Lausunto Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavaehdotuksesta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
2.1.2014
Siikajoen kunta
Kunnanhallitus
kunnanvirasto(at)siikajoki.fi
Viite: Lausuntopyyntö 21.11.2013
Asia: Lausunto Vartinojan tuulipuiston osayleiskaavaehdotuksesta (muutos- ja laajennusehdotus)
Vartinojan tuulipuistohanke on monipolvinen. Tarkasteltavana on nyt toisen vaiheen osayleiskaavaehdotus, joka kaavakartan mukaan on alustava. Mitä sillä tarkoitetaan, ei käy kaavaselostuksesta ilmi. Yleensä ei kaavaehdotukseen ole kuitenkaan odotettavissa enää isoja muutoksia.
Osayleiskaavan sisällä on jo lainvoimainen, vaiheen 1 kaava. Sen sisältöä ei vaiheen 2 kaavaehdotuskartassa esitetä. Puutetta korjaa kuitenkin kaavaselostuksen yhdistelmäkartta (liite 3), josta voi tarkistaa myös vaiheen 1 voimaloiden sijaintipaikat. Kun kyse on yleiskaavasta eikä asemakaavasta, molempien kaavavaiheiden informaation esittäminen samassa kartassa on mielekästä. Samalla selvenevät tiestön ja sähkönsiirron suunnitelmat.
Kaavaa on valmisteltu ympäristövaikutusten arviointimenettelyn vaihtoehdon 3 pohjalta. Siinä Vartinojan alueelle osoitettiin yhteensä 17 voimalaa. Niistä voimala nro 16 on karsittu pois hyvin perustein.
Voimaloita nro 9 ja 20 on siirretty poispäin pohjavesialueelta, joka myös on varovaisuusperiaatteen mukaista. Muutosesitys tarvitsee kuitenkin täydennystä. Kaavaselostuksessa todetaan, että yksikään voimala ei sijaitse pohjavesialueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Sillä tarkoitettaneen toista kaavoitusvaihetta. Sen pitää kuitenkin koskea molempia osayleiskaavoja. Jos kartan merkinnät pitävät paikkansa, näin ei nyt ole. Voimalapaikka nro 9 on jo lainvoimaisessa kaavassa, mutta niin on myös sen viereinen voimala nro 8. Hyväksytyssä osayleiskaavassa (1.2.2012) yksi voimala on pohjavesialueella ja toinen on sen rajalla. Yhdistelmäkartan mukaan voimala nro 8 on se, joka sijaitsee pohjavesialueella ja samoin toisen vaiheen kaavaselostuksen mukaan pohjavesialueen rajalla sijaitsee voimala nro 9.
Paras ratkaisu olisi poistaa kaavasta voimalapaikat nro 8 ja 9. Siten suojeltaisiin pohjavesiesiintymää ja vähennettäisiin rakentamisesta aiheutuvaa maiseman ja luonnon pirstaloitumista. Myös harjujensuojelualue ja sen kanssa lähes identtinen valtakunnallisesti arvokas tuuli- ja rantakerrostuma-alue säilyisivät reunaosiltaankin eheinä. Peitteisenäkin rantakerrostuma on eroosioherkkä.
Vähintään voimalan nro 8 sijaintia tulisi tarkistaa samansuuntaisesti kuin voimalan nro 9, ellei kyseisistä voimalapaikoista voi kokonaan luopua. Maakuntavaltuuston 5.12.2013 hyväksymässä 1. vaihemaakuntakaavassa, jossa erityisteemana on muun muassa tuulivoiman kaavallinen ohjaus, Vartinojan alueelle osoitetaan seudullinen tuulivoima-aluevaraus tv-1 318. Sen rajausta on tarkistettu siten, että se sijoittuu kokonaisuudessaan Vartinvaaran harjujensuojeluohjelman alueen ja pohjavesialueen ulkopuolelle. Niiden ohella on otettu huomioon luonnon- ja maisemansuojelun kannalta valtakunnallisesi arvokas geologinen muodostuma, tuuli- ja rantakerrostuma ge-3 (TUU-11-022 Kivivaara). Sitä koskee suunnittelumääräys, jossa edellytetään, että alueen maankäyttö tulee suunnitella niin, ettei maisemakuvaa turmella, luonnon merkittäviä kauneusarvoja tai erikoisia luonnonesiintymiä tuhota eikä luonnonoloissa aiheuteta huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia.
Vaikka 1. vaihemaakuntakaavaa ei ole vielä vahvistettu, on asiallista ottaa sen kaavavaraukset ja -määräykset täysimääräisesti jo nyt huomioon. Maakuntakaava ohjaa yleiskaavoitusta. Kun Vartinojan tuulivoimahanke on seudullinen, niin se tulee suunnitella niin, että hanke sijoittuu kaavassa sille varatulle alueelle, jotta maakuntakaavan ohjausvaikutus toimii tarkoituksenmukaisesti.
Vartinojan osayleiskaavaehdotuksen kaavaselostuksessa mainitaan valtakunnallisesti arvokas tuuli- ja rantakerrostuma, mutta sitä ei ole otettu vaikutusten arvioinnissa huomioon eikä ’Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat’ -selvitystä (Suomen ympäristö 32/2011), joka on julkaistu vuoden 2011 lopussa, ole mainittu tietolähteenä vaikutusten arvioinnissa eikä toisenkaan vaiheen kaavaselostuksessa. Esiintymästä todetaan kartoituksen kuvauksessa, että muodostuma kuuluu lounaisreunaansa lukuunottamatta Kivivaara-Vartinvaaran harjujensuojelualueeseen. Kyse on kuitenkin kahdesta eri geologisesta muodostumasta. Ne molemmat ovat merkityksellisiä Vartinojan osayleiskaavoituksessa. Harjujensuojelualueen rajan lisäksi kaavakarttaan on merkittävä geologisesti arvokas rantakerrostuma-alue esimerkiksi rasterilla tai jollain värillä. Alueen rajaus esitetään muun muassa mainitussa selvityksessä. On tärkeää merkitä olennainen tieto kartallekin. Se auttaa välttämään virheitä toteuttamisessa.
Jonkin verran tiestöä ja sähkönsiirtoa sijoittuu harjujensuojelualueelle. Ohjeellista maakaapeli- ja perusparannettavaa huoltotielinjausta esitetään suojelualueen itäreunalle. Vaikka kyse olisi olemassa olevasta tienpohjasta, olisi syytä tarkistaa linjausta siten, että se lähtisi Vartin tieltä länteen päin vasta harjujensuojelualueen rajauksen eteläpuolelta.
Vaikutuksista pintavesiin todetaan, että toiminnasta ei normaalitilanteessa aiheudu niihin vaikutuksia. Kaavaselostuksen seuraavassa kappaleessa 8.5.8 viitataan happamiin maakerroksiin. Niistä voi koitua vaikutuksia pintavesiin erityisesti rakentamisaikana. Sitä varten on annettu yleinen suunnittelumääräys haittojen ehkäisemiseksi. Luottamus happamoitumisvaaran havaitsemiseen ja toimimiseen suunnittelumääräyksen täyttämiseksi olisi vankempi, jos vaikutusten arvioinnissa olisi hankittu maaperätietoa ja kaavaselostuksessa esitettäisiin, miten suunnittelumääräys toteutetaan happamien valumien ehkäisemiseksi.
Luonnonsuojelupiiri kiittää jälleen saamastaan lausuntopyynnöstä materiaaleineen, mutta huomauttaa toistamiseen, että kaavaprosessin laatua ja seurattavuutta parantaisi, jos siihen kantaaottavien näkemykset ja palaute niihin esitettäisiin yhteenvetona joko kaavaselostuksessa tai edes sähköisenä kunnan verkkosivulla kaavoitusaineiston ohessa (yleisöpalaute sekä lausunnot ja viranomaisneuvottelun anti ja kaavoittajan vastineet). Nyt vain joitain vinkkejä löytyy selostuksesta siitä, mitä esimerkiksi viranomainen on esittänyt kaavan kehittämiseksi.
Varsinkin melu ja välke puhuttavat lähiasukkaita. Meluvaikutuksista kaavaselostuksessa on erillisraportti. Se on mallinnus, joka on laadittu ohjeiden mukaan. Siitä ei kuitenkaan voi päätellä, kattaako se kaiken sen melun, jota lähiasukkaat ovat havainneet. Varmastikin yleisötilaisuuksissa vähintään on tullut esille, miten monilla tavoilla melu voidaan kokea. Melua koskeva palaute tulisi jatkossa ottaa paremmin huomioon ja selvittää tarkemmin, onko meluselvitys oikeaan osuva vai jääkö jotain ymmärtämättä ja riittävätkö ohjearvot ja niiden noudattaminen meluhaittojen torjumiseksi. Varsinkin Siikajoen-Raahen seudulla, johon tuulivoimaa keskitetään, hankkeiden hyväksyntä edellyttää niiden hallittua suunnittelua ja toteuttamista.
Luonnonsuojelupiiri pyytää saada päätöksen kaavaehdotuksesta perusteluineen ja valitusosoituksineen tiedoksi (MRL 65 §).
Merja Ylönen
sihteeri