Lausunto Kopsan kaivoshanketta ja Hituran rikastamon toiminnan muutoksia koskevasta YVA-ohjelmasta

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

4.3.2014

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi

Viite: Lausuntopyyntö POPELY/55/07.04/2013

Asia: Lausunto Kopsan kaivoshanketta ja Hituran rikastamon toiminnan muutoksia koskevasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

Vaihtoehdot

Hankkeessa on useita vaihtoehtoasetelmia. Kopsan kaivosalueelle sijoittuisi joko louhinta ja malmin esilajittelu tai vain louhinta. Sivukiven, lajittelujätteen ja mahdollisen marginaalimalmin läjitykselle on myös useita vaihtoehtoja. Malmin rikastus tapahtuisi olemassa olevan Hituran kaivoksen yhteydessä, mutta siitä todetaan myös, että rikastus voi tapahtua jossain muuallakin. Sitä vaihtoehtoa on vaikea puntaroida, koska laitosta ei ole tiedossa – eikä vaihtoehdosta mainintaa enempää tietoa jaetakaan. Vaihtoehtona voisi kuitenkin olla kullan tuottaminen rikasteena eikä harkkoina jatkojalostettavaksi. Sellaisessa vaihtoehdossa voi ilmeisesti jättää syanidikäsittelyn Hiturasta pois. Rikastushiekan sijoittamista varioidaan kahdessa vaihtoehdossa. Lisäksi tarkastellaan tielinjauksia. Kaavakuva sivulla 36 vaihtoehtojen kirjosta helpottaa ohjelman lukijaa.

Sähkölinjan veto Kopsan alueelle on myös todennäköistä. Sen vaihtoehtoja ei esitetä selvitettäväksi YVA:n osana. Sähkölinjan ympäristövaikutukset tulee kuitenkin selvittää samanaikaisesti ja samalla painoarvolla kuin muutkin ympäristövaikutuksia aiheuttavat ja sijoittamista vaativat toiminnot.

0-vaihtoehto

Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan myös 0-vaihtoehtoa. Sen vaikutuksia ei ohjelman mukaan kuitenkaan aiota varsinaisesti selvittää, vaikka Kopsan kaivoshankkeella ei vielä ole kaivoslupaakaan. Hallituksen esityksessä uudeksi kaivoslaiksi viitataan myös yleisen ja yksityisen edun tarkasteluun: ”Ehdotettujen lupaharkintaa koskevien säännösten nojalla viranomainen arvioisi, täyttyvätkö luvan myöntämisen edellytykset ja onko luvan myöntämiselle estettä. Harkinnassa otettaisiin huomioon, mikä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi on tarpeen ehdotettujen säännösten nojalla.” Vaikka intressivertailua ei olekaan selvästi itse kaivoslaissa, juuri YVA-menettelyssä 0-vaihtoehto mahdollistaa intressivertailun. Kopsan kultaesiintymä on köyhä. Kaivoksen toiminta-aika on myös arvioitu lyhyeksi, vajaaksi kymmeneksi vuodeksi.

Ympäristön pilaamista säädellään ympäristöluvalla, mutta eri vaihtoehtojen vertailun tasapainottamiseksi voisi selvittää, mikä on pitkäaikaisten ja usein pysyvien ympäristöhaittojen ja -riskien hinta ja kohdentuminen verrattuna yksityistaloudelliseen hyötyyn. Epävarmuustekijät huomioon ottaen ennakoivasti pitäisi arvioida muun muassa pohjaveden saastumisen riskiä ja siitä koituvia kustannuksia vaikutusalueen pohjavesiä talousvetenään käyttäville. Seutu on myös vahvaa maatalousaluetta. Muun muassa raskasmetallien kulkeutumista ja kertymistä voi olla vaikeaa estää. Seuranta osoittaa, että toistaiseksi kertymät ovat olleet siedettävän rajoissa. Kaivostoimintaa laajennetaan, vaikka se toisaalta herkästi keskeytyy epämääräiseksi ajaksi suhdanteiden vaihdellessa. Työllistävyys korostuu kyseisessäkin YVA-ohjelmassa positiivisena vaikutuksena verrattuna siihen, jos hanketta ei toteuteta. Ohjelman perusteella arvioiden työllisyyskatsauskin on kovin suppea. Huomioon ei aiota ottaa, että hanke saattaa myös syödä työpaikkoja ja pysyvämpiä ja ympäristöä säästävämpiä kuin mitä kaivostoiminnalla on tarjota. Hankkeen kokonaistaloudellisuuden arviointi on vahva yleinen intressi.

Yhteisvaikutukset

Hituran nikkelikaivoksen toiminta on ollut pysähdyksissä kesäkuusta 2013, mutta kaivoksella on myös vireillä uusia suunnitelmia. Avolouhinnan jatkamiselle on uusi lupa ja vireillä on myös ympäristövaikutusten arviointimenettely Hituran kaivoksen toiminnan laajentamiseksi. Suunnitelmien ja muutosten määrälliset vaikutukset voisi taulukoida kokonaisuuden havainnollistamiseksi.

Ohjelmassa todetaan, että avolouhoksen laajennus ei aiheuta muutoksia rikastushiekan laadussa. Laatutiedoissa saattaa kuitenkin olla epävarmuuksia ja selvitysten mukaan sekä pohjavesien että pintavesien pilaantumista on joka tapauksessa jo tapahtunut, mikä tarkoittanee, että rakenteissakin on vikaa.

Jos sekä Kopsan tuotanto että Hituran laajennus toteutuvat, rikastushiekan määrä Hituran alueella kasvaa ja laatukin voi muuttua. Yhteisvaikutukset on otettava huomioon ja sama vaatimus koskee ohjelmassa esitettyjä suunnitelmia satelliittimalmioista kokonaisvaikutusten arvioimiseksi. Köyhien esiintymien hyödyntämisen hinta voi olla yhteisön ja ympäristön kannalta liian iso, vaikka esiintymän tuotto olisi riittävä takaamaan liiketaloudellisesti kannattavan toiminnan.

Jätehuolto

Sivukiven, lajittelujätteen ja marginaalimalmin varastoinnissa syntyvien suotovesien määrä ja laatu tulee olla selvillä. Tieto vaikuttaa jätejakeiden luokitukseen ja jätealueilla tarvittaviin rakenteisiin. Ohjelmassa on vain niukasti esimerkiksi maaperätietoja. Sivulla 109 lyhyesti todetaan, että maaperä sivukivien läjitysalueen ympäristössä on pääasiassa siltti- ja hiekkamoreenia, joka saattaa johtaa vettä melko hyvin. Kallioperästä johtuen puolestaan kasoilta valuviin vesiin voi liueta arseenia ja muita metalleja. MK1:ssä sivukivi ja marginaalimalmi läjitetään pohjoispuolelle tai sivukivi pohjois- ja marginaalimalmi eteläpuolelle ja MK2:ssa sivukivi länsipuolelle. Tosin marginaalimalmi lopulta kuljetetaan suunnitelman mukaan Hituraan, mutta Kopsaan jäisi pysyvästi sivukivi sekä lajittelujäte vaihtoehdossa MK1. Lajittelujätteelle on liitekarttojen mukaan erillinen alue länsipuolella kaivosaluetta. Ohjelmasta eivät vaihtoehtojen perusteet tai ominaispiirteet selviä.

Valtioneuvoston kaivannaisjäteasetuksessa (14.3.2013/190) tavoitteena on, että kaivannaisjäte palautetaan kaivokseen, louhokseen tai ainesten muuhun ottamispaikkaan, jos se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista eikä siitä aiheudu muutoin kiellettyä ympäristön pilaantumista. Ohjelmassa todetaan, että sivukiven sijoitus louhokseen ei ole arvion mukaan toteuttamiskelpoinen ratkaisu, koska kiviaines joudutaan kuljettamaan louhoksesta erilliselle varastoalueelle eikä sen siirtäminen kaivostoiminnan jälkeen ole teknistaloudellisesti mahdollista. Liitekarttojen mukaan sivukivien läjitysalueet sijaitsevat louhoksen välittömässä läheisyydessä. Selostuksessa on esitettävä tarkemmin, miten ratkaisun toteuttamiskelpoisuus on arvioitu ja vastattava siihen, onko taloudellinen peruste riittävä kaivannaisjäteasetuksen tavoitteen sivuuttamiseksi.

Lisäksi Euroopan Unioni on uusimassa kaivosten sivukivien ja rikastushiekan hallinnan parhaan käytettävissä olevan tekniikan ohjeistusta. Mikäli hanke etenee lupavaiheeseen, tulee EU:n ohjeistus ottaa huomioon.

Vesien hallinta

Ympärysvesien pääsy kaivosalueelle Kopsassa estetään ojituksella. Se kasvattaa alapuolisiin vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta ja on osa kaivoksen ympäristövaikutuksia, mikä tulee ottaa arvioinnissa huomioon ja esittää myös kuormitusta vähentäviä ratkaisuja.

Suoto- ja valumavedet ja louhoksen kuivanapitovedet johdetaan käsiteltyinä ympäristöön. Käsittelytapaa ei kuitenkaan kerrota. Ohjelmassa mainitaan sen verran, että Kopsan alueella pyritään käyttämään mineraalipohjaisia vedenkäsittelyprosesseja, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa, jää epäselväksi. Hituran alueen vesienkäsittelymenetelmien nykytilaa kuvataan sanallisesti. Vesienhallintamenetelmiä ovat valumavesien ja prosessivesien hyödyntäminen raakavetenä ja likaantuneiden vesien käsittely ja ylijäämävesien johtaminen ympäristöön. Vesipäästöjen määrästä ja laadusta luvataan esittää tulokset selostuksessa. Sen lisäksi on tarpeen arvioida vesienkäsittelytason riittävyyttä, täyttääkö se esimerkiksi Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksessään 26.6.2013 nro 72/2013/1 ilmoittamat Kittilän kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräykset.

Kopsan kullan rikastus toteutetaan vaahdotus- ja liuotusprosessin yhdistelmänä, jolloin lopputuotteena saadaan kuparirikastetta ja kultaa ns. dore-harkkoina. Prosessissa käytetään syanidia, ohjelman mukaan natriumsyanidia, joka on ympäristölle erittäin vaarallinen myrkky. Vesistöön kulkeutuessaan se voi aiheuttaa jo pieninä pitoisuuksina ja lyhytaikaisessa altistuksessa vesieliöiden korkeaa kuolleisuutta. Syanidin ja muidenkin käytettävien kemikaalien ominaisuudet ja vaikutusketjut tulee kuvata selostuksessa ja arvioida jäämien kulkeutumista ja kasaantumista. Syanidin hajotuksessa mainitaan käytettävän natriummetabisulfiittia ja hajotusprosessi toteutetaan ulkotiloissa sijaitsevassa reaktorissa. Syntyvä vesiliuos on hapanta, joten sen pääsy vesistöön pitää estää, mikä on selostuksessa esitettävä.

Hituran louhoksen kuivanapitovedet lasketaan selkeytysaltaiden kautta ympärysojiin. Kun toiminta on pysähdyksissä, vesiä alkaa kertyä louhokseen ja viipymä kasvaa. Onko sillä merkitystä veden laatuun? Selkeytysallas ei ole tehokas vesienpuhdistusmenetelmä. Selostuksessa on esitettävä arvio sen riittävyydestä.

Rikastamon raakavetenä käytetään pääasiassa kierrätettyä vettä, joka johdetaan rikastamolle rikastushiekka-altaan palautusvesialtaalta. Veteen kertyy kuitenkin ainejäämiä, joten todennäköisesti vettä ei voi kovin montaa kertaa kierrättää, vaan sitä pitää vaihtaa ja ohjata kierrätetty vesi ympäristöön. Veden kierto pitoisuuksineen pitää kuvata selostuksessa selkeästi vaihe vaiheelta.

Uraanista ohjelmassa ei mainita mitään, mutta on tärkeää selvittää, onko uraania Kopsan ja muiden satelliittiesiintymien kullan yhteydessä ja jos on, niin millaisina pitoisuuksina sekä selvittää myös uraanin mahdollinen kulkureitti ja merkitys prosessissa.

Kaivannaisjäteasetuksen (14.3.2013/190) edellyttämässä jätehuoltosuunnitelmassa pitää esittää, miten jätealuetta seurataan ja tarkkaillaan, jotta jätealueesta ei aiheudu pitkän ajan kuluessakaan ympäristön pilaantumista ja miten vesitase muotoutuu kaivoksen sulkemisen jälkeen. Ohjelmassa kerrottu patoturvallisuuden nimissä tehty juoksutus selkeytysaltaasta ympäristöön ei vakuuta hyvästä vesiensuojelun tasosta ja vesitaseen hallinnasta eikä sekään, kun prosessin keskeytyksestä tai rankkasateesta johtuen voidaan joutua juoksuttamaan vettä alapuoliseen vesistöön. Laajennussuunnitelmat vain lisäävät vaikeuskerrointa. Vesienhoitolain noudattaminen vaatii kuitenkin merkittävää panostusta vesiensuojeluun vain välttävässä ekologisessa tilassa (alaosa sekä voimakkaasti muuttuneeksi luokitellut keski- ja yläosa) olevan Kalajoen tilan parantamiseksi (uutta vesienhoitokierrosta varten laadittu tuore tilatieto).

Pohjavedet ja pienvedet

Kopsan kaivosalueen lähiympäristössä on merkittäviä pohjavesialueita. Kaivostoiminta vaikuttaa voimakkaasti pohjavesiesiintymään laskien sen tasoa ja muuttaen mahdollisesti virtaussuuntia ja kemiallista tilaa. Pohjaveden pilaaminen on vesilailla kielletty. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on selvitettävä sellaisella tarkkuudella hankkeen vaikutukset pohjavesiin, ettei epäilystä ja mahdollisuutta haitallisista vaikutuksista jää. Jos vaikutukset osoittautuvat haitallisiksi, hanke on toteuttamiskelvoton.

Kasvillisuus ja luontotyypit on ohjelman mukaan kartoitettu, mutta inventointiraportteja ei ole nähtävillä olevassa aineistossa. Menetelmien kuvaus niinikään puuttuu. Kopsan alueesta kerrotaan, että sille on tyypillistä runsas lähteisyys ja pienvesien runsaus.

Levälampi ja Honkilampi sijaitsevat Kopsan kaivosalueen reunamilla. Lammet ovat suorantaisia. Valuma-alue on ojitettu, mutta välitön lähiympäristö on ojittamatonta. Kuivatusjärjestelyt vaikuttanevat haitallisesti lampien vesitaseeseen. Ne eivät ole ohjelman mukaan vesilain vesiluontotyyppejä. Kyse voi kuitenkin olla luvanvaraisesta vesitaloushankkeesta, sillä vesilain 3 luvun 2 §:n mukaan lupa on oltava, jos hanke voi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta, virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä taikka pohjaveden laatua ja määrää ja tämä muutos aiheuttaa esimerkiksi 2) luonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista tai vesistön tai pohjavesiesiintymän tilan huononemista. Lupaharkintaa varten selostuksessa pitää esittää riittävät tiedot lammista ja hankkeen vaikutuksista niihin.

Luonnontilaiset lähteet ja lähdepurot ovat vesilain luontotyyppejä (VL 2 luku 11 §), joiden luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Ohjelman mukaan kaksi vaikutusalueen lähteistä puroineen ja noroineen on luonnontilaisia. Lähteiden kasvillisuudesta on joitain mainintoja. Kun avolouhoksella on voimakkaasti pohjaveden pintaa alentava vaikutus, siitä seuraa, että hankkeen eteneminen todennäköisesti edellyttää poikkeuslupahakemusta lähteiden muuttamiskiellosta. Harkintaa varten pitää olla lähdetietoutta riittävästi. Lähteiden tyypit ja niiden alueellinen tavanomaisuus tai harvinaisuus pitää selvittää.

Paikallisen palautteen mukaan ainakin yksi lähde on myös talousveden oton piirissä, mistä seuraa vesilain mukaisen luvan tarve ja sitä varten riittävät selvitykset.

Pöly

Kopsan kaivosalue sijaitsee monenlaisten vesistöjen, pienvesien, lähteiden, pohjavesien ja isompien jokien ja järvien sekä myös peltojen vierellä. Pölyn laatu ja leviäminen kuuluvat keskeisiin selvitettäviin vaikutuksiin. Ohjelman tuuliruusuke kuvaa Viitasaaren vallitsevia tuulensuuntia. Keski-Suomen Viitasaari ei kuitenkaan ole paras mahdollinen taustatiedon lähde, mutta kun matkaa useimpiin herkkiin kohteisiin on alle kilometrin verran, laskeumalta ei välty millään suunnalla.

Seuranta

Sijainti maatalousalueiden vaikutuspiirissä sekä Hiturassa että Kopsassa tulee näkyä seurantaohjelmassa. Tarkasteltavassakin YVA-ohjelmassa viitataan lääkintöhallituksen 1990-luvulla tekemään päätökseen seurannan tarpeettomuudesta. Selvityksiä raskasmetallipitoisuuksista on kuitenkin seutukunnassa tehty 2000-luvullakin. Tosin juuri olennaisia nikkeliä ja kuparia ei selvitetty, kun ne eivät kuuluneet ympäristöterveysohjelmassa tutkittaviin metalleihin. Jos hanke etenee, lupahakemukseen on syytä laatia viitseliäs seurantaohjelma, jossa seurattaviin aineisiin sisällytetään muun muassa arseeni ja sen kulkeutuminen. Kalastosta saadut pitoisuudet osoittavat, että raskasmetallikontaminaatio on joka tapauksessa ilmeinen.

Seuranta myös lisää toiminnanharjoittajan lain vaatimaa tietoisuutta toimintansa vaikutuksista ja tukee kehittämis- sekä haittojen lieventämis- ja vähentämistoimenpiteitä.

Esko Saari
puheenjohtaja

Merja Ylönen
sihteeri