Navettarimmen ja Parkkisenrimmen turvetuotantoalueiden lupamääräysten tarkistaminen ja jälkihoitotoimien vahvistaminen
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
16.5.2014
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
kirjaamo.pohjois(at)avi.fi
Viite: Dnrot PSAVI/166/04.08/2012 ja PSAVI/167/04.08/2012
Hakija: Vapo Oy
Asia: Navettarimmen ja Parkkisenrimmen turvetuotantoalueiden lupamääräysten tarkistaminen ja jälkihoitotoimien vahvistaminen sekä vesiensuojelujärjestelyjen muutos ja niitä koskeva toiminnanaloittamislupa, Vaala ja Siikalatva.
Navettarimpi ja Parkkisenrimpi ovat lähekkäisiä, saman omistajan hallitsemia suunnilleen samassa vaiheessa olevia turvesoita, joille suunnitellaan osittain yhteisiä vesiensuojelurakenteita. Vanhojen turvesoiden kohdalla suurimmat ympäristövaikutukset muodostuvat niiden vesistöpäästöistä, joten Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry käsittelee lausunnossaan soita yhtenä kokonaisuutena.
Alun pitäen soiden turpeenottoala on ollut 410 hehtaaria, josta pääosalla turve on jo kaivettu loppuun. Lupaehtojen tarkistusta sekä lupaa vesiensuojelurakenteiden muuttamiselle haetaan jäljellä olevalle noin 110.5 hehtaarin alueelle.
Suot laskevat Neittävänjoen kautta Siikajokeen. Vesienhoitoalueen toimenpidesuunnitelman mukaan Siikajoen vesistön vesimuodostumien tila on pääosin välttävä–tyydyttävä, keinotekoisissa ja voimakkaasti muutetuissa välttävä–tyydyttävä suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Ainoastaan Iso Lamujärvi on hyvässä tilassa.
Suurimpana esteenä hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle on liian suuri ravinne- ja kiintoainekuormitus valtaosassa vesimuodostumia sekä happamuuden aiheuttamat haitat Siikajoen pääuomassa ja Luohuanjoessa. Happamuuden vähentämistarvetta on myös Neittävänjoessa ja Lamujoessa. Lisäksi talviaikainen happitilanne on heikko Uljuan tekojärvessä.
Siikajoen alaosalla fosforin kokonaiskuormitusta tulisi saada vähennetyksi noin puoleen nykyisestä, jotta joen keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus alenisi tasolle 40 μg/l. Lamujoella vähentämistarve on vain noin viidennes nykyisestä, mutta muissa Siikajoen vesistön tarkastelluissa vesimuodostumissa huomattavasti tätä enemmän. Suurin vähentämistarve koskee maataloutta.
Lamujärveä lukuunottamatta kaikilla muilla vesistöalueen osilla hyvän tilan saavuttaminen edellyttää lisätoimenpiteitä ja niidenkin avulla tavoite voidaan saavuttaa vasta vesienhoidon toisella tai kolmannella suunnittelukaudella.
Neittävänjoen ekologinen tila on välttävä. Joki on kärsinyt voimakkaasti muun muassa turvesoiden kuormituksesta, joista viimeisimpänä on otettu käyttöön Kärjenrimpi-Puronrämeen noin 600 hehtaarin laajuinen turpeennostokenttä. Sen kuormitusta lisäsi oleellisesti alkuvaiheessa se, että koko alue kuivatettiin muutaman vuoden sisällä, vaikka hakijan suunnitelma ja lupaehdot edellyttivät valmistelun porrastamista 7-10 vuoden jaksolle mittavan hankkeen vesistövaikutusten minimoimiseksi.
Neittävänjoenkin tilatavoite on vesienhoitolain mukaisesti hyvä, mutta siihen arvioidaan päästävän aikaisintaan 2021 edellyttäen, että kuormituksen vähentämiseen käytetään kaikkia toimenpidesuunnitelman mukaisia lisätoimenpiteitä.
Turvesoiden kuormituksen vähentämiseksi toimenpidesuunnitelmassa esitetään, että uusilla turvetuotantoalueilla lisätään toimenpiteitä tuotannon ulkopuolisen ajan kuormituksen vähentämiseksi ottamalla pintavalutus tai muu tehostettu vesienkäsittelymenetelmä ympärivuotiseen käyttöön. Lisäksi uuden turvetuotantoalueen lupahakemuksessa selvitetään vesistön happamoitumisriski ja esitetään tarvittavat toimenpiteet tai rajoitukset haittojen ehkäisemiseksi. Happamilla sulfaattimailla turvetuotantoalueiden loppuvaiheen tuotantotoimenpiteet ja jälkihoitotyöt tehdään erityisen huolellisesti.
Ohje ei millään tavalla ota huomioon vastaanottavan vesistön tilaa ja kirjaimellisesti otettuna voisi olettaa, että vanhoilla turvesoilla vesiensuojelun parantamiseksi ei tarvitse tehdä mitään.
Tämähän ei tietysti pidä paikkaansa ja jo Vapon ISO 14001 sertifikaatti edellyttää toiminnan ympäristövaikutusten jatkuvaa vähentämistä ja kehittämistä kokonaisuudessaan kestävämpään suuntaan. Niin vanhojen kuin uusienkin turvesoiden kohdalla se edellyttää vesiensuojelun jatkuvaa tehostamista.
Vaikka Navettarimmen ja Parkkisenrimmen turpeennostoala on alkuperäisestä huomattavasti pienentynyt, niiden vesistökuorma ei ole pienentynyt samassa suhteessa. Sekä suonpohjien että vielä käyttöön jäävien osien turpeet ovat maatuneita, jolloin niiden huuhtoutumisherkkyys on suurimmillaan. Metsäojitusten kohdalla arvioidaan, että kaivetun ojan kuormitus lakkaa kokonaan vuosikymmenen kuluessa. Tämän perusteella on aiheellista edellyttää, että myös turvesoiden vedet puhdistetaan vastaavan ajanjakson turpeenoton päättymisen jälkeen.
Sähköisestä hakemuksesta, josta puuttuvat liitteet ei selkeästi ilmene, kuinka kattavasti eri aikaan käytöstä pois jääneiden alueiden vedet on tarkoitus johtaa suunniteltujen kosteikkojen kautta.
Yksityiskohtana tarkoitukseltaan hämäräksi jää myös Navettarimmen 1 lohkon kosteikkoon liittyvä maininta, että kosteikolle johdetaan lohkojen 1-2 itäpuolen eristysoja Navettarimmen työmaatien ali, jolloin saadaan varmistettua kosteikon veden vaihtuvuus. Eristysojan tarkoitushan yleensä on pitää ulkopuoliset vedet pois turpeennostoalueelta. Toimenpide voi olla perusteltu vain siinä tapauksessa, että eritysojaan tulee nykyisin vesiä myös turpeenottoalueelta, kosteikossa ”veden vaihtuvuus” vain lisää sen kuormitusta. Oleellista kuitenkin on, että kaikki turvesuon alueelta lähtevät vedet tulisivat kulkemaan pelkkää laskeutusallasta toimivamman vesiensuojelurakenteen lävitse.
Parkkisenrimmen osalta vesiensuojelua tulee vielä tehostaa muuttamalla nykyinen kesäaikainen pintavalutuskenttä ympärivuotiseksi. Hakija on sitä mieltä, että ottaen huomioon suon jäljellä oleva käyttöaika (noin 13 vuotta) ympärivuotisen toiminnan järjestäminen ei ole teknistaloudellisesti kannattavaa. Ympäristönsuojelun näkökulmasta se saattaisi kannattaakin. Talouteen vetoaminen on kestämätön veruke. Parkkisenrimmen kokoiselta suolta Vapo kerää toista miljoonaa kuutiota turvetta, jonka myyntihinnasta ympärivuotisen pintavalutuksen järjestäminen maksaa vain murto-osan. Purkuvesistön suurena kuormittajana yhtiö on velvollinen sen kustantamaan.
Mauri Huhtala
varapuheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri