Lausunto Pudasjärven Tolpanvaaran-Jylhävaaran tuulivoimapuiston YVA-selostuksesta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
23.5.2013
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi
Viite: POPELY/21/07.04/2012
Asia: Lausunto Pudasjärven Tolpanvaaran-Jylhävaaran tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta
Pudasjärven Tolpanvaaran-Julhävaaran alueelle suunnitellaan rakennettavan 27 (VE1) tai 18 (VE2) tuulivoimalaa. Vaihtoehdossa 2 voimalat sijoittuisivat Tolpanvaaran alueelle.
Seutua ei ole arvioitu tuulivoiman hyödyntämiseen soveltuvaksi eikä sitä ole merkitty maakuntavaihekaavan luonnokseen tuulivoiman varausalueeksi. Voimaloiden koon kasvu mahdollistaa kuitenkin voimaloiden sijoittamisen myös sisämaahan alueille, joita ei tuuliatlas- tai muissakaan selvityksissä ole kartoitettu ja arvioitu. Siitä seuraa omat haasteensa ja esteensä. Tuulivoimalapuistot ovat isoja ja teknisiä rakennusmassoja infrastruktuureineen.
Tolpanvaaran-Jylhävaaran alue on metsätalouskäytössä. Vaarat ovat voimaperäisesti käsiteltyjä ja puusto on pääosin nuorta. Asutusta varsinaisella hankealueella ei ole. Maisemavaikutus, varsinkin kaukomaisemaan on kuitenkin merkittävä voimaloiden massiivisuuden ja vaarojen laeille ja rinteille sijoittumisen takia. Lähimaisema on metsätalouden muokkaamaa, mutta se on rakentamatonta ja asumattomana ja vesistöjen ja soiden pilkkomana erämainen, jollaiseksi se myös koetaan. Se tuodaan selostuksessakin esiin, vaikka siinä todetaan hanketta myötäillen, että voimala-alueiden rakentaminen ”tehostaa ja monipuolistaa” alueen maankäyttöä.
Vaikutuksista ja vaikutustarkastelusta
Arvioinnin lopputuloksena molempia vaihtoehtoja pidetään vaikutuksiltaan samanlaisina ja vähäisinä. Selvitys on kuitenkin kovin yleispiirteinen. Hanke- ja vaikutusalueen luontotyyppejä ja pienvesiä sekä sähkönsiirtoa ja tiestöä koskevat selvitykset ovat puutteellisia.
Kuljetukset vaativat tiestöltä hyvää kantavuutta, sopivaa profiilia ja riittävää leveyttä ja tien on mentävä jokaiselle voimalapaikalle. Vaikka hankkeessa pyritään käyttämään hyväksi valmista metsätieverkostoa, uuttakin tiestöä joudutaan rakentamaan. Jylhävaaran vaihtoehdossa Näljängäntieltä avautuisi Jylhävaarantielle aivan uusi tieyhteys. Sen mainitaan olevan eduksi kesäasutukselle, mutta ympäristövaikutuksista ei ole arviota. Uusi tieyhteys pirstoo maastoa entisestään, mikä heikentää luonnonrauhaa ja erämaisuutta. Lisäksi vanhaa tiestöä pitää korjata ja muokata kuljetuksia varten.
Ympäristövaikutusten arviointi ja selvilläolo vaikutuksista jäävät vajaiksi, jos uuden tiestön alle joutuvia alueita ja tiestön kunnostamisesta ja uuden rakentamisesta koituvia vaikutuksia ei selvitetä. Jos hanke toteutuu, seuraavaksi eteen tulevassa kaavoitusvaiheessakaan ei asiaa käytännössä selvitetä eikä tarkkoja suunnitelmia esitetä. Kun hankepäätös on tehty ja kaavalla voimalapaikat vahvistettu, seuraukset tulevat samalla hyväksytyiksi, olipa niistä riittävä tieto tai ei. Ison Tolpanjärven eteläpuolen ja kaakkoisnurkan ongelmakohdat on kuitenkin tuotu esiin. Tietojen perusteella suunnitelma vaatii muutoksia.
Yhteysviranomaisen lausunnossa todetaan, että sähkönsiirron vaikutukset tulee selvittää samalla painoarvolla kuin tuulivoimaloiden vaikutukset, mutta vaatimusta ei ole toteutettu. Sähkönsiirto voimala-alueilta verkkoon suunnitellaan toteutettavaksi pohjoisen suuntaan, mikä vaatii myös Iijoen ylittämistä. Siirtolinja on sama molemmissa vaihtoehdoissa. Linjan vaikutusalueen luontotyypeistä on vain lyhyt maininta. Luonnontilainen suo ja Haukipuron ylitys nostetaan esille. Muutoin hankealueen todetaan olevan talousmetsiä. Maakaapelireittien paikoista ja vaikutuksista ollaan selostuksessa hiljaa.
Kasvillisuusselvityksen tausta-aineistoja ovat olleet Metsähallituksen kuvio-, biotooppi- ja luontotiedot, alueen kartta- ja ilmakuvatiedot ja hallinnon rekisterissä olevat uhanalaistiedot. Hankkeessa tehty lisäselvitys luontotyypeistä ja kasvilajistosta on yleispiirteinen ja aukkoinen. Maastoselvityksiä on kohdennettu tietyille alueille, jotka on esitetty luontoselvityksen kuvassa 2. Selvitystä ei ole raportin mukaan tehty pistemäisesti suunnitelluilta voimaloiden sijoituspaikoilta, vaan aluetta on kartoitettu laajemmin. Työn tavoitteena on ollut alueen luonnon ominaispiirteiden selvittäminen ja arvokkaiden ja luonnon monimuotoisuuden kannalta huomioon otettavien kohteiden paikantaminen. Paljosta tausta-aineistostakin huolimatta tiedot kasvillisuudesta ja hankkeen vaikutuksista luontotyyppeihin on puutteellinen. Erityisesti luontotyyppikartan poisjättäminen on merkittävä puute seuraavan vaiheen kaavoitustakin ajatellen.
Taulukossa 3 esitetään alueella tavattujen suotyyppien uhanalaisuusluokka. Lista on suppea. Siinä ei ole kaikkia selostuksessakaan mainittuja suotyyppejä. Muun muassa kaikki korpityypit puuttuvat. Olennaista uhanalaisuuden ohella on ottaa huomioon ylipäänsä luontotyyppien luonnontilaisuus. Ympäristövaikutusten arvioinnin tarkoituksena tulee olla kerätä riittävät tiedot luonnon tilasta. Vaikka voimala, tie tai sähkölinja ei suoraan alueelle sijoittuisikaan, rakentamisella voi olla vaikutuksia esimerkiksi vesitalouteen.
Tautivaara on kartalla korkeuskäyrien söherö. Karttapaikan ilmakuvasta näkee, että alue on avohakattu. Se vaikuttaa myös hyvin tasaiselta. Vaaralle on merkitty yksi voimala rakennettavaksi. Arviointiselostuksessa rakennettavuuteen ja perustustapaan ei paljon huomiota kiinnitetä. Asia kerrotaan hyvin ylimalkaisesti. Tärkeä tieto olisi jo tässä vaiheessa, onko Tautivaaran muokkaamisesta mahdollista seurata eroosiota ja vaikutuksia länsipuolen luontokohteille, jotka on myös kartoituksessa havaittu arvokkaiksi.
Tautivaaran länsipuolen Suolta virtaa puro Pikku Tolpanjärveen. Sitä puolestaan uhkaa voimajohdon rakentaminen. Kuvan 3-4 mukaan puron poikki menisi jo jonkinlainen tie, mutta hankkeesta voi seurata tien vahvistaminen ja leventäminen voimajohtokäytävän raivaamisen ja voimalinjan rakentamisen ohella.
Selostuksessa todetaan, että kaikki alueella esiintyvät metsätyypit ovat metsätalouskäytössä. Asia ei taida olla ihan niin. Alue voi olla kokonaisuudessaan metsätalouden hallussa, mutta ainakin karttapaikan ilmakuvan perusteella hankealueella on myös joitain metsäkuvioita, joissa puusto vaikuttaa luonnontilaiselta. Tällaisia ovat Jylhäloma ja Nelikannanaho. Jylhäloma on merkitty liitteessä 1 liito-oravan potentiaaliseksi elinympäristöksi, mutta kohde on arvokas ilman liito-oravaakin. Sähkönsiirto on selvästi ongelmallisesti linjattu, jos se muuttaa metsän luonnontilaa ja mahdollisesti myös kurun pienvesien vesitaloutta. Linnustoselvityksessä puolestaan esitetään Nelikannanahon yhtenäisen metsäkuvion säästämistä pirstomiselta. Kasvillisuusselvityksessä ahosta ei mainita mitään, vaikka se on voimalan sijoituspaikka ja selvitysaluetta kuvan 2 mukaan.
Hankealueella ja vaikutusalueella on pienvesiä, joista osa on vesilain suojaamia luontotyyppejä. Lisäksi alueella on luonnontilaisia puroja. Vesilain 3 luvun 2 §:n kohdan 8 mukaan puron uoman luonnontilan säilymisen vaarantaminen on luvanvaraista. Ison Tolpanjärven eteläpuolella saattaa selostuksen mukaan olla tarvetta hakea lupaa, jos hanke toteutuu. Kyseinen puro ei kuitenkaan ole hanke- ja vaikutusalueella ainoa huomioon otettava luonnontilainen puro. Selostuksessa korostetaan useasti uoman varren säilyttämistä metsälakikohteena. Muun muassa taulukossa 5-4 painotetaan vesilain luontotyyppejä ja toisaalta puron varsia eikä noteerata itse uoman vesiluontoa, mutta vesilain suoja uomalle on yhtä lailla tärkeä seikka otettavaksi huomioon -vielä tärkeämpikin. Uomalla on lainsuojaa, kun metsälakikohde on enemmänkin hyvän tahdon, suositusten ja korvausten maksun varassa. Vaikutusten arvioinnin tehtäviin kuuluu selvittää, millaisin vaikutuksin lupaa vaarantaa puron luonnontilaisuus haettaisiin ja olisiko luvan saanti mahdollista vai pitäisikö suunnitelmaa muuttaa.
Toteuttamiskelpoisuuden punnintaa
Vertailussa ei vaihtoehtojen välille ole saatu eroja. Selostuksen mukaan vaikutukset ovat myös vähäisiä molemmissa vaihtoehdoissa. Johtopäätös on vähättelevä ja ristiriitainenkin. Vaikutukset johtokäytävän toteuttamisesta esitellyllä tavalla olisivat suurin piirtein samat molemmissa vaihtoehdoissa. Muutoin sekä laadullisia että määrällisiä eroja vaihtoehtojen välillä on. Maisemavaikutukset esimerkiksi olisivat huomattavankin erilaisia.
Vaikutusten arviointi täyttää kuitenkin tehtävänsä, sillä sen perusteella on pääteltävissä, että suunnitelma vaatii muutoksia, jos hanketta viedään eteenpäin. Useampi voimalapaikka osoittautuu selvityksessä sopimattomaksi tarkoitukseensa, kuten Nelikannanaho, Ison Teerivaaran pohjoinen Jylhäloman viereinen paikka ja Ison Tolpanjärven eteläranta, ehkä myös Tautivaara. Myös sähkönsiirron linjausta pitää korjata ja tarkentaa tiestöä koskevia suunnitelmia haittojen ehkäisemiseksi. Toteutuksessa on huolellisesti vältettävä haitallisia vaikutuksia eritoten luonnontilaiselle luonnolle. Samalla tuetaan myös virkistyskäyttöä. Tuulivoiman hyödyntäminen on kannatettavaa, kunhan paikka on sopiva ja toteutus laadukasta.
Merja Ylönen
sihteeri