaan mahdollisuutta sijoittaa Vartinojalle 17 ja Isonevalle 24 voimalaa. Isonevalle suunniteltujen voimaloiden määrä on vaihtoehdossa suurin ja vaihtoehdossa 1 pienin, 17 voimalaa. Vartinojan voimassa olevassa kaavassa on paikka 9 voimalalle ja mittavin laajennussuunnitelma VE2 käsittäisi kaikkiaan 20 voimalaa.
Vaikutukset monimuotoisuuteen
Vaihtoehto 3 on lisätty ohjelmasta annetun palautteen jälkeen, jotta ”merkittävät luontoarvot voidaan ottaa huomioon”. Se on hyvä peruste vaihtoehtojen kehittämiselle. Riittävästi luontoarvojen huomioon ottamisessa ei kuitenkaan ole onnistuttu. Vartinojan vaihtoehdossa 2 ja edelleen myös vaihtoehdossa 3 joitakin voimaloita pystytettäisiin harjujensuojeluohjelman alueelle. Tämä oli periaatteellinen ongelma myös ensimmäisessä Vartinojan suunnitelmassa, josta on jo olemassa vahvistettu kaava (VE0+). Harjujensuojelualueelle ja samalla tärkeälle pohjavesialueelle rakentaminen koettiin yleisesti huonoksi ratkaisuksi. Lopulta vain voimala numero 8 sijoittuu suojelualueen rajalle, tosin turhan lähelle geologisesti arvokasta Ketunhietaa.
Kuten selostuksessa todetaan, voimaloiden rakentaminen vaatii maansiirtoja ja kuivatusta perustusten, teiden ja voimansiirtolinjojen rakentamiseksi. Koneiden pitää myös mahtua kuljettamaan materiaalia paikanpäälle ja työskentelemään alueella. Paalutus aiheuttaa tärinää.
Vaikutuksia harjujensuojelualueelle on puutteellisesti käsitelty. Eroosion mahdollisuutta maanmuokkauksen ja maansiirtojen seurauksena tai arviota suojeluperusteiden heikentymisestä rakentamisen johdosta ei erityisesti selvitetä. Varovainen arvio kuitenkin esitetään tuulieroosion mahdollisuudesta ja muutoksista rantavalli- ja dyynimuodostumille. Vaikutustarkastelussa olisi esimerkiksi voinut verrata mahdollisia seurauksia maakuntakaavan suunnittelumääräykseen. Sen mukaan harjujensuojelualueen maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei maisemakuvaa turmella, luonnon merkittäviä kauneusarvoja tai erikoisia luonnonesiintymiä tuhota eikä luonnonoloissa aiheuteta huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia.
Voimalat 16, 17 ja 19 teineen sijaitsevat Vartinojalla harjujensuojelualueen helmassa, joka on luonnontilaista, siis ojittamatonta suo- ja kivennäismaajuottien kirjavoimaa kasvipeitteistä ja maisemallisesti kaunista harjumaastoa. Maan pintakerroksen rikkoontuminen ja mittavat maansiirrot ja liikkuminen alueella raskailla koneilla voi aiheuttaa merkittävää maaston kulumista, maa-ainesten liikkumista ja maiseman turmeltumista. Vaikutukset harjujensuojeluohjelman alueella olisivat siten suojelumääräysten vastaisia. Se on olennainen asia, kun ja jos hanke etenee kaavoitusvaiheeseen.
Luontoselvityksestä puuttuu varsinainen luontotyyppi- ja kasvilajistoselvitys. Selostuksen liitteessä 10 on metsätaloudellinen tarkastelukulma, mitä selittää tekijän metsätalousinsinöörin koulutus. Joitain suotyyppejä on kuitenkin mainittu, mutta selvästikään kattavaa suotyyppikartoitusta ei ole tehty eikä siten myöskään arvioita suotyyppien uhanalaisuudesta esitetä. Varsinaisessa selostuksessa on pitäydytty puhtaasti toistamaan raportin mainintoja metsälain mukaisista tärkeistä elinympäristöistä, jotka tässä tapauksessa ovat puustoisia soita. Luontotyyppejä koskeva informaatio jää vajaaksi ja kasvilajistotieto on satunnaista.
Luontoselvityksen 3-sarjan karttakuvista saa jonkin verran tietoa hankealueiden luontotyypeistä. Ojitus on alueella tiheää, mutta joitain arvokkaita ojittamattomiakin soita on suojelun ulkopuolella säästynyt. Niiden merkitys paikalliselle luonnon monimuotoisuudelle on suuri, mitä linnustosta tehty selvityskin ilmentää.
Vaikutusten arviointia ja kaavoitusta varten kartalle sijoitettu tieto luontotyypeistä ja niiden tilasta ja vesien virtaussuunnista on suureksi avuksi ja myös ehdottoman tarpeellista haittojen välttämiseksi. Käytettävissä olevan materiaalin pohjalta on vaikea sanoa, missä määrin muun muassa vesitalouden muutoksia voidaan oikeasti välttää paitsi voimaloiden myös tiestön rakentamisessa.
Natura-arviointi on ylimalkainen ja suppea. Se on tehty varsinaisesti vain Siikajoen lintuvedet ja suot -Natura-alueesta, johon vaikutuksia arvioitiin olevan Isonevan läheisen sijainnin takia. Se tarkoittaa rakentamisesta (liikenne) ja toiminnassa olevista voimaloista (melu, törmäysriski) aiheutuvia vaikutuksia Natura-alueen Isonevan lähialueen linnustolle.
Arvion mukaan ”lievää muutosta” saattaa aiheutua itse Isonevan Natura-alueelle, jos suon vesitalous häiriintyy. Se on hyvä, että vaara on saatu selville, sillä sellaisessa tapauksessa hanke on yksiselitteisesti toteuttamiskelvoton. Vaaraa suon vesitalouden häiriintymisestä hankkeen seurauksena ei saa syntyä. Liian likeisen sijainnin (muutama sata metriä) haittoihin kuuluvat myös negatiiviset vaikutukset suon maisemaan.
Lisäksi olisi ollut asiallista selvittää Haarasuon ja Isonevan sekä Siikajoen lintuvedet ja suot välistä lajistollista yhteyttä, kuten lintujen ruokailulentoja alueiden välillä ja arvioida sen merkitystä. Kurkien liikkeistä Pahanevalle keskelle suunniteltua voimalapuistoa mainitaan. Haarasuolle ei siitä ole pitkä matka linnuntietä. Pesimälinnustolle voimalat muodostavat selostuksenkin mukaan omanlaisensa törmäysriskin. Haarasuo on myös kansallisesti tärkeä lintualue eli FINIBA.
Muuton tarkkailua on oman arvion mukaan arvioitu tehollisesti riittäväksi. Kovin vähän esimerkiksi hanhia on kuitenkaan kevätmuuton seurannassa havaittu ja tunnistettu. Muuton havainnointi vaatii kokemusta, jotta lintuja ylipäänsä havaitsee ja tunnistaa, ja myös riittävää havainnointimäärää, jotta havaintojaksolle sattuu myös hyviä muuttopäiviä.
Yleistuntuma alueen lintujen muuttoa tuntevilla on, että isot linnut, kuten hanhet saattavat suurinakin määrinä muuttaa Raahen itäpuolelta. Alueen tunnettuja sisämaan muutonseurantapaikkoja ovat muun muassa Hummastinvaara ja Vartinvaara. Selvityksen tekijät ovat valinneet tarkkailupaikat hankealueiden keskeltä pääosin alavilta peltoaukeilta. Vähentääkseen seurannan virhelähteitä olisi kannattanut kerätä muista seudun muutontarkkailupisteistä saatua tietoa muuton kulusta ja lintumääristä. Hanhien arvioitu törmäysriski on huolestuttava. Jos alueen kautta muuttavien hanhien määrät ovat lisäksi arvioitua merkittävästi suurempia, törmäysriskin haittavaikutus voi kasvaa suureksi ja vaikuttaa hankkeen toteuttamiskelpoisuuteen, tai ainakin riskin pitää vaikuttaa voimaloiden määrään ja sijoitteluun.
Vaihtoehtojen vertailu ja toteuttamiskelpoisuus
Selostuksen laatijat eivät ole saaneet hankkeesta selville mitään sellaista vaikutusta, jonka seurauksena hanke olisi toteuttamiskelvoton. Ehkä sillä tarkoitetaan hankekokonaisuutta. Yksittäisiä voimalapaikkoja on kehotettu siirtämään tai poistamaan. Hankkeella on kuitenkin ongelmansa. Osa johtuu kilpailusta tilasta ja epäonnistuneen tariffipolitiikan synnyttämästä kiireestä sekä kannattavuudella perustellusta mittavuudesta. Käytettävissä oleva tila halutaan hyödyntää maksimaalisesti, mikä vähentää mahdollisuuksia pitää haitat siedettävinä. Kiireestä ja liioittelusta aiheutuu kitkaa muutoin kannatettavan tuulivoiman hyödyntämisen edistämiseen.
Vireillä olevassa vaihemaakuntakaavaluonnoksessa on tuulivoimala-aluevarauksia runsaasti. Vartinojan kohdalla aluevarausta ei ole, mutta Isonevalla on laajahko aluemerkintä. Selostuksessa tai vaihtoehtojen vertailussa kaavallisen varauksen puutteeseen ei viitata. Jokin peruste kaavaluonnoksen ratkaisuun on olemassa, vaikka kaavoitus onkin kesken ja muutoksia voi tulla muun muassa hankkeen ajankohtaisuuden takia.
Yleisesti ottaen voimaloiden sijainninohjaus on pahasti myöhässä. Merkittävä epäkohta on varausten ja hankkeiden sijoittuminen lintujen päämuuttoreitin varrelle. Varaukset perustuvat Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitykseen, mutta pääpaino selvityksessä on ollut teknistaloudellisilla seikoilla eikä ympäristövaikutuksia ole ennakoivasti otettu riittävän vakavasti. Pääosin haittojen ehkäisy jää yksittäisen hankkeen ja hankkeiden yhteistyön varaan, mutta viime mainitusta ei ole merkkejä.
Vartinojan-Isonevan hankkeessa arviota vain toisen osa-alueen rakentamisesta ei esitetä. Vartinvaaran vieressä on 9 voimalalle lainvoimainen kaava valmiina. Kokonaisvaikutusten kannalta voisi paras vaihtoehto olla vain Vartinojan VE1:n toteuttaminen siten, että myllyt sijoittuvat pelloille ja ojitetuille alueille, vaikka maakuntakaavaluonnos onkin toista mieltä. Se vähentäisi hankkeen massiivisuutta ja vaikutuksia monimuotoisuuteen ja maisemaan. Siikajokea ei tarvitsisi ylittää uudella voimajohtolinjalla eikä ympäröidä voimaloilla suojelualueita. Vartinvaaran-Kivivaaran harjujensuojelualueelle on joka tapauksessa jätettävä riittävä etäisyys.
Jos Isonevan osa-alueen kehittämistä tuulivoimala-alueena jatketaan, myllyjen määrää pitää sekä vähentää että suunnitella niiden sijoittaminen huolellisesti. Sitä varten luontotyyppejä ja vesitaloutta koskevaa tietoa on täsmennettävä. Kaavoituksessa pitää viimeistään voida arvioida yksittäisten voimaloiden ja niiden välisten teiden vaikutuksia ja tiedon avulla ehkäistä soisten luontotyyppien vesitalouden muutokset.
Merja Ylönen
sihteeri