Lausunto Sievin Matalamaan biojalostamohankkeen YVA-ohjelmasta
Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ry
pohjois-pohjanmaa(at)sll.fi
10.11.2014
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-pohjanmaa(at)ely-keskus.fi
Viite: POPELY/1192/2014
Asia Lausunto Sievin Matalamaan biojalostamohankkeen YVA-ohjelmasta
Sievi Biofuels Oy ilmoittaa hankkeen tarkoitukseksi rakentaa Sievin Matalamaan alueelle maailmassa ainutlaatuista tekniikkaa hyödyntävä biojalostamo liikennepolttoaineiden ja kemianteollisuuden raaka-aineiden tuotantoon. Päätuote olisi bioetanoli, joka tuotettaisiin korsi- ja puubiomassasta. Yhtiötä ei ohjelmassa esitellä.
Ohjelman taulukon 2 mukaan biojalosteiden raaka-aineet ovat uusiutuvia ja nonfood biomassoja, olkea, ruokohelpiä ja lehtipuubiomassaa sekä muurahaishappoa.
Ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitetään ja verrataan neljää erilaista toteuttamisvaihtoehtoa: VE1a biojalostamo ja höyrylaitos, VE1b biojalostamo, höyrylaitos ja bioterminaali, VE2a biojalostamo ja voimalaitos sekä VE2b biojalostamo, voimalaitos ja bioterminaali.
Kappaleessa 2.4 luetellaan ne toimintayksiköt, jotka vaihtoehtoihin sisältyvät. Biojalostamo koostuu biomassaraaka-aineen vastaanotosta, varastoinnista ja mekaanisesta esikäsittelystä, varsinaisesta biojalostamosta ja sen tuotteiden varastointiyksiköstä ja biojalostamon välittömään yhteyteen sijoittuvasta energiantuotantoyksiköstä.
Kappaleessa 2.4.1 Biomassan vastaanotto ja käsittely mainitaan myös jyrsinturve. Sen käyttötarkoitusta ei kuitenkaan suoraan ilmoiteta, mutta ilmeisesti kyse on energiantuotannon raaka-aineesta. Samaisessa kappaleessa todetaan kuitenkin myös, että polttoaineena käytetään puuhaketta.
Kappaleessa 5.8.3 todetaan puolestaan yllättäen, että energiatuotantoyksikkö, höyry- tai voimalaitos, ei kuulu YVA-menettelyn piiriin, vaikka jompikumpi niistä on mainittu jokaisessa toteuttamisvaihtoehdossa. Ohjelman mukaan hankkeessa siten rakennetaan sen käyttöön uusi energiantuotantolaitos ja se myös sijoittuu hankealueelle ja sen käyttämät raaka-aineet kuljetetaan ja käsitellään siellä. Ohjelma on tältä osin erittäin epäselvä. YVA-menettelyssä on olennaista selvittää hankkeen kokonaisvaikutukset.
Hankkeen mainitaan edustavan 3. sukupolven biojalostustekniikkaa, joka on edistyksellinen myös ympäristönsuojelultaan. Esimerkiksi prosessivesi ja -kemikaalit kiertävät ohjelman mukaan lähes suljetussa kierrossa. Todellisuudessa uutta vettä ja uusia kemikaaleja pitää prosessiin syöttää. Tarkempaa kuvausta luvataan jätevesien koostumuksesta arviointiselostuksessa. Tarkemmin tulee kuvata myös itse prosessi kiertoineen ja aineiden lisäyksineen ja poistoineen. Tärkeää on esittää, miten testatusta ja käytetystä menetelmästä ylipäänsä on kyse. Ohjelmassa sitä kehutaan ainutlaatuiseksi. Vähäisestä tiedosta syntyy mielikuva uudesta, vasta käyttöön otettavasta tekniikasta.
Hankkeen hyvä pyrkimys jalostaa uusiutuvia biomassoja liikenteen polttoaineiksi ja kemian teollisuuden raaka-aineiksi menettää positiivisuuttaan, jos tuotteet valmistetaan turve-energialla. Turpeen kuin myös hakkeen hankinta ja käyttö on osa hankkeen luonnonvarojen kulutusta. Energiantuotantoa ei voi siitä ulkoistaa – varsinkaan kun hiilidioksidipäästöjen vähentämismahdollisuudella hanketta ylipäänsä perustellaan.
Ohjelmassa todetaan myös jokseenkin virheellisesti ekosysteemin ainekierrosta: ”käytettävä raaka-aine aiheuttaa hyödyntämättömänä kasvihuonekaasuja hajotessaan hallitsemattomasti.” Sievin metsissä ja pelloilla hajoava karike on sitä hiilen kierrätystä, jossa biosfääritasolla maaekosysteemissä sidotaan ja hajotetaan vuosittain yli sata miljardia tonnia hiiltä. Näin on tapahtunut ainakin 2.5 miljardia vuotta. Kovin hallitsemattomasta prosessista tuskin voi puhua. Pikemminkin voisi puhua palautuvuudesta, sillä systeemi on toipunut geologisesti lyhyessä ajassa lukuisista suurten taivaankappaleiden törmäyksistä. Ehkä olisi turvallisempaa väittää, että korsi- ja puubiomassojen käyttö ei raaka-aineen osalta tuota kasvihuonepäästöjä, koska ne ekosysteemissä hajoavat joka tapauksessa. Toinen on tilanne turve-energian käytössä. Turvetta poltettaessa vapautetaan ilmakehään uudelleen siitä varastoon pysyvästi poistunutta hiiltä.
Fermentointiprosessissa muodostuvan hiilidioksidin talteenottoa ja hyödyntämistä aiotaan myös selvittää. Käymisprosessin yhteydessä syntyykin helposti hyödynnettävää hiilidioksidia, joten tilaisuus siihen tulee käyttää hyväksi eikä johtaa sitä ilmaan. Kun kasvihuonekaasupäästöistä kannetaan huolta ja hyvää ympäristöimagoa haetaan, on syytä olla avoin ja johdonmukainen loppuun asti.
Hajukaasut: raaka-aineissa on erityisen voimakkaan hajuisia yhdisteitä kuten muurahaishappoa, ureaa ja ammoniakkivettä. Niiden käsittely tulee kuvata selostuksessa.
Vaikutukset pintavesiin
Kappaleessa todetaan, että biojalostamo ei juuri vaikuta pintavesien laatuun tai määrään, mutta nostaa pintavesien likaantumisriskiä. Vedet esitetään johdettavaksi ”luonnonmukaiseen” suuntaan Vongannevan ojitettua suoaluetta kohti. Arviointiselostuksessa aiotaan kuvata, mitä haitallisia aineita biojalostamon hulevesissä esiintyy. Lisäksi esitetään, että pintavesien laadun arvioinnissa käytetään vesienhoitosuunnitelman mukaista ekologisen tilan luokittelua.
Arviointiselostuksessa on syytä paneutua kunnolla ja mielellään asiantuntevasti vesistövaikutuksiin. Siinä on esitettävä, mitä vesiä aiotaan johtaa ja mihin. Kuten todettua prosessi ei ole täysin suljettu vaan osa prosessin vesistä poistuu jätevetenä. Selostuksesta on käytävä ilmi, onko niitä vesiä tarpeellista jotenkin käsitellä vai voiko ne tosiaan johtaa suoraan metsäojien kautta Kalajoen vesistöön. Ja millaisista vesimääristä on kyse? Jos ojaston kautta virtaava vesimäärä kasvaa, kiintoaineksen kulkeutuminenkin voi lisääntyä. Sekin on selvitettävä, mitä tarkoitetaan hulevesillä: mistä ja miten paljon vesiä kertyy ja onko niillä rehevöittävää tai muuta vaikutusta alapuolisessa vesistössä tai maaperässä. Perusteellista selvitystä vaatii myös esitys prosessiveden jäähdytyksestä kalliolouhoksissa: esimerkiksi mitä aineita jäähdytysvedessä on ja mihin vesi louhoksesta johdettaisiin jne. Jäähdyttämön mainitaan tarvitsevan vettä 400 000 kuutiota, mutta epäselväksi jää, missä ajassa kyseinen vesimäärä käytetään ja myös se, mistä vesi otetaan. Louhos mahdollisena purkupaikkana on vasta selvitettävänä. Mitkä ovat muut vaihtoehdot ja mitkä niiden vaikutukset? Lämpöenergian talteenoton mahdollisuuksista on paikallaan niinikään esittää arvio.
Vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa vuosille 2009-2015 todetaan Vääräjoesta, että sen ekologinen tila on tyydyttävä. SYKEn vesistökartan mukaan tila on vuonna 2013 ollut edelleen sama. Vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa sanotaan Vääräjoesta, että hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä vaatii lisätoimenpiteitä:
– vähennetään hajakuormitusta käyttäen monipuolisesti edellä esitettyjä lisätoimenpiteitä
– kartoitetaan sulfaattimaiden esiintyminen noin 100 m:n korkeudelle saakka merenpinnasta ja toteutetaan sulfaattimaiden kuivatuksissa nykyisin käytettävissä olevia sekä mahdollisia uusia
kehitettäviä toimenpiteitä eri tarkoituksiin tehtävien kuivatusten vesiensuojelussa.
– toteutetaan joen ala- ja yläosan kalataloudellinen kunnostus
Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin tehtävä on selvittää sen vaikutukset alapuoliseen vesistöön sekä se, miten se vaikuttaa asetetun tilatavoitteen saavuttamiseen. Siitä, saavutetaanko Vääräjoessa hyvä ekologinen tila jo tällä kohta päättyvällä suunnitelmakaudella, löytynee tieto arviointiselostuksesta.
Huomiota tulee kiinnittää myös riskiin happamista valumista maanmuokkauksen ja kuivatusten yhteydessä.
Sijaintipaikan ominaispiirteet
Ohjelmassa viitataan toisen hankkeen yhteydessä hankittuun maastotietoon. VR Track Oy:n arviointiselostuksessa vuonna 2010 alueelta tehtyjä luontoselvityksiä sovelletaan hankkeeseen. Kun ne kerran ovat valmiit, ne olisi jo voitu esittää ohjelmassa. Ohjelmaan tai selostukseen tutustujan ei pidä joutua kaivamaan luontoselvityksiä jonkin toisen YVA-menettelyn materiaalista. Niin nyt joutuu kuitenkin tekemään, jos haluaa arvioida, miten hyvin tai puutteellisesti aiemmin tehty selvitys kattaa kyseisen hankealueen.
Arviointiselostukseen jäi paljon selvitettävää. Odotamme mielenkiinnolla sen tuloksia!
Esko Saari
puheenjohtaja
Merja Ylönen
sihteeri