Lausunto Kokkokankaan ja Torvenkylän tuulivoimapuistojen YVA-ohjelmasta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
10.10.2014
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi
Viite: POPELY/1660/2014
Asia: Lausunto Kokkokankaan ja Torvenkylän tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta
Vaihtoehdoista
Kalajoen Himangan kylään sijoittuvien Kokkokankaan ja Torvenkylän tuulipuistohankkeista vastaa kaksi yhtiötä, Saba Tuulivoima Oy Kokkokankaan osalta ja Smart Windpower Oy Torvenkylän hankkeesta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan useaa toteuttamisvaihtoehtoa, joissa voimalayksiköitä on 3-36 eli vaihteluväli on melkoisen iso: VE1A enintään 22 voimalaa Kokkokankaan alueelle, VE1B 7-9 voimalaa Torvenkylän alueelle, VE1C 3-4 voimalaa Torvenkylään, VE2 28-30 voimalaa Kokkokankaan-Torvenkylän alueelle ja VE3 enintään 34-36 voimalaa Kokkokankaan-Torvenkylän alueelle.
Kuvassa 3 on vaihtoehdossa VE2 on yhteensä 28 voimalaa, 8 Torvenkylän alueella ja 20 Kokkokankaalla. Vaihtoehdon VE3:n kuvassa voimaloita on merkitty yhteensä 34, joista Torvenkylän puolella on 12 ja Kokkokankaalla 22. Suunnitelma Kokkokankaan osalta näyttää olevan sama kuin vaihtoehdossa 1A.
Tarkemmin katsoen vaihtoehtojen erot ovat alueittain vähäiset. Esimerkiksi vaihtoehdot 1A, 2 ja 3 eroavat minimaalisesti Kokkokankaan osalta eikä Torvenkylän VE1B ja VE2 eroa toisistaan kuin yhden voimalapaikan verran. Tässä vaiheessa pisteet kartalla ovat summittaisesti asetettuja ja lisäksi jokunen voimalapaikka on jätetty merkitsemättäkin, mutta merkittävät erot näyttävät olevan siinä, toteutetaanko vain Torvenkylän vai vain Kokkokankaan hanke. Molemmilla alueilla voimalat esitetään myös parvena koko hankealueella.
Vaikutusten arviointi
Tuulivoimaloiden yksikköteho on 2.4-5 MW, pylvään korkeus 115-145 ja lavan ulottuvuus 172-220 metriä. Voimalayksiköiden tehon ja koon vaihteluväli on melko iso. Vaihtoehdossa 1C yksikköteho on noin 5 megawattia. Selostuksessa tulee selvittää, onko merkityksellistä eroa, jos yksikköteho on 2.5 tai 5 megawattia tai jotain siltä väliltä: esimerkiksi vaikutukset meluun ja maa-ainesten käyttöön.
Tuulivoimaloiden meluvaikutukset herättävät paljon keskustelua ja hankkeiden vastustusta. Melun kokemisen lisääntymisen arvellaan liittyvän usean megawatin ja yli 200 metrin korkeuteen ulottuviin voimalayksiköihin. Ohjelman mukaan asutusta on jopa alle kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Viime aikoina on korostettu vähintään kahden kilometrin välimatkaa voimaloiden ja asutuksen välillä. Sosiaalisten vaikutusten arviointi, johon meluselvitys liittyy, edellyttää tietoa voimaloiden sijoittumisesta hankealueen sisällä.
Ohjelmassa todetaan, että voimalan perustamistapa päätetään myöhemmin tehtävien pohjatutkimusten perusteella. Ohjelmassa myös kerrotaan, että tuulivoimapuiston tarvitseman tieverkoston ja itse voimaloiden rakentamisessa tarvitaan merkittävä määrä maa- ja kiviaineksia ja vieläpä mahdollisimman läheltä. Maa-ainesten hankintaan ei ole yleensä erityisesti kiinnitetty tuulivoimapuistojen ympäristövaikutusten arvioinneissa huomiota, vaikka kiviaineksia on saatettu kaivaa uusiltakin paikoilta joko itse hankealueelta tai muualta. Mahdolliset uudet louhokset ja niiden ympäristövaikutukset ovat tulleet yllätyksenä alueen käyttäjille. Samoin kuin sähkönsiirron ympäristövaikutukset kuuluu selvittää hanke-YVA:n osana myös rakentamiseen tarvittavan maa-ainesten hankinnan ympäristövaikutuksia tulee käsitellä samalla kertaa. Pilkkominen erillishankkeiksi hämärtää hankkeen vaikutusten kokonaiskuvaa. Maa-ainesten hankinnan ympäristövaikutuksilla pitäisi omalta osaltaan olla vaikutusta myös tuulipuiston voimaloiden määrään.
Laaja tuulipuisto saattaa muuttaa hankealuetta yllättävän rajusti. Uutta tiestöä rakennetaan ja vanhaa levennetään ja vahvistetaan. Voimaloita on useita ja niiden lähialue näyttää muuttuvan täysin myllätyksi, tasoitetuksi ja soraistetuksi. Vaikutuksia luontokohteisiin ja ylipäänsä luontotyyppeihin pystyy paremmin arvioimaan, kun selostuksessa esitetään maastokuviokartta, johon myös voimalapaikat ja tiestö ja kaapelilinjat merkitään. Siten voi oikeasti arvioida, missä määrin eri maaston kohdat muuttuvat ja voidaanko ja tarvitseeko joitain maaston kohtia säästää muokkaukselta. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota vesistöihin ja ojittamattomiin soihin ja suolaikkuihin. Niiden vesitalouden suojaaminen muutoksilta on tärkeää. Hyvä maastotieto selkeästi esitettynä tukee hankkeen toteuttamiskelpoisuuden arviointia sekä mahdollisessa kaavoituksessa voimalapaikkojen ja tiestön sekä sähkönsiirron yksityiskohtaista sijoittamista haittoja välttäen ja lieventäen. Karttamateriaalin mittakaavan tulee olla sopiva maasto-olosuhteiden esittämiseen.
Hankealue sijoittuu eteläosastaan Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaavassa osoitetulle tuulivoiman varausalueelle 342 (Palokangas, Kalajoki). Kaavan suunnittelumääräyksen mukaan maakuntakaavassa osoitettujen tuulivoimala-alueiden ulkopuolelle voidaan toteuttaa tuulipuistoja, jotka eivät ole merkitykseltään seudullisia. Laajimmillaan 36 voimalan puistoa voidaan pitää seudullisena. Toisekseen on otettava huomioon muut lähiseutujen tuulivoimapuistot ja -hankkeet, jotka muodostavat merkittävän keskittymän ja jota tulee tarkastella myös kokonaisuutena.
Ohjelmassa esitetään perustelu, miksi vaihemaakuntakaavasta voi poiketa. Kaavassa on kuitenkin suuri määrä varauksia tuulivoiman sijoittamiseksi. Jonkin yksittäisen senhetkisen syyn nojalla ei pitäisi näin merkittävällä tavalla poiketa kaavan varauksesta. Kaavan ohjausvaikutus vaikuttaa heikolta, jos ja kun hanke toisensa jälkeen voi sijoittua kaavavarauksesta poiketen. Kyse on myös rannikon läheisestä kohteesta. On syytä ottaa huomioon ohjelmassakin mainitun selvityksen ’Lintujen muuttoreitit ja pullonkaula-alueet Pohjois- Pohjanmaalla tuulivoimarakentamisen kannalta ’ tulokset.
Ohjelman mukaan hankealueen eteläpuolella Himangan Tomujoen pelloilla sijaitsee muutonaikainen kerääntymisalue. Selostuksessa tulee arvioida, miten merkittävän törmäysriskin tuulivoimapuiston sijainti aiheuttaa muuttoaan jatkaville linnuille, eritoten hanhille ja joutsenille.
Hankealue on entistä Litorinameren aikaista merenpohjaa ja siten happamien sulfaattimaiden aluetta. Ohjelman mukaan se on tiedossa ja otetaan huomioon. Tärkeää on ennaltaehkäistä haitallisten vaikutusten syntyminen.
Varjostus- ja vilkkumismallinnuksen ohella tulee selvittää myllyjen valaistuksen vaikutukset. Varjostuksen ja vilkkumisen vaikutus on paikallinen. Sen sijaan valo saattaa näkyä kauas ja sillä voi olla varjostusta ja vilkkumista merkittävämpiä vaikutuksia sekä ihmisille että eläimistölle. Vaikka lentoestevalaistukseen ei voi vaikuttaa, vaikuttaa voi voimaloiden määrään ja sijoittumiseen.
Tuulivoimalahankkeiden yhteisvaikutukset korostuvat Kalajoen-Pyhäjoen-Raahen-Siikajoen alueella niiden suuren määrän vuoksi. Seurantaa varten on myös tarpeellista ja järkevää tehdä yhteistyötä.
Esko Saari
puheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri