Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Pohjanmaan piiri

Pohjois-Pohjanmaa
Navigaatio päälle/pois

Vastine Kuusamon Kontiosuon tur­peen­ot­to­hank­keen valitukseen

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

17.12.2013

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
Ympäristöluvat
kirjaamo.pohjois(at)avi.fi

Vaasan hallinto-oikeudelle

Dnro PSAVI/27/04.08/2011

Hakija Rasepi Oy

Asia Vastine valituksen johdosta

Vaatimus

Rasepi Oy:n valitus Kuusamon Kontiosuon turpeenottohankkeen ympäristölupapäätöksestä tulee hylätä.

Perustelut

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätös olla myöntämättä ympäristölupaa turvetuotantoa varten lohkoille 1 ja 2 noudattaa ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 2 ja 4 kohtien vaatimusta, jonka mukaan lupaa ei tule myöntää, jos siitä aiheutuisi merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista.

Lupa rikkoisi mahdollisesti myös luonnonsuojelulakia ja olisi siten ympäristönsuojelulain 41 §:n vastainen.

Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on hylännyt Rasepi Oy:n Kontiosuon suunnitellun turvetuotantoalueen hakemuksesta ne lohkot, jotka sijaitsevat kokonaan tai pääosin luonnontilaisella suolla. Kontiosuon erityiset luonnonolosuhteet ja lajiston ja luontotyyppien monimuotoisuus ja uhanalaisuus on tuotu hyvin esiin useissa lausunnoissa, muistutuksissa ja mielipiteissä. Luonnonsuojelupiirin ohella myös Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus sekä Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry ja Kuusamon luonnonystävät ry ovat korostaneet suon monia luontoarvoja ja luonnonsuojelubiologista erityisyyttä, jonka hävittäminen olisi paitsi lainvastaista myös hyvien käytäntöjen vastaista (alueidenkäyttötavoitteet, ympäristönsuojelulain 4 §:n mukaiset periaatteet sekä muun muassa biodiversiteetin ja ilmastonsuojelua koskevat sopimukset ja suunnitelmat ja ohjelmat).

Hallituksen esityksen (84/1999 vp) mukaan ympäristönsuojelulain pykälän 42 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu merkittävä pilaantumisen vaara voi tarkoittaa myös esimerkiksi paikallisesti tärkeän tai uhanalaisen lajin tuhoutumista. Kohdan 4 erityiset luonnonolosuhteet voivat tarkoittaa esimerkiksi alueen poikkeuksellisten luonnonarvojen kokonaisuutta.

Valittaja pyrkii osoittamaan, miten vähämerkityksistä hänen toimintansa on kokonaisuuteen nähden ja esittelee vertailukohdaksi Koillismaan ja Lapin kokonaissuoaloja. Oleellisempi mittari, Kuusamon suoala ja sen osuus maapinta-alasta, paljastuu hakijan vastauksesta Kuusamon luonnonystävien muistutukseen. Vain 15 prosenttia Kuusamon maapinta-alasta on suota, kun osuus maakunnan länsiosissa on paikoin yli 60 prosenttia. Maakunnan suoluonnon monimuotoisuudelle Kuusamo on merkittävä alue, joten on kyseenalaista suunnata sinne ollenkaan soita tuhoavaa toimintaa, ei ainakaan Kontiosuon tasoisiin kohteisiin.

Kontiosuon suotyyppi- ja lajistoarvoja voi pitää jopa valtakunnallisina. Lettoisuus on valtakunnallisesti erittäin harvinainen soisten luontotyyppien ominaispiirre ja kaikki lettoiset suot ovatkin Suomen luontotyyppien uhanalaisuus -selvityksen (Suomen ympäristö 8/2008) käyttämässä aluejaossa Etelä-Suomen osa-alueella äärimmäisen uhanalaisia. Kokonaisarviossa ne ovat silmälläpidettäviä tai vaarantuneita, mutta varsinaisista letoista osa on kokonaisarviossakin äärimmäisen uhanalaisia tai erittäin uhanalaisia. Yhtäkään lettoista suotyyppiä ei ole arvioitu säilyväksi (LC) edes Pohjois-Suomen osa-alueella. Kontiosuo on määritetty meso-eutrofiseksi, mikä merkitsee aina poikkeuksellista monimuotoisuutta sekä luontotyypeissä että lajistossa. Oikeastaan luvan hakija on rikkonut siltäkin osin ympäristönsuojelulakia, että on selvittänyt puutteellisesti hankealueensa luonnonolosuhteita. Muiden tahojen tietojen varassa on ollut tuoda erityisarvot esiin.

Ympäristönsuojelulain 50 §:n mukaan toiminta ei saa olla ristiriidassa 26 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin valtakunnallisiin suunnitelmiin ja ohjelmiin sisältyvien, toiminnan harjoittajaa sitovien velvoitteiden kanssa. Luvassa on lisäksi otettava huomioon tarvittavissa määrin 26 §:n 1 momentin nojalla hyväksytyt muut suunnitelmat.

Pykälän 26 tarkoittama hyväksytty suunnitelma voi olla esimerkiksi biodiversiteetin suojelua koskeva Suomen luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma 2006–

2016. Valtioneuvosto teki 20.12.2012 uuden periaatepäätöksen Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiasta, nyt vuosiksi 2012–2020. Sen nojalla on laadittu Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelma vuosille 2013–2020. Toimintaohjelman tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen Suomessa vuoteen 2020 mennessä. Luonnon köyhtyminen piti saada pysähtymään jo vuoteen 2016 mennessä, mutta tehtävässä on epäonnistuttu.

Kontiosuolla vuonna 2012 tehdyn viitasammakkoselvityksen mukaan laji esiintyy ainakin koko luonnontilaisella suon osalla (Lapin vesitutkimus Oy:n lisäselvitys). Koska laji on luontodirektiivin liitteen IV a laji, sen elinympäristön hävittäminen vaatisi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämän poikkeusluvan. Luvan myöntämistä ei ole harkittu, sillä sitä ei ole haettu. Valittaja esittää muuttaneensa suunnitelmaa sijoittamalla tuotantoalue riittävän etäälle Kontiolammesta (tuotantosuunnitelma piirustus 1247-3-05 15.1.2013) ja esittää sen syyksi, ettei poikkeuslupaa tarvita. Muutoksella ei vastoin esitystä varmisteta viitasammakon esiintymisalueen säilymistä nykyisellään. Kutupaikkojakin on selvityksen mukaan laajalla alueella. Lisääntymispaikkojen ja -olosuhteiden ohella tulee ottaa huomioon lajin elinalueet koko vuoden kierron ajalta. Luvan myöntäminen ei olisi ollut mahdollista hakemuksen luonnonsuojeluvastaisuudenkaan takia.

Valittaja toteaa useaan kertaan, että Kontiosuon saaminen turvetuotantoon on hänen yritystoiminnalleen välttämätöntä Hulikkasuon vähitellen ehtyessä. Hakija jättää mainitsematta, että Rasepi Oy on muutama vuosi sitten saanut luvan Posion Varessuolla 112 hehtaarin alueelle joka on Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksellä 25.10. 2013 lisäalueineen kasvanut 155,6 hehtaarin laajuiseksi, siis moninkertaiseksi Hulikkasuohon verrattuna. Tämä on näkynyt myös yhtiön talouskehityksessä. Taloussanomien mukaan Rasepi Oy:n liikevaihto on viime vuosina kehittynyt seuraavasti: vuonna 2008 534 000, 2009 478 000, 2010 485 000, 2011 632 000 ja vuonna 2012 900 000 euroa. Varessuolla turpeen saantoa on mahdollista vielä huomattavasti lisätä tulevaisuudessa, joten yhtiön talous on turvattu vuosikymmeniksi eteenpäin. Hakijan väite yhtiön taloudellisen pohjan pettämisestä, mikäli Kontiosuon luonnontilaiselle osalle ei saa kuivatuslupaa, on tietoista harhaanjohtamista.

Kun lupa evättiin erityisten erityisten luonnonolosuhteiden perusteella ja lupa myönnettiin vain 16 hehtaarin alalla, vesistövaikutuksia ei lupaharkinnassa ole koko suon osalta arvioitu. Hakemuksessa laskuvesistön tilaa selvitettiin erittäin puutteellisesti. Hietajoesta esitettiin vain muutama loppukesästä otettu vesinäyte, joista Hulikkasuon päästöjä on mahdotonta päätellä esimerkiksi kevään tulvatilanteessa. Lisäksi hakija ei ottanut huomioon, että luonnontilaisen suon ottaminen turvetuotantoon aiheuttaa kaikkein suurimmat vesistöpäästöt, joita Kontiosuon tapauksessa lisää sen turpeiden ravinteisuus. Luvan epäämiselle olisi siten ollut myös vesiensuojelullinen peruste.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätelmä on oikea. Hakemuksessa tarkoitettu turvetuotannon edellyttämä luvanvarainen ojitus ja sen jälkeinen varsinainen turvetuotanto tuhoaisivat luonnontilaisen Kontiosuon erityiset luonnonolosuhteet. Kuivatusojituksen seurauksena Kontiosuon vesitalous ja sen myötä koko elinympäristö muuttuisivat täysin toisenlaiseksi. Kuivatusojitus lohkoilla 1 ja 2 (auma-alueineen noin 44,6 ha) ja sen jälkeinen turvetuotanto hävittäisivät huomattavan osan alueen nykyisestä noin 90 hehtaarin luonnontilaisesta suoalueesta. Tarvittavien ojien kuivatusvaikutus muuttaisi vesitalouden myös lohkojen 1 ja 2 ulkopuolella. Varsinkin lohko 1 sijaitsee luonnontilaisen suoalueen keskiosassa.

Rasepi Oy:n osin valitus Kontiosuon ympäristöluparatkaisusta tulee hylätä perusteettomana.

Mauri Huhtala
varapuheenjohtaja

Merja Ylönen
sihteeri