Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Pohjanmaan piiri

Pohjois-Pohjanmaa
Navigaatio päälle/pois

Lausunto Raahen-Siikajoen Mastokankaan tuu­li­puis­to­hank­keen YVA-ohjelmasta

Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi

18.3.2014

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi

Viite: POPELY/1/07.04/2014

Asia: Lausunto Raahen-Siikajoen Mastokankaan tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

Vaihtoehdoista

Mastokankaan tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan kahta toteuttamisvaihtoehtoa, josta toisessa on 70 voimalaa (VE1) ja toisessa 61 (VE). Jälkimmäisessä vaihtoehdossa voimalakoko on aavistuksen verran pienempi. Sijoittamissuunnitelma esitetään kuvissa 4-1 ja 4-2. Kuvien mukaan vaihtoehdoissa ei ole mitään olennaista eroa. Molemmissa on hankealue käytetty hyväksi maksimaalisesti.

Vielä vahvistamattomassa vaihemaakuntakaavassa (maakuntavaltuusto hyväksynyt 5.12.2013) on 8.2 neliökilometrin laajuinen Mastokankaan tuulivoimavarausalue tv-1 326. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkasteltava hanke on pinta-alaltaan maakuntakaavan rajausta selvästi laajempi, kuten käy ilmi esimerkiksi kuvasta 7-2b. Toisin kuin vaihemaakuntakaavan varaus hankealue ulottuu itäreunaltaan suojeluun merkityille alueille, joita ovat Siikajoen Kaakkurinneva (luo-1) ja Valkeisneva (SL-1), sekä vielä harjujensuojelu- ja pohjavesialueelle ja Koivulankangas- -Keltalankankaan 1. luokan pohjavesialueelle. Toisin kuin hankerajaus vaihemaakuntakaavan rajaus kiertää myös arvokkaan, mutta suojelemattoman Kursunjärven-Kursunnevan alueen. Perusteita valituille vaihtoehdoille ei ohjelmassa esitetä. Koska ne ovat selvästi vaihemaakuntakaavan vastaisia, sitä noudattava vaihtoehto sopisi hyvin vertailtavaksi vaihtoehdoksi. VE1:ssä on 26 voimalaa vaihemaakuntakaavarajauksen ulkopuolella ja VE2:ssa 22 voimalaa. VE3 voisi siten olla noin 45 voimalan vaihtoehto.

Tiedon tarpeista

Ohjelman mukaan luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitys on tehty jo vuonna 2011. Vuonna 2014 selvitystä kuitenkin vielä täydennetään. Kappaleessa 9.8 kerrotaan luontotiedon hankinnan menetelmistä, mutta sen perusteella luontokartoitusten riittävyyttä ei voi arvioida. Varsin epämääräisesti on esimerkiksi kartoitusten ajankohta esitetty. Esimerkiksi kämmeköiden tunnistamiseksi on merkitystä sillä, onko maastossa käyty 1.7. vai 30.8.

Inventoinnin tuloksia esitellään vain yleispiirteisesti nykytilan kuvauksessa. Kaikkien arvokohteiden, suojelemattomien ja suojeltujen pienvesien ja ojittamattomien soiden sekä metsälakikohteiden esittäminen kartalla selventäisi kuvaa luontoarvoista. Kuvassa 7-2b esitetään ilmeisesti Vaippanevasta vain Natura-ohjelmaan kuuluva rajaus, kun taas kuvassa 7-12 on pienellä koko soidensuojeluohjelmaan kuuluvan alueen rajaus. Kun se ulottuu hankealueen rajalle, sillä on merkitystä vaikutusten arvioinnissa.

Väittämä siitä, ettei hankealueella ole suojelualueita on virheellinen ja myös selvästi vanhentunut. Harjujensuojeluohjelman alue on suojelualue. Vaihemaakuntakaavan suojeluvaraus on velvoittava, vaikka sillä ei ole vielä lainvoimaa. Ilman suunniteltua suojelustatustakin luontoarvokohteet erottuvat helposti. Niiden välttäminen olisi voinut olla hankerajauksen lähtökohtana ilman vaihemaakuntakaavan varauksiakin.

Luontodirektiivin liitteen IV a -lajeista aiotaan vuonna 2014 tehdä lepakko- ja viitasammakkoselvitys. Aiemmin on tehty jo liito-oravaselvitys. Ohjelmassa mainitaan, että levinneisyyden puolesta alueella voi esiintyä direktiivilajeista myös luhtakultasiipi, jättisukeltaja ja kirjojokikorento. Vaihemaakuntakaavaa varten laaditun kasvillisuusselvityksen mukaan hankealueen luonnontilaisina säilyneet suot ovat hyvinkin monimuotoisia. Lisäksi on tiedossa, että alueella on pienvesiä. Aina kun sekä levinneisyys että biotoopit mahdollistavat direktiivilajin esiintymisen alueella, maastoselvitys on tehtävä ja nimenomaan ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä. Sillä on merkitystä jatkotyölle, jos kaavoitukseen edetään.

Ala-Vuolujärvestä lähtevä ja hankealueen kautta virtaava Sahaoja laskee Vuolunojana Siikajokeen. Vuolunojan ekologinen tila on määritelty. Vesistö on välttävässä tilassa. Sen säilyttäminen ei ole vesienhoidon toimenpideohjelman tavoite, vaan se on vähintään hyvä ekologinen tila. Sitä ei kuitenkaan saavuteta ilman lisätoimenpiteitä. Vesistön tilan kohentamiselle on annettu aikaa vuoteen 2027. Toimenpideohjelmassa mainitaan tarve estää happamien valumien synty. Kun tuulivoimarakentamiseen liittyy jonkin verran maanmuokkausta, vaikutusten arvioinnissa tulee selvittää, onko riski varteenotettava ja miten sen toteutuminen on estettävissä.

Muutoin hankealueen vesistöistä ei ole käytettävissä vedenlaatutietoja. Valmista tietoa ei taida olla saatavilla myöskään pienvesien vesiluonnosta ja lähiympäristöstä. Voimaloita suunnitellaan kuvan 7-13 mukaan purojen lähettyville, mutta kartan mittakaava on onnettoman pieni. Ohjelmassa viitataan joihinkin etäisyyslukuihin, mutta asiaa valaisevaa erillisraporttia ei ohjelman aineistossa ole. Lähelle pienvesiä voimaloita ja mahdollisesti teitä joka tapauksessa esitetään, joten valuma-aluemuutosten arvioiminen on tärkeää. Sitä varten on oltava hyvät tiedot purojen ja puronlaiteiden (luonnon)tilasta ja kasvillisuudesta sekä uoman eroosioherkkyydestä.

Hankealueen kartoissa ei ole esitetty tiestöä eikä kaapelilinjoja. Selostuksessa voimalapaikat teineen ja sähkönsiirtoverkostoineen on sijoitettava kartalle niin, että siitä pystyy sijoituspaikan sopivuutta arvioimaan. Mittakaavan määrittelyssä se tulee ottaa huomioon.

Varjostus- ja vilkkumismallinnuksen ohella tulee selvittää myllyjen valaistuksen vaikutukset. Varjostuksen ja vilkkumisen vaikutus on paikallinen. Sen sijaan valo saattaa näkyä kauas ja sillä voi olla varjostusta ja vilkkumista merkittävämpiä vaikutuksia sekä ihmisille että eläimistölle.

Tuulivoimalahankkeiden yhteisvaikutukset korostuvat Raahen-Siikajoen alueella niiden suuren määrän vuoksi. Mastokankaan ja Raahe-Vihanti -tien eteläpuolella on Kopsan alue, jonka tuulivoimaloista on jo jonkin verran kertynyt käyttökokemusta. Se tulee ottaa huomioon ja käyttää hyväksi muun muassa meluvaikutusten selvittämisessä. Kokemuksista on hyötyä myös alan kehitystyössä. Palautteen perusteella on pääteltävissä, että ainakaan kaikkia äänivaikutuksia ei vielä ole mallinnuksilla tavoitettu. Muutoinkin isojen tuulipuistojen toteuttaminen on vasta alussa, joten seurantaohjelmalle on tarvetta. Toivottavaa olisi, että siinä syntyisi myös yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Esko Saari
puheenjohtaja

Merja Ylönen
sihteeri