Valitus Oulun kaupunginvaltuuston päätöksestä Sanginjoen ulkometsän suojelusta ja hoidosta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
Oulun luonnonsuojeluyhdistys ry
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry (PPLY)
Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piiri ry
15.7.2014
Pohjois-Suomen hallinto-oikeus
pohjois-suomi.hao(at)oikeus.fi
Viite: Oulun kaupunginvaltuuston 16.6.2014 Dnro OUKA/7145/11.01.04/2013 (liite 1)
Asia: Valitus 47 §:n päätöksestä Sanginjoen ulkometsän suojelusta ja hoidosta
Vaatimus
Päätös on lainvastaisena kumottava ja palautettava asia uudelleen kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi.
Perustelut
Kaupunginvaltuusto päätti sekavan äänestyksen jälkeen äänin 34-33 hylätä Sanginjoen ulkometsän suojelua koskevan esityksen. Sen seurauksena suojeluaste ei muutu, vaan alueen maankäyttö säilyy nykyisenlaisena. Sanginjoen osayleiskaavan mukaan alue on pääosin maa- ja metsätalousaluetta, jolla on ympäristöarvoja tai ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Alueeseen sisältyvät rauhoitetut Isokankaan alue (331 ha) ja suojeltu Asmonkorpi (2.5 ha). Lisäksi Lemmenpolun alue on varattu retkeily- ja ulkoilukäyttöön (VR). Päätökselle ei esitetä mitään perusteluja.
Julkisen hallinnon päätöksenteon perusteet on kirjattu Suomen perustuslakiin. Perustuslain takaamiin perusoikeuksiin kuuluu myös oikeus hyvään hallintoon. Lain 21 §:n mukaan hyvän hallinnon takeisiin kuuluu muun muassa perustellun päätöksen saaminen.
Päätöksenteko ei ole myöskään noudattanut hyvää hallintotapaa. Pöytäkirjasta eivät äänestyksen ongelmat käy ilmi, mutta niistä on raportoitu laajasti muun muassa sanomalehti Kalevassa (esimerkiksi 17.6.2014 ’Painostus ratkaisi päätöksen, liite 2). Kokousta saattoi myös seurata verkon välityksellä ja kokouksen kulku on taltioitu videolle. Äänestystilanteeseen vaikuttivat äänestyslaitteiden toimintahäiriöt ja valtuutetun äänestysrauhan häirintä ja siitä seurannut hälinä kokoussalissa. Valtuutettu Anna-Kaisa Lepistön oman ilmoituksen mukaan hänen äänestyksensä meni virheellisesti sekä painostuksen että laitteiston toimintahäiriöiden takia. Hän äänesti ensin suojelun puolesta ja sen jälkeen painostuksesta tyhjää ja lopulta suojelua vastaan, vaikka tarkoitus oli palauttaa alkuperäinen äänestyspäätös. Lepistö toteaa sanomalehti Kalevassa, että ”Koin sen aika painostavana ja ajattelin, että neutraloin tilanteen äänestämällä tyhjää. Mutta sitten Mari-Leena sanoi, että äänestys on vielä käynnissä ja tulin siihen tulokseen, että olen kuitenkin sitä mieltä, mitä oikeasti olen. Tarkoitin palauttaa voimaan alkuperäisen äänestykseni, mutta hälyssä ja salissa vallinneessa sekavassa tilanteessa painoin vahingossa ei-nappia.” (18.6.2014 Sekoilua puitiin tuoreeltaan, liite 3). Äänestysrauhan rikkomisen takia useat valtuutetut vaativat välittömästi uusintaäänestystä. Kokouksen puheenjohtaja ei kuitenkaan sallinut äänestyksen uusimista.
Perustuslain tarkoittama tae hyvästä hallinnosta ja päätöksen perustelemisesta turvataan usealla lailla, kuten hallintolailla ja hallintolainkäyttölailla. Hallintolain (6.6.2003/434) tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa. Lain tarkoituksena on myös edistää hallinnon palvelujen laatua ja tuloksellisuutta. Lakia sovelletaan muun muassa kunnallisissa viranomaisissa, joita ovat valtuusto, kunnanhallitus, lautakunnat, johtokunnat sekä kuntayhtymien toimielimet.
Hallintolainkäyttölain (26.7.1996/586) 53 §:ssä todetaan velvoite päätöksen perustelemisesta. Perusteluista on ilmettävä, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun ja millä oikeudellisella perusteella siihen on päädytty.
Kuntalain (17.3.1995/365) 53 §:n mukaan kunnanhallitus valmistelee valtuustossa käsiteltävät asiat. Valmisteluasiakirjojen olennaista sisältöä ovat päätösesityksen perustelut. Pitkällisen ja perusteellisen ja nimenomaan hallinnon ohjeistaman viranomaisvalmistelun ja yhdyskuntalautakunnan yksimielisen päätöksen mukainen esitys Sanginjoen maankäytöstä on seuraava: Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto:
– hyväksyy yhdyskuntalautakunnan päätöksen mukaisen esityksen Sanginjoen ulkometsän suojelusta ja metsätalousalueen hoidosta;
– hakee Sanginjoen alueelle luonnonsuojelulain 24 §:n mukaista, noin 1156 ha:n suuruisen luonnonsuojelualueen perustamista korvauksetta yhdyskuntalautakunnan esittämin rauhoitusmääräyksin lisättynä määräyksellä haittaa aiheuttavien tai kuolleitten eläinten poistamiseksi suojelualueelta;
– antaa yhdyskunta- ja ympäristöpalveluille tehtäväksi yhteistyössä Oulun seudun ympäristötoimen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskuksen kanssa esitettyjen suojelu- ja hoitotoimenpiteiden suunnittelun ja koordinoinnin.
Kaupunginhallitus päätti kuitenkin kokouksessaan 7.4.2014, että Sanginjoen aluetta kehitetään ulkoilu- ja virkistysalueena. Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että suojelu pysyy nykyisen kaltaisena ja laajuisena, metsänhoidollisia toimenpiteitä tehdään kansallisen lainsäädännön periaatteiden mukaisesti huomioiden luontoarvot ja kestävä kehitys. Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että jos alueella on uhanalaisia lajeja tai muuten erityisiä luontoarvoja, voidaan niistä tehdä erillinen tarkastelu ja suojelupäätös. Esittelijän esityksestä poikkeavaa päätöstä ei perusteltu.
Sittemmin todettiin, että kaupunginhallitus oli ylittänyt valtuutensa ja asia käsiteltiin uudelleen kaupunginhallituksen kokouksessa 12.5.2014 ja jälleen saman, esittelijän päätösesityksen pohjalta. Tällöin kaupunginhallituksen esitykseksi valtuustolle tuli esittelijän esitys pienin muutoksin: kaupunginhallitus lisää esitykseensä kaupunginvaltuustolle kohdat :
– antaa yhdyskunta- ja ympäristöpalveluille tehtäväksi parantaa kuntalaisten virkistysmahdollisuuksia kehittämällä alueen ulkoreitistöä ja opastusta ;
– tehostaa suojelualueiden ulkopuolisilla talousmetsäalueilla metsänhoidollisia toimenpiteitä ;
– lisää Sanginjoen ulkometsän hoito- ja käyttösuunnitelmaan seuraavan lausuman: metsästys on sallittu maanomistajan päättämällä tavalla.
Valtuusto kuitenkin päätti äänin 34-33 vastaesityksen mukaisesti hylätä kaupunginhallituksen päätösehdotuksen Sanginjoen suojelusta ja hoidosta. Pöytäkirjasta ei käy selville päätöksen tarkempi sisältö eikä sitä ole mitenkään perusteltu. Päätös tarkoittanee, että voimassa on Sanginjoen osayleiskaavan mukainen maankäytön tila.
Perustuslain 20 §:n mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.
Laissa kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta (24.1.1986/64) todetaan kunnan tehtävistä (3 §), että kunnan tulee alueellaan valvoa ja edistää ympäristönsuojelua siten, että luontoa ja muuta ympäristöä suojelemalla, hoitamalla ja kehittämällä turvataan kunnan asukkaille terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava sekä luonnontaloudellisesti kestävä elinympäristö. Lain 4 §:ssä todetaan kunnanhallituksen tehtävistä, että kunnanhallitus johtaa ympäristönsuojelun yleissuunnittelua ja toimia ympäristönsuojelun huomioon ottamiseksi kunnan toiminnassa.
Kunnanhallitus on ohjeistanut kunnan ympäristönsuojeluviranomaista valmistelemaan luonnonsuojelujärjestöjen aloitteesta (liite 4) ja yhteistoiminnassa järjestöjen sekä eri viranomaistahojen kanssa suojeluesitys, jonka lopputuloksen on yhdyskuntalauta hyväksynyt ja apulaiskaupunginjohtaja Matinheikki esitellyt kaupunginhallitukselle ja lopulta kaupunginvaltuustolle.
Hallinnon ohjeistama valmistelutyö on otettu huomioon koko uuden Oulun vireillä olevassa yleiskaavoituksessa. Sen jo nähtävillä olleessa kaavakarttaluonnoksessa 3.2.2014 (liite 5) esitetään Sanginjoen ulkometsän alue virkistyksen kehittämisvyöhykemerkinnällä. Merkinnällä on osoitettu kaupunkikehittämisvyöhykkeiden läheiset merkittävät ja pinta-alaltaan laajat retkeilyn, virkistyksen, ulkoilun ja urheilun kehittämisalueet, jotka tulee säilyttää pääosin rakentamattomina. Virkistyksen kehittämisvyöhykkeet ovat osa Oulun seudun virkistys- ja vapaa-ajan alueiden verkostoa ja muodostuvat pääosin virkistys-, urheilu- ja suojelualueista sekä maa- ja metsäalueista, joilla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Vyöhykkeille suositellaan laadittavaksi kehittämissuunnitelmat. Suunnittelumääräyksen mukaan erikseen mainittua Hiukkavaara-Sanginjoki -vyöhykettä kehitetään laajana itäpuolisena virkistysaluekokonaisuutena, joka muodostuu Hiukkavaaran läheisistä virkistys- ja järvialueista, Sankivaaran ulkoilu- ja urheilualueesta, Sanginjoen ulkometsäalueesta suojelualueineen, Pilpasuon suojelualueesta sekä näitä yhdistävistä reiteistä. Kaavakartassa Sanginjoen ulkometsästä osoitetaan suojelualueeksi (SL) yhdyskuntalautakunnan päätöksen mukainen 1156 hehtaarin yhtenäinen alue. Merkinnällä SL (suojelualue) on osoitettu alueet, jotka on suojeltu tai on tarkoitettu suojeltavaksi luonnonsuojelulain nojalla. Suojeltavaksi varatulla alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Määräys on voimassa, kunnes alue on muodostettu luonnonsuojelulain mukaiseksi suojelualueeksi.
Yleiskaavan on täytettävä maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset, joihin kuuluvat myös 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön, 6) ympäristöhaittojen vähentäminen, 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen ja 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.
Kaupunginvaltuuston 16.6.2014 tekemässä päätöksessä ei ole otettu yleiskaavan lainmukaisia sisältövaatimuksia huomioon eikä omassa hallinnossaan vireillä olevan yleiskaavoituksen sisältöä. Se osoittaa erittäin huonoa hallintoa ja piittaamattomuutta tasapainoisesta maankäytön kehittämisestä ja myös kunnalle kuuluvasta velvoitteesta vaalia monimuotoisuutta sekä päätöksen laittomaksi.
Oulu on Suomen suurin kuntametsänomistaja (noin 20 000 hehtaaria). Sanginjoen Ulkometsän alue, 2530 hehtaaria, on siitä vain reilut 10 prosenttia ja suojeluesityksen 1156 hehtaaria kuutisen prosenttia. Varsinaista uutta suojelualaa suojeluesityksen hehtaareista on noin 800. Tällä hetkellä Sanginjoen ulkometsässä on tiukasti suojeltua aluetta vain 53 hehtaaria. Sen lisäksi Isokankaan suojelualueeseen kuuluvalla 281 hehtaarin metsäpuisto-osalla metsätaloutta on rajoitettu niin, etteivät avohakkuut ja maanmuokkaus ole siellä sallittuja. Uusi suojeltavaksi ehdotettu alue rajoittuu pääosin arvokkaaksi pienvedeksi määritellyn Kalimenojan varteen, johon myös retkeilyreitistö merkittävässä määrin sijoittuu.
Sanginjoen Ulkometsän arvokkain osa on vyöhyke, joka kulkee Isokankaanjärveltä luoteeseen Korpilammelle ja Kalimeenlammelle ja edelleen länteen Isolle Polvikankaalle, Myllykoskelle ja Latvakorvenpaloon. Kaupunginhallituksen 10 vuoden valmisteluun pohjaama esitys (12.5.2014) yhdistää olemassa olevat suojelualueet ja uudet arvokkaimmat alueet, jolloin muodostuu kokonaisuus, jossa muun muassa avomaita karttavien metsän eliöiden levittäytyminen on mahdollista.
Suojelu ei rajoita sellaisia käyttömuotoja, jotka säilyttävät metsän metsänä. Sen sijaan metsätaloudelliset hakkuut muokkaavat sen verran rajusti ympäristöään, että muut käyttömuodot joutuvat väistymään useiksikin kymmeniksi vuosiksi. Talousmetsä on maisemiltaan ja ominaispiirteiltään myös yksitoikkoisempi ja köyhempi kuin luontaisesti kehittyvä metsä lahopuustoineen. Siksi kaavaluonnoksessa määritelty Hiukkavaara-Sanginjoki -kehittämisvyöhyke ei ole tarkoitustaan vastaava ilman ulkometsän suojelua. Kaupunki (Uuden Oulun yhdistymishallituksen alainen elinvoimaisuustoimikunta, loppuraportti, liite 6) on myös linjannut, että ulkometsän aluetta kehitetään kansallispuistotasoiseksi kohteeksi. Se on otettava maankäyttöpäätöksissä huomioon.
Sanginjoen ulkometsän alueella esiintyy paljon vanhojen metsien arvokasta lajistoa (liite 7).
Esimerkiksi kääväkkäistä ja jäkälistä alueelta on löydetty 12 uhanalaista tai silmälläpidettävää lajia. Lisäksi löydettiin 25 vanhojen metsien indikaattorilajia. Alue sai sekä kuusi- että mäntyvaltaisten metsien kääpien indikaattoripisteitä 12, mikä tarkoittaa suojelullisesti arvokasta metsäaluetta. Samaan kategoriaan sijoittuu esimerkiksi Nuuksion kansallispuisto.
Sanginjoen ulkometsän alueella pesii myös arvokasta linnustoa, muun muassa melko säännöllisesti 11 pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen rajoittunutta lajia, mikä ylittää kansainvälisesti arvokkaan lintualueen (IBA) 8 lajin minimiarvon selvästi. Uhanalaisia lintulajeja on tavattu pesimäaikana kolme ja silmälläpidettäviä 11 lajia. Metsäalueen petolintulajisto on harvinaisen monipuolinen ja useimmat (varpus-, helmi-, viiru-, ja lapinpöllö, mehiläis-, kana- ja hiirihaukka) ovat selvästi vanhojen metsien lajeja, pienet pöllöt lisäksi kolopesijöitä. Alueella pesii myös useita tikkalajeja, ja kuukkeleitakin on Sanginjoen metsissä tavattu ilmeisen pesivinä.
Pohjanmaan metsäkasvillisuusvyöhykkeellä kasvullisesta metsämaasta on suojeltu vain 1,7 prosenttia, kun tutkimukseen perustuva tavoite on 10 prosenttia. Yhdessä 390 hehtaarin laajuisen Pilpasuon suojelualueen ja 27 hehtaarin laajuisen Harakkalammen suojelualueen kanssa Sanginjoen ulkometsä muodostaa arvokkaan kokonaisuuden, jolla tavataan kattava otos seudun metsä- ja suotyypeistä. Harakkalammella kasvaa myös 4 valtakunnallisesti uhanalaista kasvilajia. Alueet olisivat liitettävissä toisiinsa, sillä nämä 2 suojelualuetta sijaitsevat ulkometsän tuntumassa.
Taulukko 1: Sanginjoen ulkometsän lajiston uhanalaisuus. Lähteenä on käytetty Pekka Halosen ja Heini Hyvärisen (nyk. Rämä) vuonna 2006 tekemää Sanginjoen kääväkäs- ja jäkäläinventointia, jonka raportissa on listattu yhteensä 25 Sanginjoella tavattua vanhojen metsien indikaattorijäkälälajia. Oheisessa taulukossa on lisänä vuoden 2010 uhanalaisluokitus (VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, RT = alueellisesti uhanalainen (RT-luokitus vuodelta 2000).
2000-luokitus EN VU NT RT
Maalinnut 3 VU, 7 NT, 2 RT, yhteensä 12
Selkärangattomat 1 NT
Putkilokasvit 1 NT, 2 RT, yhteensä 3
Jäkälät 2 VU, 4 NT, 1 RT, yhteensä 7
Kääväkkäät 9 NT, 2 RT, yhteensä 11
Sammalet & sienet 1 NT, 1 RT, yhteensä 2
Yhteensä 0 EN, 5 VU, 23 NT, 8 Rt , yhteensä 36
2010-luokitus EN VU NT RT
Maalinnut 4 VU, 10 NT, 2 RT, yhteensä 16
Selkärangattomat 4 NT
Putkilokasvit 1 NT, 2 RT, yhteensä 3
Jäkälät 3 VU, 15 Nt, yhteensä 18
Kääväkkäät 5 NT, 4 RT, yhteensä 9
Sammalet & sienet 2 NT, 2 RT, yhteensä 4
Yhteensä 0 EN, 7 VU, 37 NT, 10 RT, yhteensä 54
Kaikkiaan ns. Red List –lajien määrä on Sanginjoen ulkometsässä kasvanut 50 prosentilla luokituksen muutoksen seurauksena.
Sanginjoen ulkometsän maankäytön kehittäminen on palautettava uuteen käsittelyyn ottaen huomioon sekä hyvän hallintotavan vaatimukset että alueen luonnonsuojelullinen ja virkistyksellinen merkittävyys.
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
Esko Saari
puheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri
Oulun luonnonsuojeluyhdistys ry
Hannu Karvonen
puheenjohtaja
Juha Hilska
sihteeri
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry
Esa Aalto
puheenjohtaja
Ari-Pekka Auvinen
suojelutoimikunnan puheenjohtaja
Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piiri ry
Valtteri Hyöky
puheenjohtaja
Henni Ylänne
varapuheenjohtaja
[ei liitteitä tässä]
Liitteet: (Osa toimitettu paperisina versioina hallinto-oikeuteen)
Liite 1. Oulun kaupunginvaltuuston päätös § 47 16.6.2014 Dnro OUKA/7145/11.01.04/2013
Liite 2. Sanomalehti Kalevan artikkeli 17.6.2014
Liite 3. Sanomalehti Kalevan artikkeli 18.6.2014
Liite 4. Luonnonsuojelujärjestöjen aloite
Liite 5. Uuden Oulun yleiskaava, yleiskaavaluonnos, kaavakartta 1: koko kaupunki 3.2.2014
http://www.ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/uuden-oulun-yleiskaava
Liite 6. Elinvoima nousee asukkaista. Elinvoimaisuustoimikunnan loppuraportti, sivu 17
Liite 7. Sanginjoen ulkometsän sekä Pilpasuolla ja Harakkalammen alueilla tavattuja uhanalaisia lajeja: maalinnut, selkärangattomat, putkilokasvit, jäkälät, kääväkkäät, sammalet ja sienet