Epäily lupaehtojen rikkomisesta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
24.9.2013
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi
Viite: Lupapäätös nro 11/08/2 21.1.2008 Kärjenrimpi-Puronräme, Vaala
Asia: Epäily lupaehtojen rikkomisesta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry arvioi saatavilla olevan aineiston ja omien havaintojen perusteella, että Vapo Oy on rikkonut lupaehtoja Vaalassa sijaitsevalla Kärjenrimpi-Puronrämeen turpeennostoalueellaan ja aiheuttanut siten ympäristönsuojelulain 42 §:n vastaista ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.
Vaalan Veneheiton kylän eteläpuolella sijaitseva Kärjenrimpi-Puronräme on noin 600 hehtaarin alalta turpeenkaivuun piirissä. Suo on Neittävänjoen valuma-alueella, joka kuuluu Siikajoen vesistöalueeseen. Suoalueen keskellä virtaa Syväpuro.
Hankealueella on suoritettu ympäristövaikutusten arviointi, joka päättyi kesäkuussa vuonna 2004. Siinä selvitettiin muun ohella vaihtoehtoa, jossa 600 hehtaarin ala otettaisiin käyttöön vaiheittain alkaen Kärjenrimmen puolelta. Vapo Oy on itse vastannut ympäristövaikutusten arvioinnista erillisiä konsulttiselvityksiä lukuunottamatta ja on arvioinut jo selostuksessa toteuttamisen vaiheittain parhaaksi vaihtoehdoksi.
Sille vaihtoehdolle perustui myös yhtiön lupahakemus, jonka se jätti 30.3.2007 Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Se myönsi 21.1.2008 ympäristöluvan nro 11/08/2 Kärjenrimpi-Puronrämeen auma-alueet mukaan lukien 599.4 hehtaarin turvetuotannolle. Päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen 20.2. mennessä, jonka seurauksena Vapo Oy haki seuraavana päivänä jättämällään hakemuksella toiminnanaloittamislupaa turvetuotannon aloittamiseksi hankealueella muutoksenhausta huolimatta. Lupaa ei myönnetty eikä Vapo valittanut päätöksestä. Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi lupapäätöksestä tehdyn valituksen päätöksellään 30.12.2008. Siitä ei valitettu edelleen ja päätös sai lainvoiman. Ympäristölupaviraston päätöksen lopputulosta ei muutettu.
Ympäristölupaviraston päätöksen pääasia oli, että Kärjenrimmen-Puronrämeen käyttöönotto tulee tehdä vaiheittain ja vesienpuhdistusmenetelmänä tulee olla ympärivuotinen pintavalutus.
Päätös vaiheittaisesta käyttöönotosta perustui hakijan suunnitelmaan, koska siten hakijan omankin perustelun mukaan valmisteluvaiheen vesistöpäästöt ovat pienemmät. Vaiheittainen valmistelu tasaa myös alueelta lähtevää vesimäärää, koska suoalueen tyhjenemisvalunta ei tapahdu koko alueelta samanaikaisesti, perusteltiin hakemuksessa.
Sen sijaan hakija esitti alunperin vain noin 1/3:lle alueen vesistä ympärivuotista pintavalutusta ja noin 2/3:lle vesien johtamista talven pakkaskaudella laskeutusaltaiden kautta Syväpuroon. Lupapäätöksen mukaan kuitenkin ns. tuotantoalueen vedet johdetaan ympärivuotisesti pintavalutuskentille ja edelleen Kärjenrimmeltä laskuojan ja Veneojan kautta Neittävänjokeen ja Puronrämeeltä laskuojan kautta Neittävänjokeen. Syväpuroon ei lupapäätöksessä sallittu johtaa vesiä missään olosuhteissa. Neittävänjoki ja Veneoja ovat ennestään välttävässä tilassa.
Lupapäätöksessä oletettiin vaiheittaisen toteutuksen tapahtuvan siten, kuin Vapo itse esitti hakemuksessaan.
Ensimmäisessä vaiheessa valmistellaan vain Kärjenrimmen alue (280 ha) tuotantokuntoon ja Puronrämeen valmisteluvaihe aloitetaan, kun Kärjenrimpi on jo siirtynyt tai siirtymässä valmistelusta täyteen tuotantokäyttöön, noin 3–5 vuotta myöhemmin. Ensimmäisessä vaiheessa Kärjenrimmen osa-alueen valmistelun arvioidaan kestävän 2–5 vuotta. Jo sarkaojitetulla alueella kuntoonpanovaihe kestää vain muutaman vuoden ja ojittamattomilla alueilla 2–3 vuotta pitempään.
Ensimmäisessä toteutusvaiheessa myös Puronrämeen alueelle kaivetaan eristysojat ja rakennetaan pintavalutuskenttä 2. Eristysojiin kaivetaan lietetaskut purkukohtien yläpuolelle. Puronrämeen eteläosaan, Syväpuron varteen rakennetaan tie ja reunaojat. Sen sijaan varsinaista ojitusta kuivatustarkoituksessa tai pinnanmuokkausta ei Puronrämeen alueella tässä vaiheessa tehdä.
Vaiheittaisessa toteutuksessa Puronrämeen (319 ha) ojitus ja muu valmistelu tuotantokuntoon aloitetaan, kun Kärjenrimmen kuntoonpanovaihe on loppunut ja alueella on siirrytty tuotantovaiheeseen (vaihe 2). Käytännössä tämä tarkoittaa, että Puronrämeellä työt aloitetaan noin 3–5 vuotta myöhemmin. Puronrämeen kuntoonpanovaiheessa pintavalutuskentän 2 rakenteet viimeistellään ja rakennetaan pumppaamo sekä kaivetaan reuna- ja kokoojaojasto. Kuntoonpanoa jatketaan rakentamalla tiestö ja sarkaojittamalla Puronrämeen alue (lohkot 6–11). Kuntoonpanotöiden arvioidaan kestävän 4–5 vuotta eli Puronrämeen osa- alueella tuotanto alkaa vasta noin 7–10 vuoden kuluttua siitä, kun ensimmäiset kuntoonpanotoimet Kärjenrimpi-Puronrämeellä on aloitettu.
Ensimmäisen vaiheen (ensimmäiset 5 vuotta) kuormitus aiheutuu Kärjenrimmen alueen kuntoonpanotöistä. Tällöin kuormitus on etenkin keväällä suurempi kuin tuotantovaiheen kuormitus. Kärjenrimmestä noin 102 ha (36 % Kärjenrimmen pinta-alasta) on kuivatettu
sarkaojituksilla vuonna 1982. Sarkaojitetun alueen vesivarastot ovat pienentyneet ja kuivumisesta johtuvat ylivalumat loppuneet jo ennen valmistelutöiden aloittamista. Kärjenrimmen kuormitus voi tästä syystä olla arvioitua pienempi. Laskennassa ei myöskään ole otettu huomioon, että osalla Kärjenrimmen aluetta tuotanto alkanee aikaisemmin. Viiden ensimmäisen vuoden kuormitus on laskettu käyttämällä kuntoonpanovaiheen ominaiskuormituslukuja.
Toisessa vaiheessa Kärjenrimmen alueella on siirrytty tuotantovaiheeseen ja Puronrämeen alueella (319 ha) aloitetaan sarkaojitustyöt. Puronrämeellä kuntoonpano aloitetaan noin 5 vuotta myöhemmin kuin Kärjenrimmellä. Toisen vaiheen arvioidaan kestävän noin 5 vuotta. Tässä vaiheessa Kärjenrimpi-Puronrämeen kuormitus on laskennallisesti suurimmillaan. Vaiheittaisen toteutuksen kolmas vaihe alkaa noin 10 vuoden kuluttua ensimmäisten kunnostustöiden aloituksesta. Kolmannessa vaiheessa koko tuotantoalue on tuotannossa.
Lupapäätöksessä todetaan muun muassa, että kuntoonpanotyöt on suoritettava vaiheittain siten, että ensin kuntoonpannaan Kärjenrimmen tuotantoalue ja Puronrämeen tuotantoalue sitten, kun Kärjenrimmen kuntoonpano on loppunut ja alueella on siirrytty tuotantovaiheeseen. Kun hakemuksessa tarkoitettua toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä määrätyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.
Saamamme tiedon ja omien maastohavaintojen (22.8.2013) mukaan Kärjenrimmen-Puronrämeen valmistelu ja tuotannon aloitus eivät kuitenkaan ole tapahtuneet suunnitelman eivätkä lupapäätöksen mukaisesti vaiheittain eikä varsinkaan esitetyssä aikataulussa. Lupapäätös oli lainvoimainen vuoden 2008 lopussa. Paikallisten keräämästä kuva-aineistosta on kuitenkin nähtävissä, että Kärjenrimpi oli jo vuonna 2010 (kuva 1) täydessä tuotannossa eli koko valmistelu tuotannon aloittamiseen oli tehty reilussa vuodessa, jos oletetaan, ettei valmistelutöitä ole tehty ennen kuin lupa oli lainvoimainen vuoden 2008 toiseksi viimeisenä päivänä. Puronrämeen sarkaojituksesta ei ole tietoa, mutta nykytilasta päätellen Puronrämeen puolella on toimittu samanaikaisesti niin, että sielläkin ns. tuotantovaihe on saavutettu huomattavasti aikaisemmin kuin oli suunniteltu. Aumoissa oli 22.8. vaaleaa kasvuturvetta, mutta suon pinnalla palaturvetta, jotta taloudellisesti kannattavampaa polttoturvetta on saatavissa jo tässä vaiheessa (kuvat 2 ja 3). Nopeutetun aikataulun johdosta kuormituksen leikkaamiseksi ei ole toimittu kuten lupahakemuksessa on luvattu ja päätöksessä edellytetty, mikä mitätöi luvan perustelut.
Vesiä on niinikään päätöksen vastaisesti johdettu myös Syväpuroon. Vapo Oy on ilmoittanut vastineessaan 13.7.2007, että se hyväksyy viranomaisten vaatimuksen ympärivuotisesta pintavalutuksesta. Lupa-asiakirjoissa ei ole uutta suunnitelmaa. Sekä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa että hakemuksessa on sama vesienjohtamissuunnitelma, joka perustuu sulanmaanaikaiseen pintavalutukseen ja vesien johtamiseen muun ajan laskeutusaltaiden kautta suoraan alapuoliseen vesistöön. Suunnitelmassa vedet johdettiin kokoojaojista reunaojiin ja edelleen laskeutusaltaiden 1 ja 2 kautta Syväpuroon. Vaikka luvassa sitä ei enää sallittu, Vapo on kuitenkin toiminut kuin se olisi luvanmukaista edelleen.
Vastauksessaan 15.1.2013 valvoville viranomaisille Vapo esittää, että yhtiöllä on ollut jo pitkään normaalikäytäntö, että pumppaamojen yhteyteen rakennetaan ohitus, jotta häiriötilanteissa vesi ei tulvi tuotantoalueelle tai purkaudu muutoin hallitsemattomasti ja aiheuta ennakoimatonta vahinkoa. Jostain syystä käytäntöä ei kuitenkaan esitetä lupahakemuksissa eikä lupaehdoissa siihen viitata mitenkään. Edes häiriötilanteita koskevassa kohdassa ei ole mainintaa ohijuoksutuksista poikkeustilanteissa. Kuten kuva 4 osoittaa, laskeutusaltaista 1 ja 2 tehty ohitus on rakennettu suoraan Syväpuroon. Rummussa olevan luukun alareuna on ojan pohjan tasolla ja sulkulevy on ollut ilmeisesti jatkuvasti auki. Paikallisen havaintojen mukaan se on välillä irronnutkin ja kulkeutunut virran viemänä muualle.
Laajan suon vesitaseen hallinta on osoittautunut ilmeisen ongelmalliseksi. Niinikään paikallisten havaintojen mukaan suoalue on välillä kokonaisuudessaan veden peittämä, kuin järvi. Vesien virtaaminen Syväpuroon on nyttemmin estetty järeällä ja kiinteällä patorakennelmalla (kuva 5). Vesi johdetaan reunaojasta pumppaamon kautta pintavalutuskentälle. Ilmeisesti veden johtaminen Syväpuroon ei sittenkään ole ollut lainmukainen järjestely!
Ympäristönsuojelulain 84, 84a ja 84b §§:ssä säädetään valvontaviranomaisen toimivallasta. Kärjenrimmen-Puronrämeen kuntoonpanosta aiheutunutta haittaa on vaikea osoittaa juuri luvanvastaisista toimista johtuneeksi vahingoksi ja mahdoton enää perua. Alapuolinen vesistö on ollut jo pitkään välttävässä tilassa. Räikeän tahalliseen ja suunnitellusti taloudellista etua tavoittelevaan lupaehtojen rikkomiseen on kuitenkin puututtava.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tulee vesistövaikutuksia valvovana viranomaisena tehdä YSL 94 §:n mukainen ilmoitus 116 §:n tarkoittamasta teosta poliisille esitutkintaa varten, jossa tulee selvittää, onko Kärjenrimpi-Puronrämeellä toimittu rikoslain 48 luvun 1 tai 2 §§:n vastaisesti.
Rikoslain 48 luvun 1 §:n mukaan joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta 1) saattaa, päästää tai jättää ympäristöön esineen, ainetta, säteilyä tai muuta sellaista lain tai sen nojalla annetun säännöksen taikka yleisen tai yksittäistapausta koskevan määräyksen vastaisesti taikka ilman laissa edellytettyä lupaa tai lupaehtojen vastaisesti siten, että teko on omiaan aiheuttamaan ympäristön pilaantumista, muuta vastaavaa ympäristön haitallista muuttumista tai roskaantumista taikka vaaraa terveydelle, on tuomittava ympäristön turmelemisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Jos ympäristön turmelemisessa (2 § törkeä ympäristön turmeleminen) l) ympäristölle tai terveydelle aiheutettu vahinko tai tällaisen vahingon vaara on erityisen suuri ottaen huomioon aiheutetun tai uhkaavan vahingon pitkäaikaisuus, laaja ulottuvuus tai muut seikat taikka 2) rikos tehdään 1 §:ssä tarkoitetun menettelyn johdosta saadusta viranomaisen määräyksestä tai kiellosta huolimatta ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä ympäristön turmelemisesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.
Luonnonsuojelupiiri pyytää Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta mahdollisimman pian vastausta siihen, mihin toimiin valvova viranomainen ryhtyy tapauksen johdosta.
Esko Saari
puheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri
[liitteitä ei tässä]
Liitteet: Kuva 1: Kärjenrimpi ns. tuotantokunnossa 2010 (kuvattu 17.9.2010)
Kuva 2: Puronräme1.jpg 22.8.2013
Kuva 3: Puronräme2.jpg 22.8.2013
Kuva 4: ohitus Syväpuroon (kuvattu 17.9.2010)
Kuva 5: Ohitus Syväpuroon tukittu (22.8.2013)
Tiedoksi: Kainuun ELY-keskus
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto