Lausunto Siikajoen Navettakankaan tuulivoimayleiskaavan ehdotuksesta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
02.12.2013
Siikajoen kunta
Kunnanhallitus
kunnanvirasto(at)siikajoki.fi
Viite: Lausuntopyyntö 22.10.2013
Asia: Lausunto Siikajoen Navettakankaan tuulivoimayleiskaavan ehdotuksesta
Oulun eteläiselle rannikkoalueelle on suunnitteilla mittava määrä tuulivoimaa ja useita hankkeita on jo toteutusvaiheessakin. Hankkeet ovat myös yleensä useiden, jopa kymmenien voimaloiden ryppäitä. Voimassa olevasta maakuntakaavasta ja kohtapuoliin valmiista vaihemaakuntakaavasta käy hyvin ilmi, miten merkittävästä tuulivoiman keskittymästä on kyse. Kaikki hankkeet eivät toteudu, mutta vaikuttaa myös siltä, että jotkut hankkeet toteutuvat, olipa niille varattu alue kaavassa tai ei. Kovin tehokasta ei siis maankäytön ohjaus ainakaan toistaiseksi ole ollut.
Navettakankaan kaavaselostuksen kuvassa 21 esitetään hankealueen ja sen lähialueiden tuulivoimapuistohankkeet. Voimalayksiköitä on kartan 7 alueella Navettakangas mukaan lukien 155. Kopsan Mastokankaan ympäristövaikutusten arviointi on meneillään ja sen ohjelmaluonnoksessa toteutusvaihtoehtoina on 70 ja 61 voimalan puistot. Kaikki hankkeet, osa-alueet tai voimalayksiköt eivät toteudu, mutta joka tapauksessa Navettakangas on voimalapuistojen (-puistosuunnitelmien) ympäröimä lähes joka suunnalta. Yhteisvaikutuksia ei kaavaselostuksen mukaan kuitenkaan ole.
Selostuksessa mainitaan kaavaluonnoksesta saadut lausunnot, mutta ei ruodita palautetta eikä kerrota, miten se on kaavatyöhön vaikuttanut. Luonnonsuojelupiiri esitti lausunnossaan muun muassa tarpeen ottaa huomioon tuulivoimaa koskevien erillishankkeiden yhteisvaikutukset. Ne kuitenkin kuitataan edellä esitetyn kaltaisilla lyhyillä toteamuksilla, jotka eivät kuitenkaan perustu varsinaisiin selvityksiin.
Yleisöpalautetta mainitaan tullun luonnosvaiheessa vähän. Kielteinen asenne tuulivoimaa kohtaan on kuitenkin voimistumassa. Se korostaa tarvetta paneutua huolella myös ihmisiin kohdistuvien ja sosiaalisten vaikutusten arviointiin ja huolimatta siitä, suoritetaanko hankkeessa varsinainen ympäristövaikutusten arviointimenettely vai edetäänkö vain kaavoituksen kautta.
Seurantaa on ollut toistaiseksi vaikeaa järjestää, kun kukin tuulivoimahanke katsotaan yksittäiseksi eikä hankevastaavat ole osoittaneet halua nähdä vaivaa vaikutusten selvittämiseksi rakennusvaiheen jälkeen. Seurauksia esimerkiksi lintujen törmäyksistä tai toisaalta kyvystä väistää ei ole helppo todentaa, ellei järjestetä suunnitelmallista tarkkailua. Melun ja välkkeen ihmisvaikutuksista on kuitenkin alkanut kertyä kokemuksia useiden voimaloiden keskittymistä. Selostuksen sivun 71 kappaleessa ’Yhteisvaikutukset muiden tuulivoimapuistohankkeiden kanssa’ todetaan, että hankkeilla ei ole toisiaan vahvistavaa meluvaikutusta, mutta asiaa ei ole tosiasiassa selvitetty. Kuten todettua Navettakangas on tuulivoimalahankkeiden keskiössä. Samaan asutukseen saattaa kohdistua tuulen suunnasta riippuen huomattavasti useammin meluvaikutus kuin selostuksessa annetaan ymmärtää. Yhteisvaikutus voi koskea vähintään melun kokemista usein toistuvana ilmiönä, vaikka melulähteitä ei olisikaan samaan aikaan useita.
Selostuksessa mainitaan aerodynaaminen ja mekaaninen melu, joiden voimakkuutta on selvitetty mallinnuksella. Se ei välttämättä paljasta koko totuutta. Matalataajuinen melu saattaa palautteen mukaan sääoloista riippuen yltää hyvin etäälle ja olla voimakasta. Melun lähteistä, voimakkuudesta ja kokemisesta tulee kerätä seurantatietoa ja käyttää sitä myös jatkohankkeissa hyväksi. Todennäköistä kun on, että vieläkin useampia hankkeita sijoittuu Siikajoen ja naapurikuntien alueille.
Navettakankaan kaavaselostus sisältää vähän tietoa varsinaisesta toteutuksesta. Siinä ei ole tietoa esimerkiksi voimalatyypeistä eikä perustamistavasta. Jokaiselle voimalalle pitää mennä myös tien. Kaavakartassa ja selostuksessa todetaan, että olemassa olevaa tiestöä käytetään mahdollisuuksien mukaan hyväksi, mutta uuden tiestön tarve jää epäselväksi. Tiedon tulisi kaiken kaikkiaan olla siten täsmällistä ja riittävää, että kaavoittajalla ja kuntalaisilla ja muilla tahoilla, jotka tietoa pitävät tarpeellisena, olisi yhteneväinen käsitys siitä, mitä toteutukselta edellytetään ja mitä siitä seuraa. Yleiskaavamääräykset ovat niin yleispiirteisiä ja suositustenomaisia ja suoranaisia toiveita, ettei niiden pohjalta voi päätellä, miten hanke toteutetaan ja miten haitalliset ympäristövaikutukset estetään, jos rakentamiseen asti edetään.
Pääosin kaava-alue on peltoa ja metsäojitusaluetta, mutta kasvillisuusselvityksen mukaan alueella on jonkin verran myös ojittamatonta suota. Kasvillisuus- ja luontotyyppiaineistosta on kuitenkin vaikea päätellä yksityiskohtia eivätkä kuvatkaan siinä auta. Kuvan 15 kartta selvittää parhaiten kaava-alueen maankäyttöä. Kartan mukaan ojittamattoman suoalueen halkaisevaa Hepokaaraa pitkin kulkisi polku. Sillä voi olla virkistyskäyttömerkitystä, vaikka harjumetsä mainitaankin hakatun. Harjulla sijaitsee myös muinaismuistokohde.
Muokkaamattomat alueet tulisi kaavoituksella pyrkiä säilyttämään nykytilassaan eikä lisätä tuulivoimarakentamisella entisestään intensiivistä maankäyttöä. Ojittamattomat suot esimerkiksi ovat aina tärkeitä luontokohteita, vaikka niillä tavattaisiin vain tyypillistä ja tavallista lajistoa. Navettakankaan hankealue on rajattu liian suppeaksi, jos 8 voimalan sijoittamiseksi alueelle ei katsota olevan vaihtoehtoja. Kaavoituksen tarkoituksena pitäisi olla löytää mahdollisimman sopivat ja myös haitattomat sijoituspaikat eikä olla pakotettu ennalta määrättyyn ratkaisuun tietystä määrästä voimaloita. Maaston kuvaus on hyvin ylimalkaista, mutta linnustoselvityksenkin mukaan ”elinympäristöt ovat vielä linnustolle edullisia.” Kartan perusteella luonnonsuojelupiiri esittää voimalapaikan karsimista Hepokaaran eteläreunalta.
Myös tie tulee linjata uudelleen niin, että se ei ylitä ojittamatonta suota eikä kulje pitkin Hepokaaraa. Tie on mahdollista vetää peltojen ja ojitusalueiden kautta.
Kaavamääräyksen mukaan hankkeesta vastaavan tulee olla selvillä maaperän laadusta ja tarpeesta ehkäistä happamat valumat. Siten jälkikäteinen selvitystyö voi myös estää suunnitelman toteuttamisen aiotussa laajuudessa. Jotkut asiat kannattaakin selvittää ajoissa.
Tuulivoimalat on kaavakartassa sijoitettu joko maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle tai maatalousalueelle. Maa- ja metsätalous säilyy alueilla kaavamääräyksen mukaan myös pääasiallisena maankäyttömuotona. Tuulivoiman ja maa- ja metsätalouden harjoittaminen samoilla alueilla vaatii tarkennusta, kuten selvitystä siitä, jatkuuko peltojen viljelykäyttö. Tarpeellinen on tieto myös siitä, onko seudulla tarvetta lannanlevityspinta-alalle. Olemassa olevien peltojen käytöllä kyseiseen tarkoitukseen on vähäisemmät ympäristövaikutukset kuin uusien peltojen raivauksella. Kun ja jos peltoja vuokrataan tuulivoimalahankkeille, sillä on ainakin välillinen vaikutus maataloudelle.
Kuvan 15 perusteella ojittamaton suo ja Hepokaara voisivat erottua kaavakartassa myös luontokohteina.
Tuulivoiman sijainninohjaus vaikuttaa tarvitsevan tehostusta. Yksittäisten hankkeiden erillisarviointien ja -kaavoitusten sijaan tulisi tarkastella laajempaa kokonaisuutta yhteistyössä naapurikuntien ja kuntalaisten kanssa ja määritellä sekä ympäristö- että sosiaaliset ja teknistaloudelliset vaikutukset huomioon ottaen, minkä verran ja mihin tuulivoimaa halutaan alueelle rakentaa ja miten se sopeutetaan muuhun maankäyttöön.
Päätös kaavan hyväksymisestä pyydetään lähettämään yllä olevaan osoitteeseen.
Esko Saari
puheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri